Onko ateisteilla vääristynyt käsitys seksuaalisuudesta?
kun juttelee normijäbän kanssa seksistä, niin se on aina jotenkin niin vääristynyttä,, ateisti juoksee baarissa etsimässä "pesää", ja "yrittää löytää seksiä" , naisella on reikä ja sitä pitäs päästä panemaan tai sitten katsotaan pornoa
naisilla voi olla sama asia: pitää saada munaa, nyt on pakko harrastaa seksiä, on vaan muka pakko saada seksiä ja sitten on taas paha olo jos näin käy kännissä.
ikäänkuin heidät olisi ohjelmoitu VÄÄRIN, he ajattelevat vain jotain itsekästä seksiä tai sukupuolielimiä koko ajan, ja nuorena heille luodaan tällainen pakkomielle: jos et ole saanut seksiä, et ole oikein mitään, mutta seksin kautta sitten olisit muka jotain
mutta eihän tuo ole mitään oikeaa elämää, toki ymmärrän että osa ateisteista on uskollisia aviopuolisolleen ja on mennyt naimisiinkin rakkaudesta eikä panemisen takia, mutta osa ei. Heillä on pakkomielle siitä,, että jokin seksikumppani tai seksi on heidän tarpeittensa tyydytys tässä elämässä, varsinkin joosssain rakennustyömailal ta itehtailla miehet ajatttelevat näin ja osaksi juuri sosiaalisen paineen takia, koska he eivät osaa ajatella itse
toki on paljon ateisteja jotka tuntevat häpeää ja syyllisyyttä siitä että ovat vääristäneet seksuaalisuutensa tai harrastavat yhden illan suhteita. heitä kutsun etsijöiksi joilla on vielä jotain sydämessä muuta kuin materialismi.
Kommentit (16)
onhan tuo nyt selvää kun kerran vahingossa katsoin sellaista chaturbate ohjelmaa netistä, nuoret tytt siellä alasti itsetyydyttämässä kaiken kansan katseltavana
Tunnen monta uskovaista paria, jotka on menneet nuorena naimisiin sen takia, että pääseevät panemaan.
Uskonnollinen ihminen tuomitsemassa toisten ihmisten seksuaalisuutta uskonnon perusteella, kuinka yllättävää...
Mä olen ateisti enkä ajattele seksiä enkä sukupuolielimiä koko aikaa. Välillä mietin nukkumista ja syömistäkin.
Tiedätkö ap, kuinka paljon pornoriippuvaisia uskiksissa on?
Hetkinen. Mitä mä just lun?
Ateisteilla on kuule moraali siinä missä kristityilläkin. Ihmiset ovat erilaisia seksin suhteen, jotkut kokevat sen hyvin parisuhdesidonnaiseksi ja jotkut taas ovat hyvinkin vapaamielisiä. Eikä katso edes pahemmin katsomusta.
Ja naimisiin nykyään länsimaissa mennään useimmiten rakkaudesta, harvemmin panemisen takia. Nekin liitot jotka solmitaan sen panemisen takia, taitaa olla siellä uskovaisten piireissä yleisempiä, kun tuota ei ole kuultu ehkäisystä.
Ilman seksiähän ihmiskunta kuolisi.
Nyt sotket taas uskonnon ja muut näkemyserot. Kuten sanot itsekin, niin läheskään kaikki ateistit eivät tällaisia ole. Ja toisaalta taas monien syvästi uskonnollisten henkilöiden toiminnasta on paljastunut syrjähyppyjä, pettämistä, jopa prostituoitujen käyttämistä tai omien seurakunnan jäsenten hyväksikäyttöä.
Sellainen ihminen vain on: olemme seksuaalisia eläimiä, ja joillain se kontrolli aiheesta on vähäistä. Hyvä asia kuitenkin on, että moni oppii sen kontrollin kasvaessaan, eikä ajattele enää samoin sitten kun nuoruuden hormonihöyryisyydet on koettu. Mutta kuten edellä mainitsin, on niitä parantumattomiakin tapauksia. Sekä ateisteissa että uskovaisissa.
Itse olen aseksuaali ateisti, mutta en silti oleta, että kaikki ateistit suhtautuvat seksiin kuten minä, tai että kaikki uskovaiset haluavat ydinperheen jossa on mies, nainen ja lapset.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen monta uskovaista paria, jotka on menneet nuorena naimisiin sen takia, että pääseevät panemaan.
Sama. Olen kasvanut uskovaisessa suvussa ja tuttavapiirissäni moni pari on avioitunut alle parikymppisenä alle vuoden seurustelun jälkeen siksi, että eivät malta odottaa tositoimiin pääsyä. Varsinkin 80-90-lukujen taitteessa tämä ei ollut edes harvinaista, mutta nykyisin tuntuu että monet seurustelevat pidempään. Toisaalta jos juttuihin on uskomista, niin nykyään nuoret parit harrastavat seksiä jo ennen avioliittoa enemmän kuin ennen. Eivät vaan tietenkään huutele siitä pitkin kyliä.
Käynnissä on kulttuurimarxistinen vallankumous, jonka päämääränä on platoninen "uusi uljas maailma" aldous huxleyn hengessä...
Terv. agnostikko, ex-ateisti
Ateistien eduksi tosin mainittakoon se, että he eivät ole perustaneet uskontoonsa perustuvaa instituutiota, joka järjestelmällisesti suojelee, ja jopa edesauttaa, pedofiilien toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Ateistien eduksi tosin mainittakoon se, että he eivät ole perustaneet uskontoonsa perustuvaa instituutiota, joka järjestelmällisesti suojelee, ja jopa edesauttaa, pedofiilien toimintaa.
Pedofiliaa esiintyy kaikkialla -
myös ateistien keskuudessa... mitä lie kaikkea tapahtunut Neuvostoliittossa, DDR:ssä, ja tapahtuu tätänykyä Kiinassa, ja vain muutama ateismin pohjalta luotua "maanpäällistä paratiisia" mainitakseni...
Länsimaissa nykyisin kovasti arvostetussa antiikin Kreikassakin pedofiilia oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus...
Ja vielä 1980- luvulla mm. Saksan vihreät ajoivat avoimesti puolueohjelmassaan pedofilian laillistamista ja vain muutama vuosi sitten Ruotsin liberaalinuoret ehdottivat samaa...
Terv. agnostikko, ex-ateisti ja myös ex-vihreä...
Omasta mielestä uskonnollisissa ihmisissä on jotain vialla. Turha niitä luonnollisia haluja on tukahduttaa. Ite olen ihan ateisti, ja uskollinen miehelleni. Mutta kyllä ymmärrän seksin himoitsemisen ihan hyvin. Kuitenkin se elämän tarkotus on jatkaa sukua.
Ateistin seksikäyttäytymistä ei määritä mikään pyhäkirja, ainakaan suoraan. Ateistin/agnostikon seksuaalisen käyttäytymisen määrittää yhteiskunnan normit ja säännöt. Eli se ateisti joutuu tekemään omia moraalivalintoja perustaen ne meidän lakiin, yleisiin käytänteihin, jotka ovat muokkautuneet ajan saatossa ja muuttuvat ajoittain kun tiede vie yhteiskuntaa eteenpäin. Ateisti ei voi koskaan syyttää mitään kirjaa teoistaan.
Tätä tieteen myötä muokkautunutta käsitystä oikeasta ja väärästä voidaan nähdä esim. alaikäiseen sekaantumisen kiellossa sekä homoseksuaalisten ihmisten vapauttaminen rikoslain piiristä - lain ja nykytieteen näkökulmasta heidän (homoseksuaalisten) käytös nähdään osana normivariaationa, jota esiintyy ihan luonnostaan ja on sisäsyntyinen ominaisuus. Alaikäisiin sekaantuminen nähdään vahingollisena juurikin tiedon kautta. Ymmärretään lasten ja nuorten kasvun lainalaisuuksia ja näihin vaikuttavat vahingolliset seikat.
Näin ei ole useassa uskontojärjestelmässä. Siellä moraali ja etiikka perustuu äkkiseltään katsottuna ainoastaan hahmoon, jonka olemassaoloa ei ole kyetty todistamaan ja josta ei kuulu mitään, ainoastaan kreationistien jupinat on pyrkinyt tieteellistämään ja "näyttämään" Jumalan olemassaolon.
Se että moralisoi ateistien seksikäyttäytymistä on vain jatkumo siinä vallanhalussa, jota uskonnot harjoittavat. Ihmisten vapaaseen seksikäyttäytymiseen halutaan puuttua kertoen mikä on uskonnon mielestä oikein tai väärin - nautinnon halu nähdään saatanasta ja sitä pelätään, nautintoa saa harrastaa vain uskonnon valvovan silmän alla esim. sharia-laki tai kristinuskon keskiaikana määrittämä lähetyssaarnaaja-asennossa, sillä muu on syntiä.
Uskonnot perustuvat tunteisiin ja yksinkertaisiin selityksiin maailman olemassaolosta vuosituhansia sitten. Reaalimaailman kanssa sillä ei ole juurikaan tekemistä. Uskonnon funktio on ainoastaan yhtenä filosofisena pohjarakenteena olemassaolo, jossa jokin suurempi voima määrittää sen yksilön elämää, pahimmissa tapauksissa ilman mitään vastuuta.
Uskonto värittää elämäämme koska se on, onneksemme, erkaantunut jossain määrin valtiosta ja sen valta on suurimmaksi osaksi riisuttu. Tiede on meidän ja lastemme onneksi tällä hetkellä hallitseva käytäntö.
Ilman seksiä ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon.