Millainen on raskas ihminen?

Heti tulee mieleen kaksi työkaveria. Saavat minut ärsyyntymään todella paljon.

Toinen on todella itserakas ja huomionkipeä. Puhuu vain ja ainoastaan itsestään ja miten aikoo taas kohentaa ulkonäköään ja milloin aikoo lähteä baariin, millaisia viestejä miehet lähettelee hänelle yms. samoja juttuja kertoo kaikille jotka jaksaa kuunnella ja monta kertaa työpäivän aikana. Pitkälle päälle kolmekymppinen ihminen kuitenkin. On ihan viehättävä ihminen ulkonäöltään, mutta on niin rakastunut itseensä ettei hänen seurassaan yksinkertaisesti jaksa olla.

Toisessa tapauksella raskaaksi ihmisen tekee jonkinlainen epäaitous ja esittäminen. Kaksinaamaisuus. Sellainen rehvakkuus, joka tuntuu jotenkin kauhean epäaidolta. Kovaääninen jonka puheet ja teot ei kohtaa. Tietty "hovi" kun on ympärillä niin esiintyminen alkaa todenteolla.

Työkaverini.

Puhuu itsestään. Näkee asiat vain omasta näkökulmastaan, hyvin itsekeskeinen. Mielikuvitus ei riitä näkemään, että joku muu voi olla erilainen kuin hän.

Kehuu itseään, haukkuu muita.

Pitää jatkuvaa luentoa työn määrästä, luettelee koko ajan mitä on itse tehnyt. Nostaa itseään.

Marttyyri, uhriutuja, vääntelee asioita, passiivis-aggressiivinen, sanoo toista mutta tekee toisin, antaa rivien välistä ymmärtää jotain muuta. Tuuliviiri.

En jaksa enää.

Työpaikalla tuntemani raskas ihminen oli sellainen, joka puhui koko ajan. Mitään yhteistä asiaa oli vaikeaa käydä läpi, kun se säksätys alkoi heti, kun lähestyit häntä. En päässyt edes kysymään omaa asiaani, ennenkuin olin kuunnellut useiden minuuttien monologin. Energinen nainen hän kyllä oli, monessa mukana ja useampi lapsikin. Ei vaan kemiat kohdanneet. Onneksi hän löysi seuraavan kehitysvaiheen työpaikan. Arvostan ihmisiä, jotka osaavat antaa tilaa ja rajata itseään.

Minä olen rasittava hölösuu. Vasta nyt olen huomannut. Nyt tulee muutos. Olen ymmärtämättömyyttäni toivonut, että joku sanoisi, että minä olen hyvä tyyppi. Ei kukaan sano. Nyt hyväksyn itseni sellaisena kuin olen. Kehun itse itseni.

Noin yli 90kg on jo sitä raskasta sarjaa.

Woke.

Esim. vanhempani, koko 40-vuotisen elämäni ajan on valittanut kaikesta, mikä elämässään on pielessä, mutta ei ole tehnyt yhden ainoata asiaa parantaakseen tilannettaan, vaan syyllistää ja vastuuttaa muita huolehtimaan itsestään. Nuorempana yritin epätoivoisesti auttaa, nykyään pidän etäisyyttä, en vain jaksa enää.

Vierailija kirjoitti:

Hiljainen, sellainen joka ei anna itsestään mitään vuorovaikutuksessa.

Ei anna juoruille aiheita vai ei jaa näkemyksiään?

Pessimisti joka kadehtii muiden elämää ja se näkyy monenmuotoisena hankaluuden "tuottamisena" kateuden kohteita kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että tällaista minäminä-tyyppiä pidetään raskaana, mutta melkein joka kaveriporukassa kuitenkin on yksi sellainen? Ehkä toisia viihdyttää se sama älytön draama, joka toisia kyllästyttää? Tuskin ihminen voi jatkaa vuosia mitään käytöstä jos ei saa siihen myös positiivista kaikua?

Yksi tuntemani ihminen ainakin tunkee itsensä kysymättä mukaan, ja valtavan uteliaana ja rajattomana ihmisenä myös onkii tietoonsa kaikkien menot. Ajattelee varmaan olevansa kivan sosiaalinen, mutta oikeasti on sosiaalisesti täysin tonttu ja suorastaan ahdisteleva. Saattaa kysyä muilta aivan asiattomia kysymyksiä, ihan kuin 5-vuotias lapsi.

Onhan noita monenlaisia:

- joku joka puhuu kokoajan itsestään ja omista asioistaan, eikä kuuntele toista ollenkaan, puhuu päälle toistuvasti. Se on ihan hirveetä ja uuvuttavaa kun keskustelu ei ole vuorovaikutteista. Yrität sanoa jotain väliin ja saada oman jutun myös kerrottua, toinen ei kuuntele, puhuu suodattamattomasti kokoajan piittaamatta siitä että huomaa toisenkin yrittävän saada sanansa sanottua. Sitten kun on saanut avautua monta tuntia omista asioistaan onkin aika lähteä tai sulkea puhelin. Ei mitään mielenkiintoa kuunnella toisten asioita.

- sitten on se jatkuvasti, kokoajan, joka asiasta valittava negaatiossa rypevä ja siitä voimaa saava henkilö. Nämä ovat usein niitä jotka haukkuvat kaikki muut koska ovat kyynistyneitä, kateellisia, elämäänsä tyytymättömiä valittajia.

Tällaisten henkilöiden seura on hurjan uuvuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Todella hiljainen ihminen on raskasta seuraa.

Tylsät ihmiset, jotka eivät osaa keskustella mistään muusta kuin säästä ja jostain tyhjänpäiväisyyksistä.

Hitaat ihmiset, jotka puhuvat hitaasti, ajattelevat hitaasti, eivät ymmärrä mitään vitsejä tai sarkasmia, ja jäävät pohtimaan kymmeneksi minuutiksi kesken oman puheenvuoronsa jotain turhaa yksityiskohtaa: "Se taisi olla Pentti joka sanoi... Ei kun Martti. Martti se oli. Se sanoi, että... Ei, kun kyllä se kuitenkin taisi olla Reino.... Reino se sanoi. Niin, mitäs minä olinkaan sanomassa?"

Nämä kaikki ihmistyypit vielä usein hakeutuvat vilkkaiden ja puheliaiden seuraan puoliväkisin. Ei niitä kehtaa poiskaan ajaa, mutta mieluummin nauttisin hyvästä keskustelusta muiden vilkkaiden kanssa kuin toimisin tylsimyksen viihdyttäjänä.

Nämä tyypit imee kaiken energian ja elinvoiman muista. Kuin sienet.

Kirjoituksestasi sain vahvan tunteen että en haluaisi viettää seurassasi hetkeä pidempää aikaa.

Jos on sanottu "olet joskus raskas ihminen" miten lähtisit muuttumaan / kehittymään? Olen varmaan vakavamielinen...

Negatiivinen tosiaan. Kaikki on muiden syytä. Kun tällaisen ihmisen seurassa on joutunut olemaan, on todella väsynyt olo. Jotkut ihmiset voivat olla tylsää seuraa, mutta raskas ihminen on vampyyri, joka imee kaiken energian. 

Ripustautuva, takertuva kivireki. Empatiakyvytön, joka ei voi ymmärtää että on muunkinlaisia ihmisiä kuin hän itse.

Itsekeskeinen minäminä, joka kehuu itseään ja lyttää muita.

Ihmiset, joiden tapaamisesta jää oudolla tavalla uupunut ja puhkikulutettu olo (=vampyyri imi kaikki energiat).

Ihmiset, joiden seurassa on vain yksi tapa olla ja puhua ( = heidän tapansa). Muut tavat aiheuttavat jatkuvaa ikävää arvostelua .

Pessimisti.

Humalainen.

Masentunut ihminen on raskas. Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät tätä kokemusta apuna, kun arvioivat diagnoosia. Minusta on raskasta, kun toinen on täysin passiivinen eli ei ehdota mitään, ei aloita mitään eikä innostu mistään. Sitten ovat nämä kyynikot, jotka saavat voimansa toisten mitätöinnistä ja panettelusta ja suhtautuvat kaikkeen pessimistisesti. Siinä se elämä menee mukavasti. Viimeksi mainitsen nämä hapen vievät tyypit, jotka täyttävät tilan niin, ettei sinne mahdu muiden asioita ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella hiljainen ihminen on raskasta seuraa.

Tylsät ihmiset, jotka eivät osaa keskustella mistään muusta kuin säästä ja jostain tyhjänpäiväisyyksistä.

Hitaat ihmiset, jotka puhuvat hitaasti, ajattelevat hitaasti, eivät ymmärrä mitään vitsejä tai sarkasmia, ja jäävät pohtimaan kymmeneksi minuutiksi kesken oman puheenvuoronsa jotain turhaa yksityiskohtaa: "Se taisi olla Pentti joka sanoi... Ei kun Martti. Martti se oli. Se sanoi, että... Ei, kun kyllä se kuitenkin taisi olla Reino.... Reino se sanoi. Niin, mitäs minä olinkaan sanomassa?"

Nämä kaikki ihmistyypit vielä usein hakeutuvat vilkkaiden ja puheliaiden seuraan puoliväkisin. Ei niitä kehtaa poiskaan ajaa, mutta mieluummin nauttisin hyvästä keskustelusta muiden vilkkaiden kanssa kuin toimisin tylsimyksen viihdyttäjänä.

Nämä tyypit imee kaiken energian ja elinvoiman muista. Kuin sienet.

Kirjoituksestasi sain vahvan tunteen että en haluaisi viettää seurassasi hetkeä pidempää aikaa.

Jos olet hiljainen tylsimys niin taatusti haluat. Ne kaikki haluavat, sehän se ongelma onkin! Ne oikein hakeutumalla hakeutuvat meidän vilkkaiden ja seurallisten porukoihin pilaamaan tunnelmaa ja latistamaan kaikkien energiaa. Ikäviä, ankeita tyyppejä.

Valitettavasti Suomessa on näitä todella paljon, ja täällä niitä myös hyväksytään ja hyysätään, jopa ihaillaan. Aika harvassa maassa tuollaista tylsänä möllöttämistä pidetään millään tavalla normaalina. On kuvaavaa, kuinka tässäkin keskustelussa puheliaisuus on paljon useammin nostettu huonoksi ja raskaaksi ominaisuudeksi kuin mikään muu. Autistien luvattu maa, ihan puistattaa.

Vierailija kirjoitti:

Työkaverini.

Puhuu itsestään. Näkee asiat vain omasta näkökulmastaan, hyvin itsekeskeinen. Mielikuvitus ei riitä näkemään, että joku muu voi olla erilainen kuin hän.

Kehuu itseään, haukkuu muita.

Pitää jatkuvaa luentoa työn määrästä, luettelee koko ajan mitä on itse tehnyt. Nostaa itseään.

Marttyyri, uhriutuja, vääntelee asioita, passiivis-aggressiivinen, sanoo toista mutta tekee toisin, antaa rivien välistä ymmärtää jotain muuta. Tuuliviiri.

En jaksa enää.

Onkohan meillä sama työkaveri? :D kaikesta valittava, kaikesta uhriutuva passiivisaggressiivinen ankeuttaja. Syyttää muita virheistään (hänhän ei sellaisia tee!), jatkuvasti mollaa muita työntekijöitä sekä esimiestä eikä hänen kanssaan saa olla mistään eri mieltä. Erimielisyys on yhtä kuin henkilökohtainen hyökkäys häntä kohtaan, mihin vastataan joko selkään puukottaen tai terävästi v*ttuilemalla. On myös hyvin itsekeskeinen, mustavalkoinen ja lapsellinen vaikka ikää on ihan aikuisen verran. Lisäksi hän on monesti ajautunut hyvin vihamielisiin huutoriitoihin kaikkien työkavereidensa kanssa eikä työpaikalla taida yksikään ihminen hänestä pitää.