Tunnetteko tiedättekö ihmisiä keille kaikki ovat heidän sanojensa mukaan kateellisia?

Venäläinen ex-työkaveri. Selkeästi persoonallisuushäiriöinen, mutta kulttuuritaustakin vaikutti ehkä jonkin verran ja sen varjolla käytöstään suvaittiin.

Kyllä, kyseessä 100+kg nainen joka on täysin kuutamolla itseään koskevista realiteeteistä. Hän on silmiinpistävän lihava nimenomaan keskivartalolta mutta kaikki saamansa katseet hän tulkitsi ihailuna ja kateutena. Myöskin luonteensa hän luonnehti aiiivan ihanaksi ja vika on kaikissa muissa aina - totuus on toinen. Takana useita pieleen menneitä ihmissuhteita. Lyhyesti: hän on mukava tyyppi niin pitkään kun olet samaa mieltä kaikesta. Olen ottanut etäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Anoppini kuuluu näihin. Kertoi ensimmäisillä tapaamisillamme, ettei hänellä oikeastaan ole ystäviä eikä ole väleissä sisaruksiina, puolisonsa sisaruksiin kun kaikki ovat niin kateellisia hänelle.. syy alkoi selvitä minullekin miksi ihmiset häntä karttavat. Tämä ihminen alati puhuu itsestään! Olen kuunnellut monien tuntien monologeja kun hän vain puhuu itsestään, omista taidoistaan ja saavutuksistaan. Aivan tajuttoman uupunut olo sen jälkeen kun ollaan jouduttu näkemään. Nyt olenkin alkanut vältellä tapaamisia ja soitteluita ja kuulinkin kyliltä, että uusi miniä on hänelle myös kateellinen... huoh... :-(

Minulla samanlainen. Kääntää jokaisen keskustelun aiheesta riippumatta itseensä ja kuinka hyvin ja hienosti hän tekee, tietää tai osaa. Ja ai että, sitä riemun määrää, jos joku lähipiirissä on lihonnut, vaihtanut työpaikkaa tai tehnyt mitä vaan, mistä voi keksiä jotain haukkumista. Hänhän kuitenkin itse on täydellinen ja elää täydellistä elämää ja muut ovat kateellisia hänelle ja tekevät siksi jatkuvasti tahallaan kiusaa kuten syövät erilaista ruokaa, käyttävät erilaisia vaatteita tai kiinnostuvat asioista, jotka häntä eivät kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anoppini kuuluu näihin. Kertoi ensimmäisillä tapaamisillamme, ettei hänellä oikeastaan ole ystäviä eikä ole väleissä sisaruksiina, puolisonsa sisaruksiin kun kaikki ovat niin kateellisia hänelle.. syy alkoi selvitä minullekin miksi ihmiset häntä karttavat. Tämä ihminen alati puhuu itsestään! Olen kuunnellut monien tuntien monologeja kun hän vain puhuu itsestään, omista taidoistaan ja saavutuksistaan. Aivan tajuttoman uupunut olo sen jälkeen kun ollaan jouduttu näkemään. Nyt olenkin alkanut vältellä tapaamisia ja soitteluita ja kuulinkin kyliltä, että uusi miniä on hänelle myös kateellinen... huoh... :-(

Minulla samanlainen. Kääntää jokaisen keskustelun aiheesta riippumatta itseensä ja kuinka hyvin ja hienosti hän tekee, tietää tai osaa. Ja ai että, sitä riemun määrää, jos joku lähipiirissä on lihonnut, vaihtanut työpaikkaa tai tehnyt mitä vaan, mistä voi keksiä jotain haukkumista. Hänhän kuitenkin itse on täydellinen ja elää täydellistä elämää ja muut ovat kateellisia hänelle ja tekevät siksi jatkuvasti tahallaan kiusaa kuten syövät erilaista ruokaa, käyttävät erilaisia vaatteita tai kiinnostuvat asioista, jotka häntä eivät kiinnosta.

Kuulostaa tutulta! Ja sitten ohimennen vähätellään muiden tekemisiä ja osaamisia.

Vierailija kirjoitti:

Lisää näitä!

Olen nyt törmännyt kahteen tällaiseen henkilöön (aivan eri piireistä, ei tunne toisiaan) jotka tykkäävät matkustella kaukomailla. En ole koskaan tykännyt lentämisestä, enkä liiemmin tropiikista, on siellä tultu käytyä ja voin todeta, että se ilmasto ei ollut minulle, pysyn ennemmin tällä puolella maapalloa, ilmastonmuuton ahdistaa muutenkin, puhun kovaan ääneen lentojen kallistumisen puolesta, niin nämä kumpikin ovat nyt vakaasti sitä mieltä, että olen kateellinen vain heille kun he matkustelevat lentäen eksoottisissa kohteissa ja minä en. Siis onko keskustelun taso tätä nykyään?  :/

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Tottakai joistakin asiosta voi ollakin kateellinen, ei se ole harvinainen tunne, mutta tietenkin vähän mietityttää, että miten joka asiassa ja oikeastaan joka ihmisen kanssa on se sama selitys, että ne ihmiset on vain kateellisia minulle koska sitäjatätä, ihan jo sellaisissakin tilanteissa, missä ihmiset vain sattuu oemaan eri mieltä.. 

Tämä. Ja siinä ihmisessähän itsessään ei ole mitään vikaa

Ei. En ole koskaan törmännyt ihmiseen joka sanoisi että joku on hänelle kateellinen. Yleensä ihmiset vaan aliarvoivat itseään vaikka heillä olisi jotain mistä muut voisivat olla kateellisia.

Minun äitini kuuluu näihin, jotka sanovat muiden olevan kateellisia hänelle. Se liittyy siihen, että välit ovat menneet jonkun ihmisen kanssa. Ja aika monia välirikkoja hänellä on elämässään ollutkin. Välit ovat menneet kokonaan toiseen tyttäreensä, sekä äitinsä kanssa hänellä oli välirikko monia vuosia ja veljensä ja veljen vaimon kanssa joitakin vuosia. Takana on kaksi avioeroa ja useita eroja seurustelu/avioliitoista. Yleistä on myös että alun hyvien välien jälkeen välit ovat menneet miesystävien aikuisiin lapsiin.

Hänessä on tuskin mitään kadehdittavaa, vaan kyseessä on suojakeino. Itsessään ei näe mitään vikaa ja näkee asiat omasta näkökulmastaan, sekä korostaa omaa osaamistaan. Ei huomioi muita tai kysele heidän kuulumisiaan. Kertoo omista asioistaan ja ei ymmärrä missä raja yksityisten (myös niiden toisten ihmisten) asioiden raja kulkee. Kehuu mielellään itseään, esim. Hänen tekemänsä ruoka on NIIN hyvää ja silloin kun laihdutti kertoi aina kuinka hoikka on ja kyseli muiden painoja.

Äitini on pidemmän aikaa kuunneltuna raskas ihminen. Lisäksi hänellä on marttyyrin oireita, kun kertoo kuinka hän aina teki kaikkensa lapsiensa eteen, vaikka oikeasti oli huono äiti (ulkoiset puitteet hoiti, mutta oma elämä meni muuten edelle). Lasten kanssa ei edelleenkään osaa olla niin että ymmärtäisi lasten mielialoja, eikä syy-seuraus suhteita lasten käytökseen, saatikka omaa vaikutustaan siihen. Olen siis yrittänyt suojata lapsiani äitini käytökseltä. Haluan kuitenkin että lapsemme näkevät mummoaan ja pidän siksikin yhteyksiä yllä, mutta päivän (mielummin puolen päivän) kyläilyyn harvakseltaan riittävät.

Joskus olen miettinyt miksi äitini on tuollainen kuin on. Hänen vihansa ja syytöksissä pahin kohde näyttää olevan oma äitinsä, jonka muistan aina haukkuneen muiden laulutaitoa ja muita ominaisuuksia. Ei siis ollut hänkään mikään lämpöisen ihminen. Lisäksi äitini lapsuuden perheessä on joillakin henkilöillä autismin tyyppisiä piirteitä. Äitini veli on aikuisiällä diagnosoinut itsensä autistiseksi ja hänellä on autistinen lapsi. Molemmat ovat kyllä mukavia, mutta aika erikoisia. Kuitenkin näyttää siltä ettei toisten tunteiden tunnistaminen ja toisten ihmisten huomioon ottaminen ole kuulunut äitini lapsuuden perheen ihmisten ominaisuuksiin. Äitini lienee siis sukunsa lopputulos, josta on vaikea sanoa paljonko on fyysistä puutetta ja mikä on ulkoisen vaikutuksen aikaansaamaa.

Mieheni äiti on tällainen. Kaikki ovat koko ajan hänelle kateellisia. Hänen omalla näpäyttelevällä käytöksellään ei tietenkään ole mitään tekemistä loittonevien ihmisten kanssa.. Todella raskas tyyppi!

Tiedän. Ei kylläkään kyseessä kaveri vaan enemmänkin tutun tuttu. Päätynyt aina parisuhteisiin markkinat/ juoppojen/ väkivaltaisten miesten kanssa ja pari viime vuotta olivat poikkeus, eleli ns. normaalia elämää normaalin miehen kanssa ja oli onnellinen kun on vihdoin mies, joka ei viinalla läträä jatkuvasti, mutta ilmeisesti kyllästyi elämän tasaisuuteen ja jätti miehen pari kk ennen häitä. Ja nyt lipsunut siihen samaan vanhaan, "treffailee" näitä miesmakunsa mukaisia epämääräisiä retkuja ja hehkuttaa onneaan. Ja toki ihmiset, jotka hänen touhunsa kyseenalaistavat, ovat kateellisia "eivätkä tiedä koko tarinaa".

Sääliksi käy, kyseessä vähän yksinkertainen ihminen, mutta kuitenkin sellainen joka pystyy itsenäisesti elämään.

Edesmennyt mummoni. Hänellä ei ollut juurikaan vanhoilla päivillä ystäviä, kun välit olivat menneet.

Tutullani on 9 lasta joista vanhin on 6-vuotias. Jos on huolestuttu tai mietitty miten perhe jaksaa, niin se on kateellisuutta. En vielä tiedä mistä oikeastaan tuossa tilanteessa _voi olla_ kateellinen? 🤔

Raskas ex- ystävä, jonka luota ihmiset kaikkosivat. Minäkin olin kuulemma niin kateellinen hänelle ja siksi katkaisin välit. Kaipa se on niin kuin joku totesi jokin mielen suojakeino, jossa on kykenemätön näkemään omia virheitään. Onhan se niin paljon kivempaa ajatella, että itse on niin cool, että muut ihmiset eivät kestä tätä, kuin että aidosti alkaisi miettimään sitä omaa käytöstä. 

Asiasta toiseen: tunnen tyypin, joka on sitä mieltä, että kaikki ovat ihastuneet häneen. Miehet sekä naiset. Ei ulkonäön takia, hän on kivannäköinen ja voimakas persoona.On mukavakin, mutta on oltava koko ajan varovainen sanoissaan. Ja kyllä hän olettaa myös, että häntä kadehditaan.

Tunsin yhden tytön yläasteella. Hän valehteli räikeästi perheensä asioista ja paisutteli totuuksia, ja kun joku oli hänen kanssaan eri mieltä tai inhosi häntä, se oli aina kateuden takia. Hän mm kerskui, että vanhempansa omistavat ravintolan ja hän saa aina syödä ravintolassa (olivat ketjuyrittäjiä jossain paikallisessa salaattibaarissa). Hän viritteli jotain yksipuolista romanssia erään samaa koulua käyvän miljonäärijulkkiksen pojan kanssa ja laski siitä liikkeelle huhuja. Ajattelin vain, että voi poikaparkaa. :D 

Väkisinkin tulin ihmetelleeksi, millainen kotikasvatus hänellä on, kun monesti lapset oppivat ylenkatsomisasenteen vanhemmiltaan. Ainakin ajelivat pröystäilevästi citymaasturillaan. Kerran joku opettajani pahoitteli tytön käytöstä ja sanoi minulle kahden kesken (puhuin paljon opettajien kanssa niitä näitä), että tytön vanhemmat ovat kiireisiä yrittäjinä, ja tyttö jää vähälle huomiolle kotona. Kyllä mun enemmän sääliksi kävi sitä ihmistä kuin kateeksi. Aikamoinen yhtälö ja kriisi nuoren itsetunnolle, kun ensin opetetaan tuo "me ollaan parempia" -asenne ja sitten hylätään lapsi oman onnensa nojaan.

Tätini. Kaikki kaverit ovat jättäneet hänet koska haluaa olla aina paras ja holhota muita sekä kerskuu koko ajan. Jättäjä on tietenkin hänelle aina kateellinen hänen rahoistaan ja ystävistään. Joita kumpiakaan ei oikeasti ole.

Mulle tuli tästä kyllä yksi ihminen mieleen. Hän ei ole kyllä ikinä sanonut, että kuvittelisi kenenkään olevan itselleen kateellinen, mutta hän vaikuttaa kuvittelevan, että kaikkia kiinnostaa hänen asiansa - ja vieläpä aina jostain vilpillisestä syystä! Osa siitä johtuu kai siitä, että hänellä on oikeasti jotain salattavaa ja nyt kuvittelee, että kaikki ovat hänen "perässään" salaisuuksiensa takia, selvittelemässä hänestä jotain ja kertomassa eteenpäin. Lisäksi hän kuvittelee että jos joku tekee jotain mukavaa hänelle, niin syy siihen on jokin kamalan itsekäs, vaikka ihminen oikeasti haluaa vain ilahduttaa, helpottaa hänen elämäänsä ja itselleen saa korkeintaan hyvän mielen. Joskus kun kysyn jotain tavallista asiaa, hän utelee heti että miten niin, ja tuntuu kuin minun pitäisi alkaa selitellä itseäni ja todistella, etten ole mikään "vakoilija". Ennen tein hänelle myös palveluksia, mutta hän alkoi käyttää hyväkseen ja vaatia enemmän, ja lisäksi hän puhuu muista palveluksien tekijöistä todella rumasti selän takana, joten en enää tee hänelle mitään niin suuria palveluksia kuin ennen.

Tuo ihminen ei varmaan koskaan ilahduta ketään hyötymättä siitä itse, joten ei sen takia osaa kuvitella, että joku muu olisi sellaisessa vilpitön. Lisäksi hän puhuu koko ajan muista selän takana pahaa, joten siksi kai kuvittelee, että muutkin tekevät sitä samaa.

Ironista on se, että itse olen kyllä hänelle oikeastikin vähän kateellinen, koska hän on niin kaunis, mutta hän ei ikinä ota sitä mitenkään esille. Olen sanonut suoraankin hänelle, että kadehdin häntä (mutta olen myös helpottunut, että hänen elämänsä on ulkonäön osalta helppoa, koska en haluaisi katsoa vierestä toisenkin kärsimyksiä). Hän tosiaan kuvittelee muiden helposti olevan pahantahtoisia, mutta ei tosiaan varmaan koskaan kuvittele kateutta tai ainakaan sano ääneen.

39 jatkaa: Lisäksi tämä ihminen on huono ottamaan kritiikkiä vastaan ja ottamaan vastuuta mistään. Käyttää erilaisia kikkoja asian kiertämiseksi: alkaa puhua jostain muusta, keksii käytökselleen tekosyitä, vähättelee toista osapuolta, esittää "tyhmää", vastaa pitkiin avautumisiin lyhytsanaisesti, yrittää ärsyttävän vastuuttomalla reagoimisella provosoida toista niin että hän vaikuttaisi itse uhrilta tms. Voin monesti kuvitella kuinka hän hykertelee itsekseen, kun pyörittelee muita oman mielensä mukaan.