Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
IS: Puolikasta työviikkoa tekevä Jarmo, 34, aikoo eläkkeelle 45-vuotiaana - miksi tämä suututtaa somessa?
25.01.2018 |
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005537935.html
Olen useammastakin paikasta lukenut kommentteja, jo ihan tuon uutisen altakin, miten lapsettomilla sinkuilla ei ole mitään oikeutta puhua säästämisestä ja "helppoahan se on, jos ajattelee vaan omaa napaansa". No nii-in. Miksi niin monia tuntuu ärsyttävän, että tyyppi elää materiaalisesti erittäin niukkaa sinkkumiehen elämää rahoittaakseen eläkeunelmansa? Miksei tätä hyväksytä valintana ihan siinä missä sitäkin, että hankitaan kolme lasta, pelto-omakotitalo, kolme vuotta vanha farmariauto ja kesälomamatkat Kanarialle?
Ja kyllä, olen kyseisen miehen kanssa siitäkin asiasta samaa mieltä, että lapsiperheelliset jotka "eivät pysty säästämään" useimmiten valehtelevat itselleen. Ja näyttävät lapsilleen hirveän huonoa esimerkkiä.
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin elän nyt, enkä sitten eläkkeellä.
Yrittäkää nyt ymmärtää sitä alaselkätatskaanne pidemmälle mitä Carpe diem tarkoittaa!
Kyllähän Jarmokin elää, pyöräilee ja kalastaa kun niistä tykkää. Kaikki eivät nauti mistään järjettömästä törsäilystä.
Tähän! Monella naisella elämänsisältö on ripsienpidennys, hiusten värjäys, kuntosali ja shoppailu. Ok jos näin on, mutta sitten ei pidä valittaa rahan puutteesta ja olla kateellinen säästäväiselle, jolle nuo asiat eivät merkitse mitään vaan saa muista asioista tyydytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo onnistuu keneltä vaan, mutta vaatii todella tiukkaa vakaumusta ja askeettista elämäntapaa. Moni miettii, onko se sen arvoista? Sitten on näitä, jotka ovat jo saavuttaneet taloudellisen riippumattomuuden mutta jatkavat työntekoa ainakin jonkin verran, koska se antaa niin paljon. Näin tämän kaverin Ylen videolla keskustelemassa jonkun uratykin kanssa ja nähdäkseni hänen ongelmansa on, ettei hän ole löytänyt sellaista työtä joka tuottaisi hänelle iloa ja jonka hän kokisi merkitykselliseksi.
Se, että pääsee siihen tilanteeseen jossa voi tehdä töitä sen verran kuin huvittaa, on hieno saavutus minkä ikäiseltä tahansa, saati alle 50-vuotiaalta. Mutta jostain pitäisi löytää sitä mielekästä ja merkityksellistä tekemistä, että voi kokea elävänsä täyttä elämää. Lapsiperheissä tämä tulee kuin itsestään lasten kautta ja ehkä myöhemmässä elämänvaiheessa tehdään jotain vapaaehtoistyötä yhteiseksi hyväksi. Mutta sinkku joka pyöräilee, mitä hän antaa muille? Ei hän näe lapsen kasvavan ja oppivan uutta. Jotain sen pyöräilyn lisäksi pitäisi keksiä, ettei elämä käy tylsäksi.
Mikä sinä olet sanomaan, ettei urheiluharrastuksista riitä elämän sisällöksi, tai että elämä on tylsää kun ei näe lapsen kasvavan ja oppivan uutta?
Joillekin riittää ja joillekin ei. Minä ainakin haluan tehdä kaikkea elämässä. Nyt on lapsetkin ja kaikkea on kokeiltu. Nuorena kokeilin jopa kovia huumeita ulkomailla ja olen harrastanut myös kaikenlaista seksiä.
Jos tajuaa että on vain yksi elämä ja maailma on täynnä asioita joita voi tehdä niin miksi kyyhöttää jossain salilla tekemässä toistoja, kun voit hypätä pituutta tai laskuvarjoliitää?
Lasten hankkiminen on todella jännää ja haastavaa. Etenkin kun pitää tehdä monia asioita samalla.
Jokainen tosiaan menee sillä tasolla mihin kykenee. Jos tuntuu liian rankalta niin pysyy kotona ja tekee ristikoita. En minä halua pakottaa nauttimaan elämästä.
Jännä kuinka eri lailla asiat voi kokea. Minusta taas lapsen kanssa oli haastavaa, mutta kaikkea muuta kuin jännittävää. Se on sitonut paikalleen pitkäksi aikaa - toisaalta, kun oli sen myötä "pakko" sitä keskiluokkaista unelmaa, oli aikaa tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Nykyään ymmärrän jopa ristikoiden viehätyksen. Eivät ne huumeet ja kaikenlainen seksi täälläkään vieraita ole, hippejä kun ollaan, mutta laskuvarjohyppy ei vieläkään nappaa. Kaikkea on, nyt tarvitaan enää aikaa. -5.
Vierailija kirjoitti:
En kritisoi tuota säästämistä, hieno saavutushan se on. En vain usko että tuo tyyppi sitten eläkkeelläkään pistää ranttaliksi. Tuollainen elämäntapa on juurtunut niin syvään, että hän istuu haudassakin vielä rahakasansa päällä pennejä exelöiden, ja se on se hänen elämäntyönsä. Parisuhdetta ei varmaan löydä mielipuolisen piheyden vuoksi, ja mikäs siinä, hänenhän ne rahat ovat.. tuskin vain olisi valmis pistämään rahaa lainkaan perheen yhteiseen pottiin, siinä kun on varmasti niin paljon kaikkea hänelle turhaa.
Aivan kuin se parisuhteen löytyminen olisi jokin tavoiteltava asia. Menettää vain sen tärkeimmän eli suvereenin päätösvallan omiin tekemisiinsä ja menemisiinsä.
Komppaan niin Jarmoa. Hieno ihminen. Lähtisin heti eläkkeelle, jos pystyisin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että voiko eläkkeelle tosiaan halutessaan vain jäädä? Meillä töissä eräs päälle 60v haluaisi jäädä eläkkeelle, koska työ on raskasta eikä kykene enää läheskään kaikkeen. Silti hän ei pääse eläkkeelle, vaikka on useamman kerran käynyt anomassa eläjelappuja. Firmankin mielestä olisi hyvä päästää mies vuosikymmenten työuran jälkeen varhaiseläkkeelle, mutta ei. Pitää odottaa eläkeikään asti, koska pystyy kuitenkin vielä vaihtoehtoisiin eli kevyempiin töihin..
Olen ymmärtänyt, että eläkkeelle ei päästetä, vaikka olisi toinen jalka haudassa.
Olet ihan oikeassa että eläkkeelle pääsy vaatii eläkepäätöksen. Vaikka kuinka olisi eläkekertymää niin työkykyistä nelikymppistä ei eläkkeelle päästetä.
Kuuskymppinen, jolla on työpaikka ja jonkinsortin toimintakyky, sama juttu. Entinen työkaveri sai lopulta eläkepäätöksen oltuaan tykyvyttömänä 2 vuotta.
Sen aikaa vaan odotettiin, että ikää tulee tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina on ollut niin että miehen arvon mittaa hänen saavutustensa suuruus. Naisten rakastamia ja miesten kunnioittamia ovat olleet miehet joiden teot ja suunnitelmat ovat isoja. "Teoistaan mies tunnetaan".
Itse olen tehnyt tietoisen päätöksen elää pientä elämää. Halu saada muidenkin tavoittelema kauniskasvoinen muotovalio kumppaniksi tai muut miehet kuuntelemaan tarinoitani pöydän ympärille ei ole niin suuri että lähtisin kilpailemaan statuksesta muiden kanssa.
Teen vähän töitä, loppuajan kiertelen luonnossa. Teen talkootyötä eläinten suojelemiseksi ja ihmisten houkuttelemiseksi luonnon pariin (positiivista aktivismia, en harrasta terrorismia ym). Tuotan nimettömänä rauhoittavia äänitteitä joita on käynyt kuuntelemassa vajaat 100 000 ihmistä. Tästä harrastuksesta tietää vain yksi hyvä ystäväni.
Toisen ystäväni mielestä tyydyn liian vähään. Hänellä on ollut kaikkea ja hän on kokeillut kaikkea. Talo on iso, tarinat ovat viihdyttäviä ja naisia on riittänyt. Itse olen eri mieltä, minulle sopii tämä.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuosta syystä. Ylimielisyys. Kaikki eivät saa 40 000€ perintöä ja halua elää sinkkuina ilman lapsia.
Kuule, jos se lasten hankkiminen on oma valinta niin sitten on ihan turha kadehtia niitä jotka tekevät erilaisia valintoja. Ei tuossa miehessä ole mitään ylimielisyyttä, sulla on huono itsetunto jos noin asian tulkiset. Olet vaan kade vaikkei ole aihetta.Jos itse olet valinnut nykyisen elämäsi, sulla ei ole aihetta eikä oikeutta kahdehtia ainuttakaan downshiftaajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ihailen tätä tyyppiä!
Itse aion vuoden päästä, kun asuntolainani on maksettu, ryhtyä tekemään vain keikkatyötä/osa-aikatyötä. Olen laskenut että noin 1000 €/kk riittää elämiseeni, eikä tarvi yhtään tinkiä siitä mihin olen viime vuosina tottunut.
Saatan olla vähän omituinen sikäli, että nautin askeettisesta elämästä ja nuukailusta, näin ollut jo monta vuotta.
Nyt tienaan nettona 1650 - 1850 €/kk käteen, asumisesta maksan nykyään n. 1000 €/kk (sis. yhtiövastikkeen, lainanlyhennyksen, sähkön), auton kuluihin menee keskimäärin 100€/kk, harrastuksiini vajaa 10€/kk, ruokaan menee n. 250-300€/kk ja muihin pakollisiin about 100€/kk. Lapsen menoihin menee lapsilisä yh-korotuksella (elareita en saa, lapsi puolet ajasta isällään). En osta mitään, paitsi tarpeeseen. Ja tarpeeseenkin ensin etsin käytettynä (esim. vaatteeni kirppikseltä).
Eli nyt jää vielä säästöönkin suunnilleen 100€/kk. Lainaa lyhennän siis vähän alle 700€/kk. Kohta asuntolaina on maksettu, sitten vähennän työntekoa tuon 700 € edestä, eli ryhdyn tekemään lyhyempää työviikkoa.
Lisääntyneen vapaa-ajan aion käyttää mm. ulkonaliikkumiseen, lukemiseen ja huonekalujen entisöintiin. Voisi tietysti myös tavata enemmän ystäviä ja sukulaisia.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että voiko eläkkeelle tosiaan halutessaan vain jäädä? Meillä töissä eräs päälle 60v haluaisi jäädä eläkkeelle, koska työ on raskasta eikä kykene enää läheskään kaikkeen. Silti hän ei pääse eläkkeelle, vaikka on useamman kerran käynyt anomassa eläjelappuja. Firmankin mielestä olisi hyvä päästää mies vuosikymmenten työuran jälkeen varhaiseläkkeelle, mutta ei. Pitää odottaa eläkeikään asti, koska pystyy kuitenkin vielä vaihtoehtoisiin eli kevyempiin töihin..
Olen ymmärtänyt, että eläkkeelle ei päästetä, vaikka olisi toinen jalka haudassa.
Ihan vaan irtisanoutuu työstään ja alkaa elämään osinkotulollaan/realisoimaan omaisuuttaan. Varsinaisen työeläkkeen saa sitten kun sen aika tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että voiko eläkkeelle tosiaan halutessaan vain jäädä? Meillä töissä eräs päälle 60v haluaisi jäädä eläkkeelle, koska työ on raskasta eikä kykene enää läheskään kaikkeen. Silti hän ei pääse eläkkeelle, vaikka on useamman kerran käynyt anomassa eläjelappuja. Firmankin mielestä olisi hyvä päästää mies vuosikymmenten työuran jälkeen varhaiseläkkeelle, mutta ei. Pitää odottaa eläkeikään asti, koska pystyy kuitenkin vielä vaihtoehtoisiin eli kevyempiin töihin..
Olen ymmärtänyt, että eläkkeelle ei päästetä, vaikka olisi toinen jalka haudassa.
Se mitä sä et ole ymmärtänyt on se että on ihan mahdollista jäädä pois töistä aiemmin "eläkkeelle" kunhan sen suunnittelee ja toteuttaa yhtä hyvin kuin tuo jutun mies. Kun pääomaa on kertynyt tarpeeksi ja siitä tulee riittävästi tuottoa (eli rahaa) , voi lopettaa työnteon ja elää omaisuuden tuotoilla tehden vaikka keikkahommia silloin tällöin. Toki se vaatii että ei kerää ylimääräistä tavaraa, miettii mihin rahansa käyttää ja miten sen saa tuottamaan lisää rahaa.Ja että aloittaa tuon toteuttamisen heti kun saa rahaa kätösiinsä.
Eläke tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että passiiviset tulot riittävät siihen ettei palkkatöissä ole pakko käydä toimeentulon vuoksi. Todellisen eläkeiän kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Se sun 60-vuotias työtoverisikin ois voinut jo jäädä pois töistä jos ois miettinyt näitä asioita jo nuorena ja aloittanut säästämisen ja sijoittamisen suunnitelmallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Se että ”sijoittaa” ei tarkoita että rahat pelkästään kasvavat. Sijoittamiseen kuuluu myös tappio. Varsinkin tälla hetkellä kun kursseissa ja asunnoissa on ilmaa.
Sijoittaminen voi olla vaikka metsän ostamista. Niin kauan kuin puut kasvaa pääsee myymään tukkeja. Sijoitus tuottaa voittoa.
Sijoitus voi olla pieni pala jotain tehdasta. Niin kauan kun se tehdas valmistaa hyviä tuotteita ja myy niitä asiakkaille niin tehtaan omistajat saa voittoa.
Aina sijoittamisessa on riskinsä kun kukaan ei pysty tulevaisuutta ennustamaan. Odotusarvoisesti kuitenkin metsät kasvaa ja yritykset myy tuotteitaan myös tulevaisuudessa. Ainakin tähän saakka sijoittaminen on ollut aina pitkällä aikajänteella kannattavaa toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä väärää tuossa muka on? Eikä tuo ole mikään sinkkujen etuoikeuskaan. Kyllä mekin saadaan kymppitonni vuodessa säästöön lapsiperheenä. Tulevaisuudessa vielä paljon enemmän kun valmistun ja pääsen kunnolla työelämään. Sijoitetaan myös rahaa osakkeisiin ja rahastoihin. Eikä olla tällä hetkellä tosiaan mitään kova tuloisia.
smallman80 kirjoitti:
Aina on ollut niin että miehen arvon mittaa hänen saavutustensa suuruus. Naisten rakastamia ja miesten kunnioittamia ovat olleet miehet joiden teot ja suunnitelmat ovat isoja. "Teoistaan mies tunnetaan".
Itse olen tehnyt tietoisen päätöksen elää pientä elämää. Halu saada muidenkin tavoittelema kauniskasvoinen muotovalio kumppaniksi tai muut miehet kuuntelemaan tarinoitani pöydän ympärille ei ole niin suuri että lähtisin kilpailemaan statuksesta muiden kanssa.
Teen vähän töitä, loppuajan kiertelen luonnossa. Teen talkootyötä eläinten suojelemiseksi ja ihmisten houkuttelemiseksi luonnon pariin (positiivista aktivismia, en harrasta terrorismia ym). Tuotan nimettömänä rauhoittavia äänitteitä joita on käynyt kuuntelemassa vajaat 100 000 ihmistä. Tästä harrastuksesta tietää vain yksi hyvä ystäväni.
Toisen ystäväni mielestä tyydyn liian vähään. Hänellä on ollut kaikkea ja hän on kokeillut kaikkea. Talo on iso, tarinat ovat viihdyttäviä ja naisia on riittänyt. Itse olen eri mieltä, minulle sopii tämä.
Joskus saa nähdä, että eniten jotkut kadehtivat sitä, että toinen ei kadehdi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Vestola työskentelee ravintolassa osa-aikatöissä noin 20 tuntia viikossa. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Käteen jäävistä tuloistaan hän sijoittaa periaatteessa kaiken."
Monia muitakin ehkä ihmetyttää millä tämä mies elää, jos hän sijoittaa kaikki nettotulonsa, jotka tuossa ammatissa ja noilla tuntimäärillä eivät voi olla suuria. Sitä jutussa ei kerrota.
Sijoittaa siis kulujen jälkeen ylijäävän osan, ei kaikkea. Lisää sijoituksiin tuovat jo olemassa olevien osakeomistustusten osinkojen uudelleensijoitus osakkeisiin yms. Korkoa korolle-efekti alkaa jo toimia ihan kivasti ja kassavirta kasvaa.
Noin minäkin toimin. Joka kk tulee osinkoja palkkatulojen lisäksi, joka kvartaalin lisäksi suurempia summia jotka sijoitan osakkeisiin. Kun omistan lisää osakkeita, saan lisää osinkoja, joilla ostan lisää osakkeita, joista saan lisää osinkoja jne.
Ei se ole sen vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tätäkään moni ymmärrä, mutta minulle vapaa-aika on hyvin arvokasta.
Eivät ymmärrä, koska eivät hetkeksikään pysähdy miettimään miten typerää se oikeasti on haaskata aikaa siellä töissä, tekemässä jotain sellaista mitä ei oikeastaan edes haluaisi tehdä. Aika harva kun loppujenlopuksi vaikuttaa aivan nauttivan siitä työstään.
Toisaalta töissä käymällä saa rahaa jolla voi koko ajan ELÄÄ, siis tarkoitan harrastuksia yms, en vain pakollisia ruokaostoksia.
Onnistuminen palkitaan tässä maassa vttuilemalla ja vähättelemällä toisen saavutuksia. Ja vttuilijat on niitä, jotka täysin saamattomia ihmisiä. itse perustin 21 vuotta sitten firman. Muut kun oli baareissa dokamaassa, niin minä tein töitä itelleni. Minä halusin rahaa ja paremman elämän.. Mutta tiesin ettei sitä kukaan muu tee kuin minä itse. Mun unelma oli, että jos 35 vuotiaana olis jo niin paljon rahaa ettei tarvi herää enää, niin olis ok.. No oli kyllä sit aikasemmin, mutta jatkoin 41 ikää asti. Omassa kaveripiirissä ei ymmärrä kuin pari tyyppiä kuinka paljon olen tän eteen tehnyt töitä. Ikinä en ole mitään saanu mistään. Kaikki on pitäny itse tehdä. Kesätyöliksoilla perustin sillon firmani.Nyt olen sitten monen silmissä rikas kusipää.. Ei vaan kiinnosta hirveesti ihmisten ininä. Mutta niin se menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo onnistuu keneltä vaan, mutta vaatii todella tiukkaa vakaumusta ja askeettista elämäntapaa. Moni miettii, onko se sen arvoista? Sitten on näitä, jotka ovat jo saavuttaneet taloudellisen riippumattomuuden mutta jatkavat työntekoa ainakin jonkin verran, koska se antaa niin paljon. Näin tämän kaverin Ylen videolla keskustelemassa jonkun uratykin kanssa ja nähdäkseni hänen ongelmansa on, ettei hän ole löytänyt sellaista työtä joka tuottaisi hänelle iloa ja jonka hän kokisi merkitykselliseksi.
Se, että pääsee siihen tilanteeseen jossa voi tehdä töitä sen verran kuin huvittaa, on hieno saavutus minkä ikäiseltä tahansa, saati alle 50-vuotiaalta. Mutta jostain pitäisi löytää sitä mielekästä ja merkityksellistä tekemistä, että voi kokea elävänsä täyttä elämää. Lapsiperheissä tämä tulee kuin itsestään lasten kautta ja ehkä myöhemmässä elämänvaiheessa tehdään jotain vapaaehtoistyötä yhteiseksi hyväksi. Mutta sinkku joka pyöräilee, mitä hän antaa muille? Ei hän näe lapsen kasvavan ja oppivan uutta. Jotain sen pyöräilyn lisäksi pitäisi keksiä, ettei elämä käy tylsäksi.
Mikä sinä olet sanomaan, ettei urheiluharrastuksista riitä elämän sisällöksi, tai että elämä on tylsää kun ei näe lapsen kasvavan ja oppivan uutta?
Joillekin riittää ja joillekin ei. Minä ainakin haluan tehdä kaikkea elämässä. Nyt on lapsetkin ja kaikkea on kokeiltu. Nuorena kokeilin jopa kovia huumeita ulkomailla ja olen harrastanut myös kaikenlaista seksiä.
Jos tajuaa että on vain yksi elämä ja maailma on täynnä asioita joita voi tehdä niin miksi kyyhöttää jossain salilla tekemässä toistoja, kun voit hypätä pituutta tai laskuvarjoliitää?
Lasten hankkiminen on todella jännää ja haastavaa. Etenkin kun pitää tehdä monia asioita samalla.
Jokainen tosiaan menee sillä tasolla mihin kykenee. Jos tuntuu liian rankalta niin pysyy kotona ja tekee ristikoita. En minä halua pakottaa nauttimaan elämästä.
Ensin kehuskelet laajalla elämänkokemuksellasi. Sen jälkeen selostat, kuinka et lainkaan ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia ja nauttivat eri asioista. Voi itku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että voiko eläkkeelle tosiaan halutessaan vain jäädä? Meillä töissä eräs päälle 60v haluaisi jäädä eläkkeelle, koska työ on raskasta eikä kykene enää läheskään kaikkeen. Silti hän ei pääse eläkkeelle, vaikka on useamman kerran käynyt anomassa eläjelappuja. Firmankin mielestä olisi hyvä päästää mies vuosikymmenten työuran jälkeen varhaiseläkkeelle, mutta ei. Pitää odottaa eläkeikään asti, koska pystyy kuitenkin vielä vaihtoehtoisiin eli kevyempiin töihin..
Olen ymmärtänyt, että eläkkeelle ei päästetä, vaikka olisi toinen jalka haudassa.Se mitä sä et ole ymmärtänyt on se että on ihan mahdollista jäädä pois töistä aiemmin "eläkkeelle" kunhan sen suunnittelee ja toteuttaa yhtä hyvin kuin tuo jutun mies. Kun pääomaa on kertynyt tarpeeksi ja siitä tulee riittävästi tuottoa (eli rahaa) , voi lopettaa työnteon ja elää omaisuuden tuotoilla tehden vaikka keikkahommia silloin tällöin. Toki se vaatii että ei kerää ylimääräistä tavaraa, miettii mihin rahansa käyttää ja miten sen saa tuottamaan lisää rahaa.Ja että aloittaa tuon toteuttamisen heti kun saa rahaa kätösiinsä.
Eläke tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että passiiviset tulot riittävät siihen ettei palkkatöissä ole pakko käydä toimeentulon vuoksi. Todellisen eläkeiän kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Se sun 60-vuotias työtoverisikin ois voinut jo jäädä pois töistä jos ois miettinyt näitä asioita jo nuorena ja aloittanut säästämisen ja sijoittamisen suunnitelmallisesti.
Ei hänellä rahasta ole kiinni, sitä kyllä sillä pihistelijällä riittää. Häntä ei vain lasketa varhaiseläkkeelle, vaan pitäisi jäädä työttömäksi työnhakijaksi siihen saakka, kunnes eläkeikä koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, että voiko eläkkeelle tosiaan halutessaan vain jäädä? Meillä töissä eräs päälle 60v haluaisi jäädä eläkkeelle, koska työ on raskasta eikä kykene enää läheskään kaikkeen. Silti hän ei pääse eläkkeelle, vaikka on useamman kerran käynyt anomassa eläjelappuja. Firmankin mielestä olisi hyvä päästää mies vuosikymmenten työuran jälkeen varhaiseläkkeelle, mutta ei. Pitää odottaa eläkeikään asti, koska pystyy kuitenkin vielä vaihtoehtoisiin eli kevyempiin töihin..
Olen ymmärtänyt, että eläkkeelle ei päästetä, vaikka olisi toinen jalka haudassa.Se mitä sä et ole ymmärtänyt on se että on ihan mahdollista jäädä pois töistä aiemmin "eläkkeelle" kunhan sen suunnittelee ja toteuttaa yhtä hyvin kuin tuo jutun mies. Kun pääomaa on kertynyt tarpeeksi ja siitä tulee riittävästi tuottoa (eli rahaa) , voi lopettaa työnteon ja elää omaisuuden tuotoilla tehden vaikka keikkahommia silloin tällöin. Toki se vaatii että ei kerää ylimääräistä tavaraa, miettii mihin rahansa käyttää ja miten sen saa tuottamaan lisää rahaa.Ja että aloittaa tuon toteuttamisen heti kun saa rahaa kätösiinsä.
Eläke tässä tapauksessa tarkoittaa sitä että passiiviset tulot riittävät siihen ettei palkkatöissä ole pakko käydä toimeentulon vuoksi. Todellisen eläkeiän kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Se sun 60-vuotias työtoverisikin ois voinut jo jäädä pois töistä jos ois miettinyt näitä asioita jo nuorena ja aloittanut säästämisen ja sijoittamisen suunnitelmallisesti.
Ei hänellä rahasta ole kiinni, sitä kyllä sillä pihistelijällä riittää. Häntä ei vain lasketa varhaiseläkkeelle, vaan pitäisi jäädä työttömäksi työnhakijaksi siihen saakka, kunnes eläkeikä koittaa.
Ei toki tarvitse. Jättää ilmoittautumatta työkkäriin vaan.
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä, että voiko eläkkeelle tosiaan halutessaan vain jäädä? Meillä töissä eräs päälle 60v haluaisi jäädä eläkkeelle, koska työ on raskasta eikä kykene enää läheskään kaikkeen. Silti hän ei pääse eläkkeelle, vaikka on useamman kerran käynyt anomassa eläjelappuja. Firmankin mielestä olisi hyvä päästää mies vuosikymmenten työuran jälkeen varhaiseläkkeelle, mutta ei. Pitää odottaa eläkeikään asti, koska pystyy kuitenkin vielä vaihtoehtoisiin eli kevyempiin töihin..
Olen ymmärtänyt, että eläkkeelle ei päästetä, vaikka olisi toinen jalka haudassa.