Epäilen että minulla on adhd, miten pitää toimia?

Ongelmia minulla on ollut kaikilla opintoasteilla elämäni aikana mutta olen kuitenkin pärjännyt niissä aineissa jotka minua kiinnostaa, siis nyt ennen korkeakouluopintoja.

Ei mitään. Olet varmaan jo jonkun toisen asian kimpussa. ;)

Onko kukaan onnistunut pääsemään aikuisiällä tutkimuksiin ja onko siitä ollut mitään hyötyä? Eniten tarvitsisin apua opinnoistani selviämiseen, uniongelmiin jne. Minulla on myös ongelmia ihmissuhteissa.

Tarvitset ehkä tukea opinnoissa ja muissakin elämän asioissa.

Harrastatko liikuntaa? Siitä on paljon hyötyä mm. keskittymiskyvylle.

Millainen ruokavaliosi on? Voitko petrata ravinnossa. Sillä on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin :)

Paljon kasviksia, erityisesti vihreitä vihanneksia.

Tarvitsen hyviä ja hyödyllisiä rasvoja margariinien ja teollisesti prosessoitujen rasvojen sijaan. Suosi avokadoa, manteleita, siemeniä, pähkinöitä, kylmäpuristettua kookosöljyä ja voita.

Osalle meistä gluteenin välttämisestä on hyötyä. Samoin valkoinen sokeri on mm. ravintoköyhää, ryövää vitamiineja ja hivenaineita sekä aiheuttaa riippuvuutta.

Oletko luonteeltasi flegmaattinen? Sekin voi tuoda haasteita toimintaamme.

Tsemppiä kovasti ja et ole vajaaälyinen.

Kannustan jatkamaan opintoja. Varsinkin jos opiskelemasi ala on edes vähän kiinnostava :)

Asioilla on tapana järjestyä :)

Iloa ja lämmin halaus 💛

Millaisia ongelmia sulla muuten elämässä on? ADHD ei ole mikään sellainen, joka näyttäytyy vain vaikeutena keskitthä opiskeluihin, vaan se on osana jokaisessa elämän osa-alueessa.

Jos et lääkehoitoa halua niin en oikein tiedä miksi sun ylipäätään pitäisi päästä tutkimuksiin. Aikuisella "tutkimukset" ovat lähinnä sitä, että kokeillaan lääkkeitä ja millaista vastinetta saat niistä. Muuttuko elämäsi, jos saisitkin diagnoosin? Jos et lääkkeitä halua ja olet varma, että sulla on ADHD niin sitä  kannattaa alkaa työstää ihan itse. Teet listoja ja esim.  käytät ajastinta, jotta ei liiaksi uppoudu "vääriin" asioihin. Mutta valitettavasti ilman lääkkeitä et mitenkään maagisesti saa itsellesi keskittymiskykyä. Itse en ainakaan ole saanut. Lääkkeistä olen saanut merkittävän avun.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset ehkä tukea opinnoissa ja muissakin elämän asioissa.

Harrastatko liikuntaa? Siitä on paljon hyötyä mm. keskittymiskyvylle.

Millainen ruokavaliosi on? Voitko petrata ravinnossa. Sillä on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin :)

Paljon kasviksia, erityisesti vihreitä vihanneksia.

Tarvitsen hyviä ja hyödyllisiä rasvoja margariinien ja teollisesti prosessoitujen rasvojen sijaan. Suosi avokadoa, manteleita, siemeniä, pähkinöitä, kylmäpuristettua kookosöljyä ja voita.

Osalle meistä gluteenin välttämisestä on hyötyä. Samoin valkoinen sokeri on mm. ravintoköyhää, ryövää vitamiineja ja hivenaineita sekä aiheuttaa riippuvuutta.

Oletko luonteeltasi flegmaattinen? Sekin voi tuoda haasteita toimintaamme.

Tsemppiä kovasti ja et ole vajaaälyinen.

Kannustan jatkamaan opintoja. Varsinkin jos opiskelemasi ala on edes vähän kiinnostava :)

Asioilla on tapana järjestyä :)

Iloa ja lämmin halaus 💛

Kaunis viesti ja hyvät elintavat ovat oleellinen tukipilari ADHD:n hoidossa mutta ei mikään "lääke", vaikka kuinka söisit gluteenitonta ruokaa ja popsisit porkkanoita niin ne eivät poista tarkkaavaisuushäiriötä.

Psykiatrin vastaanotolle. Hän lähettää sitten eteenpäin.

Pääseekö noihin jatkotutkimuksiin terveyskeskuksen kautta?

Minulla samaa ongelmaa ja juuri tänään mietin, että mitä tahoa pitää lähestyä että asiaa voitaisiin mahdollisesti ratkoa.

T. Elämä jumissa, kun en saa mitään tehtyä ja asiat ovat sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Tarvitset ehkä tukea opinnoissa ja muissakin elämän asioissa.

Harrastatko liikuntaa? Siitä on paljon hyötyä mm. keskittymiskyvylle.

Millainen ruokavaliosi on? Voitko petrata ravinnossa. Sillä on suuri vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin :)

Paljon kasviksia, erityisesti vihreitä vihanneksia.

Tarvitsen hyviä ja hyödyllisiä rasvoja margariinien ja teollisesti prosessoitujen rasvojen sijaan. Suosi avokadoa, manteleita, siemeniä, pähkinöitä, kylmäpuristettua kookosöljyä ja voita.

Osalle meistä gluteenin välttämisestä on hyötyä. Samoin valkoinen sokeri on mm. ravintoköyhää, ryövää vitamiineja ja hivenaineita sekä aiheuttaa riippuvuutta.

Oletko luonteeltasi flegmaattinen? Sekin voi tuoda haasteita toimintaamme.

Tsemppiä kovasti ja et ole vajaaälyinen.

Kannustan jatkamaan opintoja. Varsinkin jos opiskelemasi ala on edes vähän kiinnostava :)

Asioilla on tapana järjestyä :)

Iloa ja lämmin halaus 💛

Kiitos pitkästä kommentista ja tsempeistä. Ruokavalio on kunnossa. Harrastan liikuntaa ja yritän pitää koko ajan liikkumistaukoja, se auttaa minua keksittymään paremmin. Tai yritän koko ajan tehdä jotain käsilläni. Ajatus kulkee paremmin kävellessä ja esimerkiksi kirjoitustyöt keskeytän välillä sen takia että voin käydä ulkona useamman kilometrin kävelyllä, pää toimii sen jälkeen hetken taas paremmin.

En ole flegmaattinen, vaan enemmänkin sähelö.

Toivon todella että voisin tehdä tutkintoni loppuun, koska alallani pystyn kyllä työskentelemään ainakin osa-aikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Millaisia ongelmia sulla muuten elämässä on? ADHD ei ole mikään sellainen, joka näyttäytyy vain vaikeutena keskitthä opiskeluihin, vaan se on osana jokaisessa elämän osa-alueessa.

Jos et lääkehoitoa halua niin en oikein tiedä miksi sun ylipäätään pitäisi päästä tutkimuksiin. Aikuisella "tutkimukset" ovat lähinnä sitä, että kokeillaan lääkkeitä ja millaista vastinetta saat niistä. Muuttuko elämäsi, jos saisitkin diagnoosin? Jos et lääkkeitä halua ja olet varma, että sulla on ADHD niin sitä  kannattaa alkaa työstää ihan itse. Teet listoja ja esim.  käytät ajastinta, jotta ei liiaksi uppoudu "vääriin" asioihin. Mutta valitettavasti ilman lääkkeitä et mitenkään maagisesti saa itsellesi keskittymiskykyä. Itse en ainakaan ole saanut. Lääkkeistä olen saanut merkittävän avun.

Hukkaan esimerkiksi tavaroitani ja en kykene pitämään asuntoa mitenkään järjestyksessä. Joskus olen mennyt jopa väärään aikaan töihin, välillä onnistun menemään bussilla tai ratikalla väärään suuntaan kun olen liian ajatuksissani. On muistilaput, listat, kalenterin värikoodaus yms käytössä. Muutoin en muistaisi yhtään mitään. Käytän kirjoitustehtävien apuna sitä, että laitan herätyskellon soimaan 40 min päähän ja sitten jumppa- ja teetauko. En silti saa hommia valmiiksi, tuntuu ihan ylivoimaiselle. Lääkkeitä tosiaan en halua, vaan mielummin vaikka kognitiivista käyttäytymisterapiaa elämänhallintaan. Ja joku tukiryhmä voisi myös auttaa.

Alaltani en voi valmistua ilman että kirjoitan kandin ja gradun, ne on vaan tehtävä. Alani työ taas on parhammillaan vaihtelevaa ja hyvinkin konkreettista, olen tehnyt opintojen ohella töitä ja työnantajilla ei onneksi ole ollut valittamista. Kuitenkin olen ollut esimerkiksi jokaisen työpäivän jälkeen aivan täydellisen loppu, ei pysty tekemään enää mitään koko loppupäivänä. Aivan kuin minulla olisi tosi vähän vuorokaudessa sellaista järjellistä aikaa jolloin aivoni toimivat.

Hae neuropsykologisiin testeihin. Itse pääsin kunnallisella puolelta (psykiatrian poliklinikka). N. 2 tuntia haastattelua ja 3x2 tuntia testejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia ongelmia sulla muuten elämässä on? ADHD ei ole mikään sellainen, joka näyttäytyy vain vaikeutena keskitthä opiskeluihin, vaan se on osana jokaisessa elämän osa-alueessa.

Jos et lääkehoitoa halua niin en oikein tiedä miksi sun ylipäätään pitäisi päästä tutkimuksiin. Aikuisella "tutkimukset" ovat lähinnä sitä, että kokeillaan lääkkeitä ja millaista vastinetta saat niistä. Muuttuko elämäsi, jos saisitkin diagnoosin? Jos et lääkkeitä halua ja olet varma, että sulla on ADHD niin sitä  kannattaa alkaa työstää ihan itse. Teet listoja ja esim.  käytät ajastinta, jotta ei liiaksi uppoudu "vääriin" asioihin. Mutta valitettavasti ilman lääkkeitä et mitenkään maagisesti saa itsellesi keskittymiskykyä. Itse en ainakaan ole saanut. Lääkkeistä olen saanut merkittävän avun.

Hukkaan esimerkiksi tavaroitani ja en kykene pitämään asuntoa mitenkään järjestyksessä. Joskus olen mennyt jopa väärään aikaan töihin, välillä onnistun menemään bussilla tai ratikalla väärään suuntaan kun olen liian ajatuksissani. On muistilaput, listat, kalenterin värikoodaus yms käytössä. Muutoin en muistaisi yhtään mitään. Käytän kirjoitustehtävien apuna sitä, että laitan herätyskellon soimaan 40 min päähän ja sitten jumppa- ja teetauko. En silti saa hommia valmiiksi, tuntuu ihan ylivoimaiselle. Lääkkeitä tosiaan en halua, vaan mielummin vaikka kognitiivista käyttäytymisterapiaa elämänhallintaan. Ja joku tukiryhmä voisi myös auttaa.

Kuulostat aika paljon itseltäni, olen ADD. Mutta jos et lääkkeitä halua niin en tiedä teetkö diagnoosilla mitään. Se on kuitenkin aikaavievää ainakin julkisella ja yksityisellä kallista. Jos koet, että tarvitset niin varaa ihmeessä aika. Mutta jos tosissaan et lääkkeitä halua niin diagnoosi ei kuitenkaan muuta mitään. Nyt jo netissä erilaisia keskusteluryhmiä niin kenties voit osallistua näihin. 

Vierailija kirjoitti:

Alaltani en voi valmistua ilman että kirjoitan kandin ja gradun, ne on vaan tehtävä. Alani työ taas on parhammillaan vaihtelevaa ja hyvinkin konkreettista, olen tehnyt opintojen ohella töitä ja työnantajilla ei onneksi ole ollut valittamista. Kuitenkin olen ollut esimerkiksi jokaisen työpäivän jälkeen aivan täydellisen loppu, ei pysty tekemään enää mitään koko loppupäivänä. Aivan kuin minulla olisi tosi vähän vuorokaudessa sellaista järjellistä aikaa jolloin aivoni toimivat.

Ihan kuin minun elämäni. Olen jo päässyt opinnoissa maisterin loppusuoralle, mutta se gradu onkin jumittanut nyt useamman vuoden. En vain pysty keskittymään ja ajattelemaan työtä selkeästi sellaisena kuin sitä pitäisi ajatella. Siitä on n. 50% tehtynä tällä hetkellä. Muuten opintoni ovat olleet valmiina jo pari vuotta, vaikkakin venyneet useita vuosia. :D Kandityön tekeminen oli kömpelöä myös, mutta sen alhaisen vaatimustason takia sain sen puristettua parissa viikossa kun vaan tein ja pureskelin kynsiä. Lopputulos oli tosin sellaista täysin fokusoimatonta tajunnanvirtaa, että sellaista en ole halunnut tässä maisterityössä tehdä --> tämä taas vaatii minulta niin paljon keskittymistä ja pohtimista, että homma on venynyt. Gradu etenee osissa, joiden jälkeen olen niin uupunut, että tarvitsen usean kuukauden tauon sen tekemisestä. Tauon jälkeen taas uudelleen keskittyminen on tooosi vaikeaa.

Minunkin ammatissani itse työ olisi ihan muuta kuin hiljaista kirjojen ja tekstien kanssa puurtamista. Käytännönläheisempää ja nopeatempoisempaa siis. Työharjoitteluista olen minäkin saanut hyvää palautetta ja olen itsellenikin selvittänyt, että ala kyllä kiinnostaa ja minulla on motivaatiota itse työhön. Se ei vaan tunnu kanavoituvan tähän graduun, joka on itselleni selvästi täysin sopimaton "nakki" ja työtapa. Onneksi sellaista ei kuitenkaan itse työssä olisi luvassa, mutta ahdistaa pääsenkö ikinä työelämään tämän gradun ollessa esteenä.

Olen myös työpäivien jälkeen tosi poikki ja haluan vaan sulkeutua huoneeseeni. Jopa kaverin tai kumppanin viestittely tai puhelu saattaa tuntua rasittavalta sillä hetkellä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisia ongelmia sulla muuten elämässä on? ADHD ei ole mikään sellainen, joka näyttäytyy vain vaikeutena keskitthä opiskeluihin, vaan se on osana jokaisessa elämän osa-alueessa.

Jos et lääkehoitoa halua niin en oikein tiedä miksi sun ylipäätään pitäisi päästä tutkimuksiin. Aikuisella "tutkimukset" ovat lähinnä sitä, että kokeillaan lääkkeitä ja millaista vastinetta saat niistä. Muuttuko elämäsi, jos saisitkin diagnoosin? Jos et lääkkeitä halua ja olet varma, että sulla on ADHD niin sitä  kannattaa alkaa työstää ihan itse. Teet listoja ja esim.  käytät ajastinta, jotta ei liiaksi uppoudu "vääriin" asioihin. Mutta valitettavasti ilman lääkkeitä et mitenkään maagisesti saa itsellesi keskittymiskykyä. Itse en ainakaan ole saanut. Lääkkeistä olen saanut merkittävän avun.

Hukkaan esimerkiksi tavaroitani ja en kykene pitämään asuntoa mitenkään järjestyksessä. Joskus olen mennyt jopa väärään aikaan töihin, välillä onnistun menemään bussilla tai ratikalla väärään suuntaan kun olen liian ajatuksissani. On muistilaput, listat, kalenterin värikoodaus yms käytössä. Muutoin en muistaisi yhtään mitään. Käytän kirjoitustehtävien apuna sitä, että laitan herätyskellon soimaan 40 min päähän ja sitten jumppa- ja teetauko. En silti saa hommia valmiiksi, tuntuu ihan ylivoimaiselle. Lääkkeitä tosiaan en halua, vaan mielummin vaikka kognitiivista käyttäytymisterapiaa elämänhallintaan. Ja joku tukiryhmä voisi myös auttaa.

Kuulostat aika paljon itseltäni, olen ADD. Mutta jos et lääkkeitä halua niin en tiedä teetkö diagnoosilla mitään. Se on kuitenkin aikaavievää ainakin julkisella ja yksityisellä kallista. Jos koet, että tarvitset niin varaa ihmeessä aika. Mutta jos tosissaan et lääkkeitä halua niin diagnoosi ei kuitenkaan muuta mitään. Nyt jo netissä erilaisia keskusteluryhmiä niin kenties voit osallistua näihin. 

Onhan se hyödyllistä. Jos taustalla olisikin jotain muuta kuin adhd. Ja miksei keskittymishäiriöinen hyötyisi terapiasta? Siellähän voi käydä niitä ongelmaisia tilanteita läpi, miten niihin suhtautua, miten muuttaa omaa käyttäytymistään ja tehdä pysyviä muutoksia arkeen, miten parantaa töissä suoriutumista jne.

Vierailija kirjoitti:

Millaisia ongelmia sulla muuten elämässä on? ADHD ei ole mikään sellainen, joka näyttäytyy vain vaikeutena keskitthä opiskeluihin, vaan se on osana jokaisessa elämän osa-alueessa.

Jos et lääkehoitoa halua niin en oikein tiedä miksi sun ylipäätään pitäisi päästä tutkimuksiin. Aikuisella "tutkimukset" ovat lähinnä sitä, että kokeillaan lääkkeitä ja millaista vastinetta saat niistä. Muuttuko elämäsi, jos saisitkin diagnoosin? Jos et lääkkeitä halua ja olet varma, että sulla on ADHD niin sitä  kannattaa alkaa työstää ihan itse. Teet listoja ja esim.  käytät ajastinta, jotta ei liiaksi uppoudu "vääriin" asioihin. Mutta valitettavasti ilman lääkkeitä et mitenkään maagisesti saa itsellesi keskittymiskykyä. Itse en ainakaan ole saanut. Lääkkeistä olen saanut merkittävän avun.

Minulla on aikuisiällä diagnosoitu adhd. Lääkitystä ei ole,koska en voi sitä käyttää. Totta tuo,että ilman lääkkeitä ei mitenkään maagisesti saa lisää keskittymiskykyä mutta itse koen hyötyneeni diagnoosista PALJON. Pelkästään se helpottaa,että ongelmalle on nimi ja se on todellista eikä laiskuutta. Lisäksi on mahdollista saada toimintaterapiaa,adhd-coachingia, mahdollisesti lisäaikaa tai muita järjestelyjä tenteissä/kokeissa yms. Oli läkitystä helpottamassa tai ei,jokatapauksessa pitää opetella keinoja tulla toimeen häiriön kanssa.

Niin se on totta, että opiskeluissa voi olla hyötyä diagnoosista. Voi esimerkiksi pyytää kaikki ohjeet aina selkeinä ja kirjallisina epämääräisten suullisten ohjeiden sijaan. Yliopistoissa kun on niin kirjavat käytännöt. Myös jos pystyy osatavoitteita ja osadeadlinjea asettamaan voi olla hyödyllistä.

Onko joku tutkinut yksityisellä, mitä maksaa? Syytä epäillä samaa diagnoosia.

hmm