Ruokaongelma

Voisitteko seuraavaksi vaihtaa miehen kanssa ruoan laitto vuoroa. - Hän tekisi ruoan ja sinä arvostelisit. Tai näyttäisit lapselle ja miehella mallia, että kuinka nautitaan ruokaa mmurisematta ja arvostelematta. Miehesi, joka arvostelee tavallista arkiruokaa, jota voi ilm syödä, eikä rajoituksena ole mitään sairautta, kten voimakasta allergiaa, niin  vaikuttaa minusta kyllä enemmän uhmaikäiseltä lapselta. Vahinko vain, että lapset imevät pelottavan helposti vanhemmiltaan ja muilta läheisiltä ihmisiltään sen, miten kohtaavat erilaisia ruokia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaa arvailemasta mikä voisi kelvata, laita mies päättämään ruokalista tulevan viikon ajan, ja myös hoitamaan lapsen syömisen varmistus sen aikana. Tai jos lapsi on riittävän vanha niin laita heidät yhdessä miettimään ruokalista.

Tuota mä olen ehdottanut mutta eipä se toteudu.

Ei mielipidettä tai osallistumista etukäteen = ei oikeutta valittaa jälkikäteen. Lakkaisin yrittämästä miellyttää ja tekisin sitä mitä itse mieli tekee. Tai lapsen ollessa liian pieni tekisin sellaista mitä lapsi syö, ihan omaa työtä helpottaakseni. Kaikki miehen ja riittävän iäkkään lapsen valitukset saat kuitata rauhallisesti kommentilla 'teen mitä ehdotatte kunhan kelpaa molemmille'. Ei ole liikaa vaadittu siitä että saa tulla valmiiseen pöytään.  Tsemppiä, ja se keitto tälle päivälle kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.

Kiitos tsempeistä. Eilen tein kanaa ja lapsi plus minä syötiin, mies oli taas syönyt muualla eikä tietenkään koskaan muista ilmoittaa niin sitten menee ruokaa hukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko seuraavaksi vaihtaa miehen kanssa ruoan laitto vuoroa. - Hän tekisi ruoan ja sinä arvostelisit. Tai näyttäisit lapselle ja miehella mallia, että kuinka nautitaan ruokaa mmurisematta ja arvostelematta. Miehesi, joka arvostelee tavallista arkiruokaa, jota voi ilm syödä, eikä rajoituksena ole mitään sairautta, kten voimakasta allergiaa, niin  vaikuttaa minusta kyllä enemmän uhmaikäiseltä lapselta. Vahinko vain, että lapset imevät pelottavan helposti vanhemmiltaan ja muilta läheisiltä ihmisiltään sen, miten kohtaavat erilaisia ruokia.

Ei se oikein osaa ruokaa laittaa. Se laittaa vaan makkaraperunoita, yhden kanaruuan tai sitten paistaa pihvin. Yleensä se ryntää syömään muualle jos olen ollut esim sairaalassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaa arvailemasta mikä voisi kelvata, laita mies päättämään ruokalista tulevan viikon ajan, ja myös hoitamaan lapsen syömisen varmistus sen aikana. Tai jos lapsi on riittävän vanha niin laita heidät yhdessä miettimään ruokalista.

Tuota mä olen ehdottanut mutta eipä se toteudu.

Ei mielipidettä tai osallistumista etukäteen = ei oikeutta valittaa jälkikäteen. Lakkaisin yrittämästä miellyttää ja tekisin sitä mitä itse mieli tekee. Tai lapsen ollessa liian pieni tekisin sellaista mitä lapsi syö, ihan omaa työtä helpottaakseni. Kaikki miehen ja riittävän iäkkään lapsen valitukset saat kuitata rauhallisesti kommentilla 'teen mitä ehdotatte kunhan kelpaa molemmille'. Ei ole liikaa vaadittu siitä että saa tulla valmiiseen pöytään.  Tsemppiä, ja se keitto tälle päivälle kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.

Kiitos tsempeistä. Eilen tein kanaa ja lapsi plus minä syötiin, mies oli taas syönyt muualla eikä tietenkään koskaan muista ilmoittaa niin sitten menee ruokaa hukkaan.

Hukkaan menee ruoka? Eikö teillä ole jääkaappia? Kanan loput jääkaappiin  ja mies syö sen sitten seruraavana päivänä.

Oletko ap nähnyt koskaan leipäjonoa. Todennäköisesti et. Tekisi hyvää koko teidän perheelle mennä katsomaan, voisi olla, että sen jälkeen maistuisi jauheliha ihan missä muodossa tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaa arvailemasta mikä voisi kelvata, laita mies päättämään ruokalista tulevan viikon ajan, ja myös hoitamaan lapsen syömisen varmistus sen aikana. Tai jos lapsi on riittävän vanha niin laita heidät yhdessä miettimään ruokalista.

Tuota mä olen ehdottanut mutta eipä se toteudu.

Ei mielipidettä tai osallistumista etukäteen = ei oikeutta valittaa jälkikäteen. Lakkaisin yrittämästä miellyttää ja tekisin sitä mitä itse mieli tekee. Tai lapsen ollessa liian pieni tekisin sellaista mitä lapsi syö, ihan omaa työtä helpottaakseni. Kaikki miehen ja riittävän iäkkään lapsen valitukset saat kuitata rauhallisesti kommentilla 'teen mitä ehdotatte kunhan kelpaa molemmille'. Ei ole liikaa vaadittu siitä että saa tulla valmiiseen pöytään.  Tsemppiä, ja se keitto tälle päivälle kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.

Kiitos tsempeistä. Eilen tein kanaa ja lapsi plus minä syötiin, mies oli taas syönyt muualla eikä tietenkään koskaan muista ilmoittaa niin sitten menee ruokaa hukkaan.

Hukkaan menee ruoka? Eikö teillä ole jääkaappia? Kanan loput jääkaappiin  ja mies syö sen sitten seruraavana päivänä.

Tietysti on ja minä voinkin syödä kahtena päivänä samaa ruokaa mutta muu perhe ei suostu syömään. Mulla ollut erilainen lapsuus kuin miehellä mm niukasti ruokaa. Mies taas tottunut saamaan aina lempiruokaansa ja elämään eri tyylillä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap nähnyt koskaan leipäjonoa. Todennäköisesti et. Tekisi hyvää koko teidän perheelle mennä katsomaan, voisi olla, että sen jälkeen maistuisi jauheliha ihan missä muodossa tahansa.

Olen nähnyt ja lapsena perheeni sai aina välillä mm ruoka-apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko seuraavaksi vaihtaa miehen kanssa ruoan laitto vuoroa. - Hän tekisi ruoan ja sinä arvostelisit. Tai näyttäisit lapselle ja miehella mallia, että kuinka nautitaan ruokaa mmurisematta ja arvostelematta. Miehesi, joka arvostelee tavallista arkiruokaa, jota voi ilm syödä, eikä rajoituksena ole mitään sairautta, kten voimakasta allergiaa, niin  vaikuttaa minusta kyllä enemmän uhmaikäiseltä lapselta. Vahinko vain, että lapset imevät pelottavan helposti vanhemmiltaan ja muilta läheisiltä ihmisiltään sen, miten kohtaavat erilaisia ruokia.

Ei se oikein osaa ruokaa laittaa. Se laittaa vaan makkaraperunoita, yhden kanaruuan tai sitten paistaa pihvin. Yleensä se ryntää syömään muualle jos olen ollut esim sairaalassa.

Huokaus. - olisihan kiva jos meilläkin olisi kotona oma kokki... No toivottavasti hän tekee sitten erinomaisen paljon muita kotitöitä, tai yleisemmin osallistuu perheen yhteisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Silti on vaikeuksia käsittää, että miten aikuinen mies kehtaa valittaa tavanomaisesta kotiruoasta, jos ja kun ei osaa itse kokata eikä ilm. ole osoittanut pienintäkään halua opetella itse. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkaa arvailemasta mikä voisi kelvata, laita mies päättämään ruokalista tulevan viikon ajan, ja myös hoitamaan lapsen syömisen varmistus sen aikana. Tai jos lapsi on riittävän vanha niin laita heidät yhdessä miettimään ruokalista.

Tuota mä olen ehdottanut mutta eipä se toteudu.

Ei mielipidettä tai osallistumista etukäteen = ei oikeutta valittaa jälkikäteen. Lakkaisin yrittämästä miellyttää ja tekisin sitä mitä itse mieli tekee. Tai lapsen ollessa liian pieni tekisin sellaista mitä lapsi syö, ihan omaa työtä helpottaakseni. Kaikki miehen ja riittävän iäkkään lapsen valitukset saat kuitata rauhallisesti kommentilla 'teen mitä ehdotatte kunhan kelpaa molemmille'. Ei ole liikaa vaadittu siitä että saa tulla valmiiseen pöytään.  Tsemppiä, ja se keitto tälle päivälle kuulostaa ihan hyvältä vaihtoehdolta.

Kiitos tsempeistä. Eilen tein kanaa ja lapsi plus minä syötiin, mies oli taas syönyt muualla eikä tietenkään koskaan muista ilmoittaa niin sitten menee ruokaa hukkaan.

Hukkaan menee ruoka? Eikö teillä ole jääkaappia? Kanan loput jääkaappiin  ja mies syö sen sitten seruraavana päivänä.

Tietysti on ja minä voinkin syödä kahtena päivänä samaa ruokaa mutta muu perhe ei suostu syömään. Mulla ollut erilainen lapsuus kuin miehellä mm niukasti ruokaa. Mies taas tottunut saamaan aina lempiruokaansa ja elämään eri tyylillä.

Pian sitä alkaa ihmettelemään, että mikä teitä yleisesti ottaen yhdistää. Ruoka ja se, miten sitä laitetaan tai ollaan laittamatta ja kuinka sitä nautitaan kertoo minusta aika paljon perheen dynamiikasta, jos kohta yksilöstäkin. "Olet sitä, mitä syöt"mutta myös sitä, miten syöt. On hämmentävää, jos elää perheessä tai vaikka parisuhteessa ja toinen vanhemmista (aikuinen ihminen) useasti -kauniisti sanottuna- sooloilee...  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee jauhelihapihvejä. Ei mitään lisäaineita. Taputtelet vaan tiiviitä pihvejä. Paistat pannulla ja mausteeksi suolaa maun mukaan! Tai sitten teet lihapullia.

Ei mulla ole sipulia, korppujauhoja yms.

Kumpaakaan et tarvitse

Ei tässä nyt ole ruokaongelmaa, vaan asennevamma sekä kokilla että kahdella syöjällä. Mikset voi käydä kaupassa, jos ei ole tarpeita ehdotettuihin? Ja jos ei aikuinen mies syö jotain jauheliharuokaa, niin sitten on syömättä. Ja sen lapsenkin voi opettaa syömään monipuolisemmin ruokaa - etenkin kun nyt ei ole kyse siitä, että olisit tarjoamassa jotain eksoottista tai omituista, vaan ihan jauhelihaa. Eli teet ihan mitä itse nyt haluat tehdä, käyt hakemassa siihen tarvittavat tarpeet kaupasta, jos ei ole kaikkea kaapissa ja sitten syötte tai ette syö.

Ei kannata ehkä ostaa enää jauhelihaa, niin ei ole tätäkään ongelmaa.