Lue keskustelun säännöt.
Tanskassa alin työttömyyskorvaus vastavalmistuneelle on 1200 euroa, puhtaana käteen
27.01.2018 |
Ja Suomen työttömien hiluja joku vielä kadehtii?
http://www.ts.fi/lukemisto/3815187/Tanskan+mallista+poimitaan+muualla+p…
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Suomen työttömien hiluja joku vielä kadehtii?
http://www.ts.fi/lukemisto/3815187/Tanskan+mallista+poimitaan+muualla+p…Itse saan 350 asumistukea vuokraan, 320 toimeentulotukea vuokraan, 480 toimeentulotukea käyttörahaksi eli yhteensä noin 1150 euroa per kuukausi. En ottanut lukuun sossun maksamia sähkölaskuja, hammaslääkäriä (tänä vuonna poistettu kirurgisesti kaksi viisaudenhammasta) ja muita terveyskeskuskuluja huomioon. En tee yhtään mitään noiden rahojen eteen
Ja pointtisi on? Lietsoa vihaa ja kateutta työttömiä kohtaan. Oletko edes itse työtön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa Tanskan mallista noiden hyvien puolien lisäksi myös se, että siihen kuuluu oleellisena piirteenä se, että yleissitovia työehtosopimuksia ei ole ja työntekijän irtisanominen on erittäin helppoa. Kun työntekijästä pääsee helposti eroon, niin yritykset uskaltavat heitä myös palkata.
Tämän vastapainona on sitten hyvätasoinen työttömyysturva ja työttömien tukeminen työnhaussa ja/tai koulutuksessa. Kotiin ei kuitenkaan kukaan saa jäädä makaamaan.
Suomeen verrattuna Tanska on tietysti pieni maa ja käytännössä lähes yhtä työssäkäyntialuetta, mikä helpottaa merkittävästi työn vastaanottamista.
Vierailija kirjoitti:
Ansiosidonnaisella oleva voidaan 6 kk:n jälkeen laittaa harjoitteluun ja kassaan kuulumaton saa ns toimeentulotukea, mikä velvoittaa esim puistojen siivoukseen jos töitä ei löydy. Koko ajan pitää hakea kahta työtä viikossa tai leikkuri iskee.
Jos töitä ei löydy, pitää olla valmis tekemään mitä tahansa. Niin ja akateemisille työssäkäyntialue on koko Tanska, muuten työmatka voi olla päivässä neljä tuntia yhteensä.
Alle 30-vuotiaat ohjataan opiskelemaan jos töitä ei löydy eli jo nuoresta kotona majoitu ei siellä onnistu.
Tämä vaikuttaa mielestäni aivan loistavalta! Toki hyvän työpaikan perässä voi muuttaa sitten lähelle työpaikkaa, ettei sitä neljän tunnin matkaa tarvitse taittaa kovin montaa kertaa. :-)
Itselläni on työmatka 4h/päivä (edestakaisin). Aion vuokrata työpaikan läheltä pienen toimistohuoneen, jossa voin nukkua pari kertaa viikossa. Siinä säästyy rahaakin, kun ei tarvitse junalippuja maksaa.
Tietysti jos on pieniä lapsia, ei se muuttaminen ole helppo ratkaisu. Meillä meni silloin niin, että miehellä oli työpaikka 90km:n päässä ja minä tein ns. hanttihommia omalla paikkakunnallamme vuokrafirman kautta (liukuhihnalla keräilijänä, siistijänä päiväkodissa ja vanhainkodissa) ja lehtienjakajana öisin. Nyt, kun lapsen täysi-ikäisyys lähestyy, voin alkaa katselemaan työpaikkoja kauempaakin.
Ilman muuta työtön voi siivota vaikka puistoja, jos saa sitä vastaan työttömyyskorvausta. Ei työkkärin tarvitse tyhjästä mitään maksaa. Ja jos jonkun mielestä työkkärin systeemi on huono, ei sinne tarvitse mennä asiakkaaksi. Jokainen voi myös huolehtia itsestään ilman työkkärin tukia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa Tanskan mallista noiden hyvien puolien lisäksi myös se, että siihen kuuluu oleellisena piirteenä se, että yleissitovia työehtosopimuksia ei ole ja työntekijän irtisanominen on erittäin helppoa. Kun työntekijästä pääsee helposti eroon, niin yritykset uskaltavat heitä myös palkata.
Tämän vastapainona on sitten hyvätasoinen työttömyysturva ja työttömien tukeminen työnhaussa ja/tai koulutuksessa. Kotiin ei kuitenkaan kukaan saa jäädä makaamaan.
Suomeen verrattuna Tanska on tietysti pieni maa ja käytännössä lähes yhtä työssäkäyntialuetta, mikä helpottaa merkittävästi työn vastaanottamista.
En ymmärrä, miksei Suomessakin haeta töitä koko maasta. Jotkut eivät ilmeisesti suostu menemään töihin esim. 200km:n päähän kotoa? Mitä ihmeen lellimistä tämä on?
Suomessa piti ennen, silloin kun ansiosidonnaisessa ei ollut, kattoa, käydä kahden viikon välein työkkärissä. Ei se ollut ongelma. Itsellänikin oli työkkäriin 45 km, mutta ei se ollut ongelma, sillä linja-autoja kulki vielä siihen aikaan. Eikä se ollut ongelma varsinkaan siksi, kun melko usein sieltä annettiin kouraan lappu vapaista paikoista ja monesti se työpaikan poikikin. Yksi kuuden viikon määräaikaisuus poiki lopulta vakinaisen paikan, josta sitten lähdin opiskelemaan. Olisin saanut olla melko pitkään. Nykyään paikka on vielä, mutta niitä hommia, eli lähetin hommia, ei enää ole. Se oli tosi mukava siisti sisätyö ilman opiskelupaikkaa jääneelle ylioppilaalle. Tuon kuusi viikkoisen ja vakinaisen välillä sain vielä - työkkärin kautta - toisen paikan muutamaksi viikoksi, sijaisuuden. Sijaisuus ehti loppua, kun kutsuttiin takaisin tuohon edelliseen. Tässä asiassa voitaisiin hyvin varmaan palata 80-luvulle, jollon homma toimi.
90-luvulla oli kunnollisia työllistämistöitä, sellaisessakin sitten olin. Silloinkin työkkärissä käytiin tiheämmin, mutta muistaakseni kuukausittain. Sain opiskelujen jälkeen vakipaikan suuriyrityksestä, joka lamaan katosi.
Lopulta itse lähdin satojen kilometrien päähän kotoa siinä vaiheessa, kun lapset olivat jo isoja selviämään yksin. Miehen reissutyön vuoksi ja tukiverkkojen saatua itse lapsia sekä äitini kuoleman vuoksi oli aika vaikeaa lähteä aiemmin. Nyt on sitten suurin osa lähipiiristä jo täällä toisella puolella Suomea. Ei se satojen kilometrien viikonloppureissu ole kevyttä, varsinkin kun itselläni julkiset kulkuyhteydet ovat huonot, huolimatta siitä, että työpaikalta rautatieasemalle on vartin kävely ja siellä entisellä paikkakunnalla myös rautatieasema kohtuullisen kävelymatkan päässä. Mutta kun tällä välillä yhteydet menevät mutkien kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei kopioida Tanskan mallia kaikkinensa Suomeen, kaikkine etuisuuksineen myös? Ja samat resurssit TE-toimistoille Suomessa mitä Tanskassa.
Mallihan voitaisiin vaikka ottaa koekäyttöön aluksi jollakin tietyllä alueella Suomessa?
Aktiivimallihan ei ole mikään Tanskan malli lähimainkaan, Tanskasta on vain poimittu jotain rangaistuselementtejä ja upotettu Suomen mallin sisään.
Vierailija kirjoitti:
Ja saadakseen tuon täytyy käydä te-toimistossa vähintään kerran kuukaudessa (siis todella käydä, ei vain odotella soittoa), kassan pakeilla vielä useammin ja lisäksi on osallistuttava erilaisiin työnhakuryhmiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Tanskalainen työnhaku on täyttä työtä, siellä ei ole mahdollisuutta loikoilla kotona ruikuttamassa, että ei ole töitä.
1200e:n minimikorvauksilla 99% työttömistä suostuisi noihin vaatimuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja saadakseen tuon täytyy käydä te-toimistossa vähintään kerran kuukaudessa (siis todella käydä, ei vain odotella soittoa), kassan pakeilla vielä useammin ja lisäksi on osallistuttava erilaisiin työnhakuryhmiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Tanskalainen työnhaku on täyttä työtä, siellä ei ole mahdollisuutta loikoilla kotona ruikuttamassa, että ei ole töitä.
Niin, Suomessahan on se ongelma, ettei siellä TE-toimistossa kukaan ota vastaan, vaikka joku sinne haluaisikin mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja saadakseen tuon täytyy käydä te-toimistossa vähintään kerran kuukaudessa (siis todella käydä, ei vain odotella soittoa), kassan pakeilla vielä useammin ja lisäksi on osallistuttava erilaisiin työnhakuryhmiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Tanskalainen työnhaku on täyttä työtä, siellä ei ole mahdollisuutta loikoilla kotona ruikuttamassa, että ei ole töitä.
1200e:n minimikorvauksilla 99% työttömistä suostuisi noihin vaatimuksiin.
No aijaa? Silloin kukaan loisija ei edes yrittäisi työllistyä. Koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaavasti Tanskassa on panostettu TE-palveluihin. Siellä on niitä kursseja oikeasti tarjolla ja yksi työntekijä hoitaa 12 työnhakijan asioita. Suomessa vastaava luku on 166.
Tämähän todettiin jo fake newsiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja saadakseen tuon täytyy käydä te-toimistossa vähintään kerran kuukaudessa (siis todella käydä, ei vain odotella soittoa), kassan pakeilla vielä useammin ja lisäksi on osallistuttava erilaisiin työnhakuryhmiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Tanskalainen työnhaku on täyttä työtä, siellä ei ole mahdollisuutta loikoilla kotona ruikuttamassa, että ei ole töitä.
1200e:n minimikorvauksilla 99% työttömistä suostuisi noihin vaatimuksiin.
No aijaa? Silloin kukaan loisija ei edes yrittäisi työllistyä. Koskaan.
????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja saadakseen tuon täytyy käydä te-toimistossa vähintään kerran kuukaudessa (siis todella käydä, ei vain odotella soittoa), kassan pakeilla vielä useammin ja lisäksi on osallistuttava erilaisiin työnhakuryhmiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Tanskalainen työnhaku on täyttä työtä, siellä ei ole mahdollisuutta loikoilla kotona ruikuttamassa, että ei ole töitä.
1200e:n minimikorvauksilla 99% työttömistä suostuisi noihin vaatimuksiin.
No aijaa? Silloin kukaan loisija ei edes yrittäisi työllistyä. Koskaan.
1200e:n minimikorvaukset vaatisivat Tanskan mallin mukaisesti tiettyjä aktiivisia toimenpiteitä. Et ilmeisesti ymmärtänyt koko asiaa lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.hs.fi/talous/art-2000005533535.html
Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka maksaa 2% bruttokansantuotteesta. Laskin että se on viisi miljardia vuodessa ja tuplasti sen minkä Suomessa. Luulenpa että sillä rahalla voisi ihan oikeasti luoda työpaikkoja eikä vain patistaa sellaisiin töihin joihin työtön ei muuten menisi. Ja kuitenkin Suomessa on koulutuksessa enemmän työttömiä kuin Tanskassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja saadakseen tuon täytyy käydä te-toimistossa vähintään kerran kuukaudessa (siis todella käydä, ei vain odotella soittoa), kassan pakeilla vielä useammin ja lisäksi on osallistuttava erilaisiin työnhakuryhmiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Tanskalainen työnhaku on täyttä työtä, siellä ei ole mahdollisuutta loikoilla kotona ruikuttamassa, että ei ole töitä.
Niin, Suomessahan on se ongelma, ettei siellä TE-toimistossa kukaan ota vastaan, vaikka joku sinne haluaisikin mennä.
Suomessa työttömät itkivät vielä 5 vuotta sitten, kun piti mennä työkkäriin. Heitä varten tehtiin sähköinen te-palvelu, jonka avulla "pakkokäynneistä" voitiin luopua. Ei enää tarvinnut tavata ikävää, osaamatonta, nenäkästä työkkärin tätiä, joka patisti töihin. Nyt työtön itkee, kun ei pääsekään henkilökohtaiseen palveluun, koska ei osaa lukea te-palveluiden sivuilta, miten tulee toimia.
Ensin ollaan niin itsenäistä ja osaavaa että, ja sitten nyyhkytetään, kun kukaan ei kertonut, että selvityspyyntöön tulee vastata ja töitä hakea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja saadakseen tuon täytyy käydä te-toimistossa vähintään kerran kuukaudessa (siis todella käydä, ei vain odotella soittoa), kassan pakeilla vielä useammin ja lisäksi on osallistuttava erilaisiin työnhakuryhmiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Tanskalainen työnhaku on täyttä työtä, siellä ei ole mahdollisuutta loikoilla kotona ruikuttamassa, että ei ole töitä.
1200e:n minimikorvauksilla 99% työttömistä suostuisi noihin vaatimuksiin.
No aijaa? Silloin kukaan loisija ei edes yrittäisi työllistyä. Koskaan.
1200e:n minimikorvaukset vaatisivat Tanskan mallin mukaisesti tiettyjä aktiivisia toimenpiteitä. Et ilmeisesti ymmärtänyt koko asiaa lainkaan.
Kamalaa riistoa kun jotain täytyy tehdä rahan eteen! 1200e on ruhtinaallinen summa. Pitääkö teille oikeasti maksaa pienipalkkaisen siivoojan palkkaa siitä että vaan loisitte? Pari aktiivista (hui ku on rankkaa) toimenpidettä ja saatte saman summan käteen kuin siivooja.
Kuka Tanskassa tekee sit ns paskatyöt jos laahustuskorvauskin on jo siivoojan/myyjän palkan verran? Vai maksetaanko siellä oikeesti palkkaa jolla tulee toimeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja saadakseen tuon täytyy käydä te-toimistossa vähintään kerran kuukaudessa (siis todella käydä, ei vain odotella soittoa), kassan pakeilla vielä useammin ja lisäksi on osallistuttava erilaisiin työnhakuryhmiin, rekrytointitilaisuuksiin jne. Tanskalainen työnhaku on täyttä työtä, siellä ei ole mahdollisuutta loikoilla kotona ruikuttamassa, että ei ole töitä.
Niin, Suomessahan on se ongelma, ettei siellä TE-toimistossa kukaan ota vastaan, vaikka joku sinne haluaisikin mennä.
Suomessa työttömät itkivät vielä 5 vuotta sitten, kun piti mennä työkkäriin. Heitä varten tehtiin sähköinen te-palvelu, jonka avulla "pakkokäynneistä" voitiin luopua. Ei enää tarvinnut tavata ikävää, osaamatonta, nenäkästä työkkärin tätiä, joka patisti töihin. Nyt työtön itkee, kun ei pääsekään henkilökohtaiseen palveluun, koska ei osaa lukea te-palveluiden sivuilta, miten tulee toimia.
Ensin ollaan niin itsenäistä ja osaavaa että, ja sitten nyyhkytetään, kun kukaan ei kertonut, että selvityspyyntöön tulee vastata ja töitä hakea.
Säästösyistä te-toimistojen palvelut vietiin nettiin. (Minunkin synnynkunnasta katosi siinä samalla te-toimisto, vaikka kyse on kasvukunnasta.) Suomessa ei ole tehty vuosikymmeneen yhtään merkittävää uudistusta, jossa ensisijaisesti olisi ajateltu työttömän etua.
Jumaliste jos suomes maksettais samantasoista korvausta et sais 1200e puhtaana hanskaan niin lopettaisin työt heti! Hakisin kahdesti viikossa sellaisiin korkean luokan virkoihin kuten esim ylilääkärin tai dippainssin hommiin varmaan turha toivo pääsemisestä ilman koulutusta. Ja jos kerran kuussa pitäs jonku tädin juttusilla käydä niin ei ois paha.
Kannatan samaa mallia suomeen!
Asiakasmääristä on erilaisia arvioita, mutta....
https://yle.fi/uutiset/3-10040478
Vaikkei Tanska käytäkään työttömien palveluihin 14-kertaisia resursseja Suomeen nähden, niin vähintään 4–5 kertaisia resursseja kuitenkin.
Lisäksi Tanska käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan vuosittain summan, joka vastaa noin kahden prosentin osuutta maan bruttokansantuotteesta. Suomessa vastaava summa on noin yksi prosentti. Luvuissa ei ole mukana henkilöstökuluja.
– Tanskassa on Suomeen ja myös muihin Euroopan maihin verrattuna huomattavan suuret resurssit myös tarjota työttömille jotain, Arnkil sano