Itken aamuisin kun pitää töihin lähteä..

Ei kannata ottaa stressiä mokomista asioista vaan otat nyt ohjat omaan käsiin ja selvität vaihtoehdot.Mietit mitä haluat oiekasti tehdä vaikka siellä työn lomassa ja ryhdyt toimeen.Miksi ihmeessä tehdä itsemurhaa tuollaisen asian takia mihin voi itse vaikuttaa.Jos irtisanoudut saat toki karenssin mutta koska on lapsia saat taatusti apua sossusta.Tietenkin jos saat masennus diagnoosin olet vahvoilla sen jälkeen :)

Vierailija kirjoitti:

En tiedä saanko sitä.. miten sitä haetaan? Entä jos en saa? Olen juuri nyt töissä.

Ap

Aivan varmasti saat. Menet lääkäriin ja kerrot miltä tuntuu. Saat aikaa miettiä asioita rauhassa.

Tsemppiä! <3

Työn takia ei kannata hermojaan tai terveyttään menettää.

Olet kai tunnollinen siksi tunnet noin

Väsynyt ihminen

Olet alasi valinnut, tyydy siihen. Ei uutta alaa kannata edes miettiä, koska se ei ole mahdollista. Olen kuunnellut itse kymmenen vuotta lukemattomien uupuneiden hoitajien puheita alavaihdosta, mutta yksikään ei ole siihen kyennyt. En minäkään. Hoitoala on nimittäin se joka työllistää, joten siihen on alistuminen. Sitä sinulle tullaan sanomaan työkkärissä ja joka paikassa, jos yrität karata hoitoalan vankilasta. 

Joku ehdotti rauhoittavia ja kallistuisin itsekin sille kannalle tuossa tilanteessa. Ei se ole mitään huumaamista, vaan hermojen rauhoittamista. Ajattele sitä vaikka migreenin hoitona, eikä kenenkään tarvitse tietää tuota pikku salaisuutta..

Hoitoalaltakin löytyy varmasti vähemmän stressaavaa työtä. Työttömyyskin voi olla parempi vaihtoehto kuin piina joka ajaa sinut loppuun.

Otin rauhoittavan. On resepti niihin. Mutta ei se auta tähän epätoivoon tai tietämättömyyteen.

Ap

Tää on ihan selvästi täysi Provo. Joku provoilee ja haukkuu täällä hoitoalaa kokoajan. Huoh

Olen itse sairaanhoitaja ja ollut monessa työpaikassa, joissa oli suorastaan turhauttavan tylsää. Siis aivan käsittämättömä tylsää ja mitään stressiä ei todellakaan ollut. Kyllä tällä alalla kuule vaihtoehtoja riittää. Paljon löytyy ihan paperihommiakin vaan.

Sulla on varmaan masennus. Kyllä normaali terve ihminen jaksaa osa-aikaisia päivätöitä.

Hoitoalalla ei saa työskennellä jos on mt-ongelmia. Tai mt-ongelmat on ainakin este koulutukseen hakeutumiselle.

Oletko hakenut muita töitä? Hae vaikka kelalle.

AP on lähihoitaja? Tai perushoitaja?

Toivon Sinulle voimia, älä anna periksi! Olin itsekin aikoinaan alalla, joka alkoi ilettämään. Kurssitin itseni toiselle alalle, joka tuntuu oikealta ja työhön meno tuntuu mieluisalta. Mene yksityislääkärille ja kerro olostasi. Saat varmasti ensin sairauslomaa ja sitten voit miettiä vaihtoehtoja, kun jaksat. Ei kannata jatkaa alalla, jonka koet noin raskaaksi. Olet hyvä ihminen, älä välitä muiden mielipiteistä. Tunnustele, mikä tuntuu Sinusta hyvältä vaihtoehdolta. Et saa karenssia, kun Sinulla on lääkärintodistus. Asiat kyllä jotenkin selviää ja muista, että olet tärkeä, eikä Sinun tarvitse jaksaa alalla, jonka koet tosi vaikeaksi.

itse yritän aamulla pitkittää unta ettei tarvitse herätä tylsään työttömän arkeen ja netissä istumiseen

Mikä se ala on, missä viihtyisit?

Paljonko voisit saada aikuiskoulutustukea opintovapaan aikana? Entä vuorotteluvapaa?

Itsemurhan sijasta miettisin näitä. Elämä on, mutta vaihtoehtojakin on!

Vierailija kirjoitti:

Olen hoitoalalla päivätyössä ja en jaksa vastuuta. En tiedä mitä muutakaan tekisin. Tuntuu että tiedotkin on huonot. En voi karenssin takia irtisanoutua, en jaksa työkavereita tai asiakkaita. Nytkin pidättelen itkua. Hoitajille lisäksi koko ajan lykätään vastuuta. Olen aivan väärällä alalla. Teen jo osapäiväisenä töitä mutta siltikään en jaksa. Mietin jopa itsemurhaa toivottomuuden takia. En vain uskalla kertoa siitä kellekään kun pelkään että lapset viedään. Pää ei toimi ja en muista asioita. Häpeän itseäni. Koko ajan sisäisesti säkin itseäni ja ajattelen olevani huono.yhtään ei ole säästöjä että karenssiinkaan ei ole varaa. Ja jos irtisanoutuisin niin joutuisin kuitenkin saman alan työhön taas. Harmittaa että valitsin alan aikoinaan.

Ota kiltti vaikka sairauslomaa , että saat vähän levätä nyt kun olet niin siipi maassa että mietit jotain itsaria.

Hae sairauslomaa. Saat miettiä vähän rauhassa etä missämennään. Okei?

Vierailija kirjoitti:

Olet alasi valinnut, tyydy siihen. Ei uutta alaa kannata edes miettiä, koska se ei ole mahdollista. Olen kuunnellut itse kymmenen vuotta lukemattomien uupuneiden hoitajien puheita alavaihdosta, mutta yksikään ei ole siihen kyennyt. En minäkään. Hoitoala on nimittäin se joka työllistää, joten siihen on alistuminen. Sitä sinulle tullaan sanomaan työkkärissä ja joka paikassa, jos yrität karata hoitoalan vankilasta. 

Joku ehdotti rauhoittavia ja kallistuisin itsekin sille kannalle tuossa tilanteessa. Ei se ole mitään huumaamista, vaan hermojen rauhoittamista. Ajattele sitä vaikka migreenin hoitona, eikä kenenkään tarvitse tietää tuota pikku salaisuutta..

Kauheaa miten joku antaa näin hirveitä ohjeita! Itsekin opiskelin lähihoitajaksi, homma napannut joten hain töitä ihan eri alalta. Sellaiselta joka ei vaadi edes koulutusta, ja kylläpä olenkin tyytyväinen. Se oli juuri niin yksinkertaista. Miksi ihmiset valittavat etteivät jaksa työtään, mutta eivät liikauta evääkään että vaihtaisivat sitä? Ihmiset: ON PALJON ERILAISIA TÖITÄ JOTKA EI VAADI KOULUTUSTA.

Surettaa teidän puolesta :( 

Ap on seonnut.