Minä olen ollut erittäin uupunut jo kohta 10 vuotta, en tiedä mitä sille tekisi.

Aloita liikunta, muuta ruokailutottumuksia ja laihduta.

Sohvalla istuminen passivoi ihmisen täysin. Mikset kokeilisi vaikka iltalenkkiä, elokuvaa kaverin kanssa tai uutta harrastusta? Jos ajatus tuntuu työläältä, ajattele sitä, että sinua väsyttää joka tapauksessa olit sohvalla tai menossa. Näin saat elämästä enemmän irti ja virkistyt! Tekemättömyys ja ajattelun puute ovat pahimpia hyvän elämän vihollisia. Ja nyt en tarkoita sitä, etteikö koskaan saisi maata sohvalla. Tarkoitan sitä, että elää pitää tietoisesti nauttien ja ajatellen. Esimerkiksi sohvailtaa varten varaa muutamia hyvä herkkuja, kynttilöitä ja hyvän kirjan tai leffan eikä vaan lössähdä makaamaan kun ei viitsi muutakaan.

Tsemppiä ylösnousemukseen!

t. entinen sohvaperuna

Onko niin että odotat että joku poistaisi sinulta väsymyksen tunteen jotta voisit taas alkaa elää?

Entä jos onkin niin että väsymyksesi johtuu elämäntavoistasi ja pääset siitä vain muuttamalla tapojasi? Vaikka väsyttää.

Lue aloituksesi huolella uudelleen ja vastaus löytyy sieltä

Mites kilppari? Kuulostaa tyypillisiltä vajaatoiminnan oireilta.

Onko uniapnea tutkittu?

Jos hengittäminen tuntuu työläältä, onko mahdollista, että olisi allergiaa tsi astmaa? Mulla tavallinen allergialääke tehoaa hengitysvaikeuksiin, vaikkakin olen edelleen väsynyt (lääkärin mukaan johtuu erityisvanhemmuudesta).

Iltakävely parantaa yöunta. Yritä välttää päikkäreitä ja myös tuota viikonlopun kolmeen valvomista, se sekoittaa unirytmin. 

Minusta kuulostaa kilpirauhaselta. Suomessa raja-arvojen puolesta normaalina pidetään sellaista joka muualla on jo vajaatoiminta.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärissä olen käynyt monta kertaa, ja mitään tautia ei ole löydetty, lihava olen ja masennustakin on jonkin verran aina ollut, mutta verikokeista löytyy vain se että punaverisolut on pieniä ja kevyitä, kokeilin syödä rautatabletteja mutta siitä meni maha ihan ummelle, muutenkin joutuu olla varovainen kun on IBS.

Olen aina ollut huono nukkumaan pikkulapsesta asti, aamut on olleet aina ikäviä ja enkä ole koskaan ollut sellainen "pirtsakka" ja sporttinen.

Tämä pahempi uupumus alkoi silloin kun odotin kaksosia, mutta muuten tämä ei liity lapsiin mitenkään, ne on jo 9v. eivätkä ole koskaan aiheuttaneet minulle mitään raatamista, töiden jälkeen yleensä istun sohvalla suurimman osan aikaa ja joskus on pakko ottaa päikkärit jos on ollut raskas päivä tai yöunet erityisen huonot. Viikonloppuisin nukun kahteentoista, toki valvonkin ainakin kolmeen.

Ymmärrän että ylipaino väsyttää, mutta olen ollut tässä painossa jo 15 vuotta, ja 10 vuotta sitten jaksoin tehdä paljon enemmän kuin nyt, tuntuu ettei jaksa edes hengittää välillä. Myös IBS väsyttää, mutta mulla ei oireet ole kovin pahat verrattuna moniin muihin, olen oppinut elämään tämän kanssa jo 30 vuotta.

Sä olet 10 vuotta vanhempi kuin 10 vuotta sitten. Koita saada painoa alas, tarkista ferritiini eli  varastorauta ja koita kohentaa kuntoa. Älä  sekoita unirytmiäsi viikonloppuna. Koita jotain nestemäistä rautavalmistetta pillereiden sijaan, syö enemmän kasviksia.

Olen huono nukkumaan ja usein väsynyt töiden jälkeen. Olen huomannut, että liikunta auttaa näihin molempiin: väsy kaikkoaa, ja fyysinen rasitus auttaa nukkumaan paremmin. Yksi mikä on varmaa on se, että sohvalla istuskelu ei auta mitään. 

Todella hyviä ohjeita olet saanut! Kyllä se vaan niin on että itsensä pakottaminen ylös sohvalta ja lenkille on ainoa tie parempaan vointiin. Aloita pienestä mutta säännöllistä lenkistä/ulkoilusta. Matkaa voi myöhemmin kasvattaa. Huolehdi myös riittävästä kasvisten ja hedelmien syömisestä ja jos et juo maitoa muista d-vitamiini lisä. Muutenkin vääränlainen ruoka väsyttää. Nuorempana jaksaa paremmin huonoista elintavoista huolimatta, se on totta. Haitat tulevat paremmin esiin kun ikää alkaa tulla. Vettä pitää muistaa myös juoda riittävästi. Ja tosiaan unirytmi viikonloppuisinkin paremmaksi. Voihan sitä pidempään valvoa ja nukkua kuin arkena mutta noin iso ero sekoittaa kyllä sisäisen kellon. Aloita elämänmuutos heti ennenkuin sairastut oikeasti johonkin vakavaan. Elämästä saa irti paljon enemmän kun ei väsytä jatkuvasti. Innostuisiko perheesi mukaan päivittäiseen ulkoiluun kanssasi? Tai joku ystävä? Ei ole niin helppo luistaa lenkistä kun on jonkun kanssa sovittu.

Pröt kirjoitti:

Sohvalla istuminen passivoi ihmisen täysin. Mikset kokeilisi vaikka iltalenkkiä, elokuvaa kaverin kanssa tai uutta harrastusta? Jos ajatus tuntuu työläältä, ajattele sitä, että sinua väsyttää joka tapauksessa olit sohvalla tai menossa. Näin saat elämästä enemmän irti ja virkistyt! Tekemättömyys ja ajattelun puute ovat pahimpia hyvän elämän vihollisia. Ja nyt en tarkoita sitä, etteikö koskaan saisi maata sohvalla. Tarkoitan sitä, että elää pitää tietoisesti nauttien ja ajatellen. Esimerkiksi sohvailtaa varten varaa muutamia hyvä herkkuja, kynttilöitä ja hyvän kirjan tai leffan eikä vaan lössähdä makaamaan kun ei viitsi muutakaan.

Tsemppiä ylösnousemukseen!

t. entinen sohvaperuna

Kyllä minulla harrastuksia on, alkukesällä puutarhanhoitoa, sukututkimusta, lukemista, käsitöitäkin joskus ym. olen ollut politiikassakin mukana pitkään, joskus käyn jotain kansalaisopiston kursseja. En minä sohvalla vaan makaa ajattelematta mitään, olen koneella ja katson telkkaria, usein yhtäaikaisesti. Ja se on se nukkumisen ongelma kun ei saa niitä ajatuksia päästä pois että voisi nukkua, ja nyt olen taas alkanut heräillä aamuyöstä, usein menee neljään viiteenkin ennenkuin saan unta ja sitten parin tunnin päästä herään. Mutta tämä uupumus on aina vaikka olisin  nukkunut ihan hyvinkin.

Minua stressaa tekemättömät työt, ja tietysti raha-asiat, meidän on pakko myydä talo kun ollaan vaan velkaannuttu lisää, mutta mun pitäis jaksaa laittaa kämppä siihen kuntoon että sen kehtaa laittaa myyntiin, tavaraa on vaan niin helvetisti liikaa, enkä jaksa edes aloittaa ja jos jaksan iskee kauhea väsymys. Mulla tuntuu koko kroppa olevan kuin puuduksissa, se tunne tuntuu päästä varpaisiin, ja kipuja on myös aina jossain kohtaa kroppaa, olen niin tottunut pieneen kipuun että en enää edes kiinnitä siihen huomiota.

Mietin aina nukkumaan mennessä että huomenna otan edes yhden kaapin tai jonkun laatikon jonka käyn läpi, mutta seuraavana iltana huomaan että en ole jaksanut taaskaan, teen vaan pakolliset esim. kaupassa käynti, pyykinpesu...

ap

Vierailija kirjoitti:

Mites kilppari? Kuulostaa tyypillisiltä vajaatoiminnan oireilta.

On tutkittu jo nuorena, kun oli turvotusta kilpirauhasessa ja verikokeissa arvot heitteli. Kilpirauhanen tutkittiin ultralla ja lääkäri sanoi että se nyt vaan on turvoksissa välillä, ei siinä mitään vikaa ole.

Itsekin olen sitä mieltä että kilpirauhasvaivaa vois olla, mutta kun verikokeet ei sitä todista, niin minkäs teet, jotain muuta se sitten on.

ap

Vierailija kirjoitti:

Onko uniapnea tutkittu?

Ei, sitäkin toki voi olla, mies on sanonut että olen alkanut kuorsata. Miehellä se varmaan onkin, mutta ei ole puhunut lääkärille, sillä tulee ihan hengityskatkoksia mun mielestä, valvon ja kuuntelen sitä, mies ei usko että hengittää huonosti kun kuorsaa nukkuessaan selällään.

ap

Oletko milloin viimeksi ollut lomalla?

Vierailija kirjoitti:

Todella hyviä ohjeita olet saanut! Kyllä se vaan niin on että itsensä pakottaminen ylös sohvalta ja lenkille on ainoa tie parempaan vointiin. Aloita pienestä mutta säännöllistä lenkistä/ulkoilusta. Matkaa voi myöhemmin kasvattaa. Huolehdi myös riittävästä kasvisten ja hedelmien syömisestä ja jos et juo maitoa muista d-vitamiini lisä. Muutenkin vääränlainen ruoka väsyttää. Nuorempana jaksaa paremmin huonoista elintavoista huolimatta, se on totta. Haitat tulevat paremmin esiin kun ikää alkaa tulla. Vettä pitää muistaa myös juoda riittävästi. Ja tosiaan unirytmi viikonloppuisinkin paremmaksi. Voihan sitä pidempään valvoa ja nukkua kuin arkena mutta noin iso ero sekoittaa kyllä sisäisen kellon. Aloita elämänmuutos heti ennenkuin sairastut oikeasti johonkin vakavaan. Elämästä saa irti paljon enemmän kun ei väsytä jatkuvasti. Innostuisiko perheesi mukaan päivittäiseen ulkoiluun kanssasi? Tai joku ystävä? Ei ole niin helppo luistaa lenkistä kun on jonkun kanssa sovittu.

Joo, tiedän toki että pitäisi liikkua ja laihduttaa, ja syön väärin enkä juo vettä tarpeeksi. Mulla on toi sisäinen kello ollut aina eri ajassa kuin mitä yhteiskunta olettaa, se oli jo alle kouluikäisenä sama juttu. Mies käy kävelemässä joka ilta, mutta minä en jaksa lähteä, kun meinaa joskus kuset tulla housuun kun en jaksa nousta ja mennä vessaan. Kun jotain tekee, hengästyn tietysti, ja tulee niin jumalaton väsy että tuntuu että kuolee, tekisi mieli itkeä mutta ei sitäkään jaksa. Esim. eilen kävin isoilla ostoksilla kaupassa, ja kun raahauduin autolle, ajattelin että jaksanko ajaa edes kotiin, toki jaksoin kun oli pakko, mutta kyllä särki paikkoja ja oli pakko mennä maate. Tuntuu turhalta tuhlata vähiä voimia kävelyyn päämäärättä kun pitäisi kuitenkin jaksaa ne kotityöt ja muut tehdä, se on joko tai.

ap

Vierailija kirjoitti:

Oletko milloin viimeksi ollut lomalla?

Yleensä kerran kesässä käydään jossainpäin Suomea perheen kanssa lomareissulla, nekin on väsyttäviä mutta virkistää ne mieltä. Aina on kiva jos on jotain kivaa odotettavissa, edes joku kurssi tms. jossain toisella paikkakunnalla, mutta nyt taas jäin työttömäksikin niin ei ole niin paljon virkistystä mielelle. Kuvittelin että kun työt loppuu niin sitten jaksan paremmin tätä kämppää raivata, mutta ei...

ap

Syötkö masennuslääkkeitä?

Ne ainakin väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Syötkö masennuslääkkeitä?

Ne ainakin väsyttää.

En, olen syönyt kyllä silloin kun jouduin lopettamaan oman firmani ja meni niin etten saanut yöllä enää ollenkaan nukutuksi, se auttoi kyllä siihen, ei tuntunut juuri mikään enää miltään, kuten sen lääkkeen kuuluukin toimia, tasaa mielialaa.

Nyt kun meni työttömäksi jäämisen jälkeen yöunet kokeilin melatoniinia, siitä oli vähän hyötyä, mutta en käytä enää koska siitä tuli huono olo, tuo IBS kun aiheuttaa sen että useimmat lääkkeet ym. laittaa suoliston sekaisin. Olen nyt kuitenkin jotenkin saanut nukuttua edes 2-4 tuntia.

ap