Miksi niin moni valittaa vauvoista ravintoloissa?

Hyvä idea. Seuraavan kerran kun joudumme kuuntelemaan lapsiperheen mekastusta (mekastus on hillitsemätöntä tai ponnettomasti muka hillittyä häiritsevää metelöintiä) niin perheriita pystyyn. Draamaa, huutoa ja kiroilua, ehkä lasi kaatuu tai tipahtaa lattialle. Kun tarjoilija yrittää esittää, että häiritsemme muita niin nyyhkytän kuulleeni juuri mieheni pettävän minua ja juuri nyt vuosipäivänä. Byäääääääää kuka se huorrra on, onko minulla sukupuolitauti. Toki poistutaan mutta se kestää ja kestää ja on sitten äänekästä. Ehkä vähän juoksen ravintolasalissa pyytämään laskua ja pöytään, hakemaan kyyneleisiin servettiä ha pöytään, siitä lapsiperheen pöydän vierestä.

Joku pieni katso! meilläkin olisi voinut olla ehjä perhe ja johtuuko tämä siitä etten minä saa lapsia draama ja sitten tuijotetaan estottomasti lapsiperhettä. Ehkä käsivarsi sojottaa sinne päin huomiohakuisesti.

Ja sitten ohimennen rauhallinen kuitti lapsiperheelle, no niin, onko teillä kiva ilta..

Minäkin haluan tietää missä Euroopan maassa? Ole käynyt lähes kaikissa ja eipä ole paljoakaan lapsia näkynyt ns. Aikuisten ravintoloissa klo 21 jälkeen. Tarkoitan näillä aikuisten ravintoloilla niitä joissa ruuat on alkaen alkupaloista 15€ ja pääruuat alkaen 30€. Eikä ole lasten listoja. Ehkä näissä maissa vanhemmat ymmärtää että nämä ravintolat eivät ole lasten paikka.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs te ihmiset syötte paljon ulkona! Vietän säännöllisesti iltaa Helsingin hyvissä ravintoloissa eikä niissä juuri koskaan ole lapsia saati huonosti käyttäytyviä lapsia.

Kummallista.

Ehkä ne vauvat rääkyy ja lapset huutaa niissä teidän mielikuvitusravintoloissa, joissa te käytte mielikuvitusillallisilla syömässä mielikuvitusruokaa?

Käydään kerran kaks viikossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kylläpäs te ihmiset syötte paljon ulkona! Vietän säännöllisesti iltaa Helsingin hyvissä ravintoloissa eikä niissä juuri koskaan ole lapsia saati huonosti käyttäytyviä lapsia.

Kummallista.

Ehkä ne vauvat rääkyy ja lapset huutaa niissä teidän mielikuvitusravintoloissa, joissa te käytte mielikuvitusillallisilla syömässä mielikuvitusruokaa?

Käyn usein eri tasoisissa ravintoloissa, mutta todella harvoin olen nähnyt lapsia laadukkaamissa ravintoloissa. Luulen että nämä jotka riehuvia lapsia jatkuvasti kohtaavat, käyvät todellisuudessa halvemmissa ketjuravintoloissa.

Olihan tuolla aikaisemmin hintaesimerkki: alkupalat,pääruoka ja jälkiruoka 75 e/hlö eli kyseessä on tavallinen ketjuravintoja, ei kuitenkaan ABC tai Kotipizza.

Tiedättekö mitä lapsiperheiden kyttääjät, se on se teidän tuijotus, nyrpistely, silmien pyöritys ja satunnaiset röyhkeät kommentit, jotka saavat lapsiperheiden vanhemmat kireiksi kuin viulunkielet. Lapset sitten reagoivat jännittyneisiin vanhempiin ja niin normaalisti tyytyväinenkin vauva alkaa itkeä.

Oletteko ajatelleet, että se vauva ja koko elämänmuutos on niille vanhemmillekin hyvin uusi juttu. Ne on kuukausi pari aiemmin ollut niille normaalielämään ja nyt ne miettii tuleeko niiden elämä koskaan enää olemaan normaalia ja koska ne voi enää tehdä aikuisten juttuja yhdessä.

Tottakai ne jättäisivät sen lapsen mummolle, jos nykyään vielä olisi mummoja, jotka lapsista välittävät. Nykyään suurin osa lapsiperheitä on kuitenkin omillaa ja saa suurelta yleisöltä pelkkää nihkeilyä siihen päälle. Niin sitä sitten huolehditaan omasta elämän laadusta niinkuin parhaiten taidetaan. Jos ei päästä treffeille kahdestaan niin mennään sitten vauvan kanssa. Se on sitä nykypäivän pärjäämistä. Samoin kuin lapsinihkeiden päivittäisen nyrpistelyn sietäminen. Sitä nyrpistelyä kun saa osakseen kotoa poistamalla niin eipä paljon tunnu enää missään.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä idea. Seuraavan kerran kun joudumme kuuntelemaan lapsiperheen mekastusta (mekastus on hillitsemätöntä tai ponnettomasti muka hillittyä häiritsevää metelöintiä) niin perheriita pystyyn. Draamaa, huutoa ja kiroilua, ehkä lasi kaatuu tai tipahtaa lattialle. Kun tarjoilija yrittää esittää, että häiritsemme muita niin nyyhkytän kuulleeni juuri mieheni pettävän minua ja juuri nyt vuosipäivänä. Byäääääääää kuka se huorrra on, onko minulla sukupuolitauti. Toki poistutaan mutta se kestää ja kestää ja on sitten äänekästä. Ehkä vähän juoksen ravintolasalissa pyytämään laskua ja pöytään, hakemaan kyyneleisiin servettiä ha pöytään, siitä lapsiperheen pöydän vierestä.

Joku pieni katso! meilläkin olisi voinut olla ehjä perhe ja johtuuko tämä siitä etten minä saa lapsia draama ja sitten tuijotetaan estottomasti lapsiperhettä. Ehkä käsivarsi sojottaa sinne päin huomiohakuisesti.

Ja sitten ohimennen rauhallinen kuitti lapsiperheelle, no niin, onko teillä kiva ilta..

Totta!  Ja kun vielä muistuttaa, että pettäminen alkoi, kun lapset oli vielä pieniä ja käytiin syömässä niin kuin tuokin perhe nyt ja luulin olevani onnellinen ja sinä silti iskit sen lutkan sieltä lätkämatsista ja...Siinä sitten tekee samalla selväksi lapsiperheelle, että heidänkin onnensa voi olla pelkkä kulissi.

Juuri eilen kun käytiin ravintolassa syömässä viereisessä pöydässä lapsi huusi koko ajan. Kyllä otti hermoon, kun ei omia ajatuksia kuullut.

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt vauvan kanssa muutaman kerran ravintolassa, en kuitenkaan pöydässä ole imettänyt, ettei kenenkään mieli järky moisesta näystä. Olen mennyt omaan rauhaan vessaan imettämään, joskus on vain yksi koppi, mutta siinäpähän sitten rämpyttelevät sitä kahvaa. Mitään muuta haittaa meistä tuskin on, kun vauva on luonteeltaan rauhallinen ja usein nukkunut ruokailuni ajan.

Miksi juuri se ainoa naistenvessakoppi pitää varata? Kun imetyskin voi kestää.

Jos ei pöydässä halua imettää, niin monissa ravintoloissa on syrjäisempiäkin nurkkia, erillisiä välikköjä, aulatiloja, tyhjiä kabinetteja tms. Joihin voi päästä kun ystävällisesti kysäisee henkilökunnalta. Ja tuolinkin voi halutessaan saada.

Itse olen pari kertaa päästänyt imettämään tyhjään kokoustilaan, ei ongelmia. Saa istua ihan rauhassa. Ainoan vessan varaaminen on hieman ajattelematonta ja tympeää muiden asiakkaiden kannalta.

T: tarjoilija

Jos nyt vaan lapsiperhe valitsisi paremmin sen ravintolan treffeilleen vauvan kanssa, sellaisen lapsiystävällisen paikan, niin kaikki saisivat mukavan ravintolailtansa.

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö mitä lapsiperheiden kyttääjät, se on se teidän tuijotus, nyrpistely, silmien pyöritys ja satunnaiset röyhkeät kommentit, jotka saavat lapsiperheiden vanhemmat kireiksi kuin viulunkielet. Lapset sitten reagoivat jännittyneisiin vanhempiin ja niin normaalisti tyytyväinenkin vauva alkaa itkeä.

Oletteko ajatelleet, että se vauva ja koko elämänmuutos on niille vanhemmillekin hyvin uusi juttu. Ne on kuukausi pari aiemmin ollut niille normaalielämään ja nyt ne miettii tuleeko niiden elämä koskaan enää olemaan normaalia ja koska ne voi enää tehdä aikuisten juttuja yhdessä.

Tottakai ne jättäisivät sen lapsen mummolle, jos nykyään vielä olisi mummoja, jotka lapsista välittävät. Nykyään suurin osa lapsiperheitä on kuitenkin omillaa ja saa suurelta yleisöltä pelkkää nihkeilyä siihen päälle. Niin sitä sitten huolehditaan omasta elämän laadusta niinkuin parhaiten taidetaan. Jos ei päästä treffeille kahdestaan niin mennään sitten vauvan kanssa. Se on sitä nykypäivän pärjäämistä. Samoin kuin lapsinihkeiden päivittäisen nyrpistelyn sietäminen. Sitä nyrpistelyä kun saa osakseen kotoa poistamalla niin eipä paljon tunnu enää missään.

Me 90-luvulla lapsia saaneet kävimme treffeillä ennen lasten syntymää. Nykyvanhemmat ei tajua edes lapsen synnyttyä, että on aika siirtyä treffailuvaiheesta eteenpäin. Ei liitto voi jatkua kovin pitkään, jos tuollaista ei tajua.

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö mitä lapsiperheiden kyttääjät, se on se teidän tuijotus, nyrpistely, silmien pyöritys ja satunnaiset röyhkeät kommentit, jotka saavat lapsiperheiden vanhemmat kireiksi kuin viulunkielet. Lapset sitten reagoivat jännittyneisiin vanhempiin ja niin normaalisti tyytyväinenkin vauva alkaa itkeä.

Oletteko ajatelleet, että se vauva ja koko elämänmuutos on niille vanhemmillekin hyvin uusi juttu. Ne on kuukausi pari aiemmin ollut niille normaalielämään ja nyt ne miettii tuleeko niiden elämä koskaan enää olemaan normaalia ja koska ne voi enää tehdä aikuisten juttuja yhdessä.

Tottakai ne jättäisivät sen lapsen mummolle, jos nykyään vielä olisi mummoja, jotka lapsista välittävät. Nykyään suurin osa lapsiperheitä on kuitenkin omillaa ja saa suurelta yleisöltä pelkkää nihkeilyä siihen päälle. Niin sitä sitten huolehditaan omasta elämän laadusta niinkuin parhaiten taidetaan. Jos ei päästä treffeille kahdestaan niin mennään sitten vauvan kanssa. Se on sitä nykypäivän pärjäämistä. Samoin kuin lapsinihkeiden päivittäisen nyrpistelyn sietäminen. Sitä nyrpistelyä kun saa osakseen kotoa poistamalla niin eipä paljon tunnu enää missään.

Normaalielämää? Jos se lapsi on ihan tieten tahtoen maailmaan saatettu, niin kyllä se on osa sellaista normaalielämää,jota aikuisilla on joskus tapana elää.

Ja kiitos muiden ja oman lapsen huomioimisesta, ei jäädä notkumaan ravintoloihin iltamyöhään, kuuden seiskan aikaan ravintolassa on jo tosi myöhään pikku pilteille. Ajoissa nukkumaan ennen kahdeksaa, seitsemältä jo kotiin. Niin sitten me muut varataan pöydät seiskan/kasin/ysin aikaan, broblem solved.

Onneksi kukaan ei ole kieltänyt nimittämästä naapuripöydän lapsia rumiksi ja luotaantyöntävän näköisiksi. Poislähtiessä voi aina sanoa vanhemmille, että jaksamista teille, kun on osunut samaan perheeseen noin monta perinnöllistä sairautta kantavaa.

Vierailija kirjoitti:

Viimeksi kun kävin ravintolassa, pöytämme vierelle änkeytyi pariskunta vauvanrattaineen.

Olenko se vaan minä, vai tekeekö lapsiperheet yleisesti tätä? Siis että änkeävät iholle. On meinaan kokemusta kanssa.

Rattaat tungetaan muiden asiakkaiden iholle koska johonkin se vauvavaiheen stressivitutus täytyy purkaa. Minulla on oikeus! vanhemmat, säälittävät tapaukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen käynyt vauvan kanssa muutaman kerran ravintolassa, en kuitenkaan pöydässä ole imettänyt, ettei kenenkään mieli järky moisesta näystä. Olen mennyt omaan rauhaan vessaan imettämään, joskus on vain yksi koppi, mutta siinäpähän sitten rämpyttelevät sitä kahvaa. Mitään muuta haittaa meistä tuskin on, kun vauva on luonteeltaan rauhallinen ja usein nukkunut ruokailuni ajan.

Miksi juuri se ainoa naistenvessakoppi pitää varata? Kun imetyskin voi kestää.

Jos ei pöydässä halua imettää, niin monissa ravintoloissa on syrjäisempiäkin nurkkia, erillisiä välikköjä, aulatiloja, tyhjiä kabinetteja tms. Joihin voi päästä kun ystävällisesti kysäisee henkilökunnalta. Ja tuolinkin voi halutessaan saada.

Itse olen pari kertaa päästänyt imettämään tyhjään kokoustilaan, ei ongelmia. Saa istua ihan rauhassa. Ainoan vessan varaaminen on hieman ajattelematonta ja tympeää muiden asiakkaiden kannalta.

T: tarjoilija

Kysynkin, mutta aika harvoin sellaista tilaa on tarjolla. Kerran pääsin työntekijöiden taukohuoneeseen ja totta puhuen mukavampaa siellä oli kuin vessassa. Tympeäähän se vessan varaaminen on mutta minkäs teet, en aio kotonakaan istua yksin kuukausitolkulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö mitä lapsiperheiden kyttääjät, se on se teidän tuijotus, nyrpistely, silmien pyöritys ja satunnaiset röyhkeät kommentit, jotka saavat lapsiperheiden vanhemmat kireiksi kuin viulunkielet. Lapset sitten reagoivat jännittyneisiin vanhempiin ja niin normaalisti tyytyväinenkin vauva alkaa itkeä.

Oletteko ajatelleet, että se vauva ja koko elämänmuutos on niille vanhemmillekin hyvin uusi juttu. Ne on kuukausi pari aiemmin ollut niille normaalielämään ja nyt ne miettii tuleeko niiden elämä koskaan enää olemaan normaalia ja koska ne voi enää tehdä aikuisten juttuja yhdessä.

Tottakai ne jättäisivät sen lapsen mummolle, jos nykyään vielä olisi mummoja, jotka lapsista välittävät. Nykyään suurin osa lapsiperheitä on kuitenkin omillaa ja saa suurelta yleisöltä pelkkää nihkeilyä siihen päälle. Niin sitä sitten huolehditaan omasta elämän laadusta niinkuin parhaiten taidetaan. Jos ei päästä treffeille kahdestaan niin mennään sitten vauvan kanssa. Se on sitä nykypäivän pärjäämistä. Samoin kuin lapsinihkeiden päivittäisen nyrpistelyn sietäminen. Sitä nyrpistelyä kun saa osakseen kotoa poistamalla niin eipä paljon tunnu enää missään.

Me 90-luvulla lapsia saaneet kävimme treffeillä ennen lasten syntymää. Nykyvanhemmat ei tajua edes lapsen synnyttyä, että on aika siirtyä treffailuvaiheesta eteenpäin. Ei liitto voi jatkua kovin pitkään, jos tuollaista ei tajua.

Te 90-luvulla lapsia saaneet olette myös ehtineet jo suurin joukoin eroamaan, että voi tosiaan sanoa teidän menneen elämässä eteenpäin. Niin sitä pitää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö mitä lapsiperheiden kyttääjät, se on se teidän tuijotus, nyrpistely, silmien pyöritys ja satunnaiset röyhkeät kommentit, jotka saavat lapsiperheiden vanhemmat kireiksi kuin viulunkielet. Lapset sitten reagoivat jännittyneisiin vanhempiin ja niin normaalisti tyytyväinenkin vauva alkaa itkeä.

Oletteko ajatelleet, että se vauva ja koko elämänmuutos on niille vanhemmillekin hyvin uusi juttu. Ne on kuukausi pari aiemmin ollut niille normaalielämään ja nyt ne miettii tuleeko niiden elämä koskaan enää olemaan normaalia ja koska ne voi enää tehdä aikuisten juttuja yhdessä.

Tottakai ne jättäisivät sen lapsen mummolle, jos nykyään vielä olisi mummoja, jotka lapsista välittävät. Nykyään suurin osa lapsiperheitä on kuitenkin omillaa ja saa suurelta yleisöltä pelkkää nihkeilyä siihen päälle. Niin sitä sitten huolehditaan omasta elämän laadusta niinkuin parhaiten taidetaan. Jos ei päästä treffeille kahdestaan niin mennään sitten vauvan kanssa. Se on sitä nykypäivän pärjäämistä. Samoin kuin lapsinihkeiden päivittäisen nyrpistelyn sietäminen. Sitä nyrpistelyä kun saa osakseen kotoa poistamalla niin eipä paljon tunnu enää missään.

Normaalielämää? Jos se lapsi on ihan tieten tahtoen maailmaan saatettu, niin kyllä se on osa sellaista normaalielämää,jota aikuisilla on joskus tapana elää.

Kyllä se ensimmäisen lapsen pikkuvauva on todella lyhyt ja poikkeuksellinen aika, niitähän nämä vauvan kanssa illalla paremmassa ravintolassa kävijät useimmin on. Vaikka kuinka haluttu lapsi olisi niin valtava sopeutuminen samalla. Te ”mitäs läksit” huutelijat ette ole normaalilla empatiakyvyllä varustettuja.

Ihmiset tuntuvat usein liioittelevan näitä asioita ja vetävän överiksi jonkun ihan yksittäisen kokemuksensa, jossa joku vauvaperhe on jollain tavalla ärsyttänyt heitä. Ihan siitä päätellen, että täällä ilmeisesti vauva ravintolassa on automaattisesti itkua, melua, hajua, "ällöä" imetystä ja häiritsevää käytöstä.

Olen käynyt monesti ravintolassa, myös oman pienen vauvan kanssa, enkä muistaakseni koskaan ole nähnyt edellä kuvailtuja tilanteita. Yleensä niitä häiritsevimpiä on huomalaiset tai riitelevät pariskunnan tai kovaäänisesti räkättävät seurueet.

Oman vauvan kanssa olen liikkunut paljon ihan pienestä asti. Olen aika varma, että esimerkiksi ravintolassa moni ei edes huomaa sitä vauvan kaukaloa vieressämme tai vauvaa sylissä tai rinnalla. Imettämiseenkään ei kukaan ulkopuolinen ole kiinnittänyt huomiota, vaikken olekaan koskaan imettänyt missään piilossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedättekö mitä lapsiperheiden kyttääjät, se on se teidän tuijotus, nyrpistely, silmien pyöritys ja satunnaiset röyhkeät kommentit, jotka saavat lapsiperheiden vanhemmat kireiksi kuin viulunkielet. Lapset sitten reagoivat jännittyneisiin vanhempiin ja niin normaalisti tyytyväinenkin vauva alkaa itkeä.

Oletteko ajatelleet, että se vauva ja koko elämänmuutos on niille vanhemmillekin hyvin uusi juttu. Ne on kuukausi pari aiemmin ollut niille normaalielämään ja nyt ne miettii tuleeko niiden elämä koskaan enää olemaan normaalia ja koska ne voi enää tehdä aikuisten juttuja yhdessä.

Tottakai ne jättäisivät sen lapsen mummolle, jos nykyään vielä olisi mummoja, jotka lapsista välittävät. Nykyään suurin osa lapsiperheitä on kuitenkin omillaa ja saa suurelta yleisöltä pelkkää nihkeilyä siihen päälle. Niin sitä sitten huolehditaan omasta elämän laadusta niinkuin parhaiten taidetaan. Jos ei päästä treffeille kahdestaan niin mennään sitten vauvan kanssa. Se on sitä nykypäivän pärjäämistä. Samoin kuin lapsinihkeiden päivittäisen nyrpistelyn sietäminen. Sitä nyrpistelyä kun saa osakseen kotoa poistamalla niin eipä paljon tunnu enää missään.

Me 90-luvulla lapsia saaneet kävimme treffeillä ennen lasten syntymää. Nykyvanhemmat ei tajua edes lapsen synnyttyä, että on aika siirtyä treffailuvaiheesta eteenpäin. Ei liitto voi jatkua kovin pitkään, jos tuollaista ei tajua.

Te 90-luvulla lapsia saaneet olette myös ehtineet jo suurin joukoin eroamaan, että voi tosiaan sanoa teidän menneen elämässä eteenpäin. Niin sitä pitää!

Avioliitoista noin puolet päättyy eroon, näin on ollut noin 20 vuotta ja vuosittain luku on 14000 paria. Ensimmäinen avioliitto päättyy eroon noin 10 vuoden jälkeen, naiset ovat noin 40 vuotta ja miehet 43 vuotta. Hyvin moni katuu eroa, että se tuli otettua liian helposti. Avioeron ottamista helpotettiin 80-luvun lopulla.