Mitä tehdä jos yliopisto tökkii?

Sinuna purisin hammasta yhteen ja tekisin sen kandin valmiiksi. Sen jälkeen elämä helpottaa kun ns. opiskelupakko poistuu.

Toinen vaihtoehto on, että haet opiskelemaan eri alaa ja yrität saada suorittamiasi kursseja hyväksiluetuksi.

Käy välillä (vaikka viikonloppuisin) tekemässä jotain työtä, jonka voit nykyisellä osaamisellasi saada. Veikkaan ettei ole muutaman päivän jälkeen opiskelumotivaatio hukassa.

Ongelma on siinä, että jos oinnot ei kiinnostw pätkääkäään, ei ne työtkään todennäköisesit mitään auvoa tule olemaan. Niissä on samanlaisia asioita, vaikka vähän käytännöllisemmältä kannalta. Ja nyt opiskellessa sun pitäisi luoda nne verkostot, joiden perusteella sua pidetään innokkaana ja ahkerana ja pystyvänä ja jollet ole sitä opinnoissa niin et hkä työmarkkinoillakaan tule olemaan sellaisena pidetty.

Jos siis tilanne on oikeasti se, että ala ei kiinnosta pätkääkään, vaan haluat vain töihin, aapeen kannattaisi käydä joku ammattikoulukurssi , vaikka maalariksi tai autonasentajaksi tai kiinteistöhuoltajaksi, missä matematiikalla ei ole niin suurta merkitystä - ja mennä tosiaan sinne töihin.

Joskun myöhemmin voi sit miettiä uudelleen, että oisko nyt korkeakoulututkinnon aika.

Purista kandi kasaan, mutta selvitä sitten, voisitko hakea maisteriohjelmaan alalle, johon olisit motivoituneempi.

Ei yliopiston lopettaminen ole mikään iso juttu. Väkisin ei tarvitse kärvistellä. Meinaatko Suomeen tulla jossain vaiheessa? Olisiko täällä helpompaa, kun opiskelija-aineskin on vanhempaa? Ja varmaan pääaine väärä.

Suomessa saa yleensä pääainetta vaihdettua, esim. opiskelemalla riittävän määrän, vaikka perus- ja aineopintojen sivuaineen verran haluamaansa ainetta ja anomalla sen vaihtoa pääaineeksi. Kannattanee ottaa selvää omassa yliopistossasi, olisiko jokin senkaltainen vaihtoehto mahdollista? Joissakin yliopistoissa eri maissa tämä onnistuu, riippuu tosin paljon opinahjosta. Käy ihmeessä kysymässä asiaa joltain ohjaajalta tai dekaanilta tms. (kuka siellä näistä sitten päättääkin tai oppilaita ohjaa). 

Jos ei kiinnosta, niin on aika turha jatkaa, koska et kuitenkaan halua tehdä alan töitä. Vaikka sinua varmaankin turhauttaa, että joudut alkamaan taas etsimään suuntaa, niin se kannattaa tehdä. 

Usein näissä tilanteissa on kyse siitä, että kunnianhimo ajaa yliopistoon, vaikka kiinnostuksen kohteet on matalamman koulutuksen aloilla. Siksi suosittelen, että heivaat turhat ajatukset eri tutkintojen arvostuksesta ja mietit ihan arjen tasolla, että millaista työtä haluaisit tehdä ja millainen työ olisi sinusta sellaista, että se ei stressaisi sinua. Hyviin palkkoihin pääsee myös vähäisemmän koulutuksen aloilla ja toisekseen työstä nauttiminen on paljon palkkaa tärkeämpi asia pitkässä juoksussa. Pienestäkin palkasta pystyy sijoittamaan ja kerryttämään siten varallisuutta, kunhan vain miettii vähän rahankäyttöään ja leikkaa pois turhat kuluerät.