Kävimme adoptioneuvonnassa ja meidät ylipuhuttiin jättämään adoptio
Sossut sanoivat, että kansainvälisillä adoptioilla on usein tuhoisat vaikutukset adoptoidun identiteettiin. Että lapset ruotsalaistutkimusten mukaan pitävät toiseen maahan adoptoimista itse huonona asiana. Heidät on revitty juuriltaan ja he eivät sopeudu mihinkään.
Olin aika järkyttynyt. Olin niin kovasti halunnut adoptoida, mutta nyt mieheni sanoi näiden puheiden jälkeen ehdottoman ein asialle.
Onko muilla kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (63)
Vaan lasta pitää haluta.
Kyllähän sen järkikin sanoo että lapsen on parempi perheessä joka hänet todella haluaa.
Sellainen jalous kun karisee aika pian, jos tulee vähänkin vastoinkäymisiä. Syynä pitää olla aina halu saada lapsi, koska sellainen halu on kestävä perustarve, eikä ole kiinni samalla lailla mielialoista.
Ja nyt siis puhun siitä, mitä adoptioviranomaiset itse sanovat pitävänsä pätevänä syynä.
Vierailija:
Adoption syynä EI saa olla halu saada itselleen lapsi vaan nimenomaan halu tarjota lapselle koti, vanhemmat ja ehkä jopa sisaruksiakin.
halustamme saada lapsi. Näin ovat monet muutkin sanoneet ja lapsen saaneet.
42
Vierailija:
Enpäs puhukaan. Jos menee neuvontaan ja alkaa paasata omasta halustaan saada lapsi
Vierailija:
Höpöjä puhut!passitetaan kyllä heti kotiin. Pitää pystyä sisäistämään se, että adoptiossa haetaan LAPSELLE perhettä ja kotia, EI KAHDELLE aikuiselle lasta.
Miksi ihmeessä mutuilet, kun et tiedä asiasta mitään? Oikeasti se on niin, että kukaan ei sitoudu loppuelämäkseen vain hyväntekemisen halusta, vaan taustalla pitää olla syvä halu saada lapsi. Tästä kaikki adoptiojärjestöt ovat yhtä mieltä, hyväntekeväisyys ei riitä syyksi haluta adoptiolapsi. Sellaisen ihmiset ohjataan hankkimaan kv-kummilapsi tai antamaan rahaa järjestöille.
nuo sossun puheet, ja jos oli jokin testi, niin aika rankan kuuloinen sellainen:). Tosin, kun nyt mietin asiaa, niin ehkä tosiaan katsovat, että tulevat vanhemmat ovat miettineet asioita monelta kannalta, tai ainakin aikovat miettiä, kuin myös sitä, että vanhemmissa on sisua ja omien aivojen käyttöä. Ts. jos jokin rasismi ja juurettomuus ovat ap:lle ja miehelleen täysin uusia asioita, joita ei ole koskaan tarvinnut miettiä, on hyvä, että ottavat näitä asioita esille. Sisukas ja omaa järkeä käyttävä ihminen sitten taas miettii, ottaa selvää asioista ja tulee siihen tulokseen, että mahdollisista ongelmista selvitään kyllä, ja vähän suunnittelee miten.
Toisaalta, osa noista sossun mielipiteistä oli mielestäni suorastaan törkeitä ja rasistisia. Täällä asuu myös paljon ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä, jotka eivät ole ottaneet lainkaan vakavasti vastoinkäymisiä, eikä niitä välttämättä ole ollut lainkaan. Lasteni kavereista suuri osa on kotoisin ympäri maailmaa, ja ihan onnellisia tenavia ovat. Kaikilla meillä, suomalaisillakin, voi olla ongelmia, joten on hassua olettaa että niitä on nimenomaan adoptoiduilla ulkomaalaisen näköisillä, kun suomalainen pellavapääkin joutuu miettimään elämässään kaikenlaista raskastakin.
Itse olisin tuossa tilanteessa keskustellut asioista vakavasti siellä sossussa, enkä niellyt purematta jokaista väitettä. Ihmisillä on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta jos niitä ei ole, ei ehkä kannata tuoda lasta kaukaa tänne, kun vanhemmilta menee jo tiukassa mielipiteenvaihdossa sormi suuhun.
Tottakai sen järjestön ensisijainen tavoite on hankkia lapsille koti, mutta vanhemmille se ei kelpaa motiiviksi siksi, että sellainen on tunteena liian ailahtelevainen.
Täältäkin löytyy sama:
http : // www. yle. fi / genreportaalit / portaali. php? genre = terveys & osannimi = hyvaolo_vauva & jutunid = 4015
(ota välilyönnit veks)
" Vanhemmuuden lisäksi on tärkeää, että tutkiskelette motiivejanne juuri tämänkaltaiseen adoptioon. Koetteko tekevänne hyvän teon köyhälle ja kodittomalle lapselle, joka kenties kokee biologista lasta suurempaa kiitollisuutta kasvaessaan vanhemmaksi? Tämä on huono motiivi kansainväliselle adoptiolle. Jos ensisijainen päämääränne on sulauttaa lapsi kulttuuriinne hänen oman kulttuurinsa kustannuksella, kansainvälinen adoptio ei ehkä ole teidän vaihtoehtonne. Kunnioitus lapsen synnyinmaata ja kulttuuria kohtaan on tärkeää. "
adoptioon pitää olla nimenomaan se, että haluaa lapsen, haluaa vanhemmaksi. Siitä lähdetään.
Lasta sijoitettaessa sitten adoptioperheeseen toki etsitään lapselle vanhempia, ei toisinpäin ja adoptioneuvonta ja kaikki muu tähtää siihen, että lapselle löydetään sopivat vanhemmat. Mutta vanhemmilta odotetaan nimenomaan halua saada oma adoptiolapsi, ei hyväntekeväisyyttä!
sossun tädit toitottavat vahvasti omia mielipiteitänsä. mieheni on huostaanotettu 5v. vanhana. asunut koko ikänsä lastenkodissa. hän olisi halunnut adoptoitavaksi. halunnut saada rakastavat vanhemmat.
rakkaus on kaikkein tärkeintä maailmassa. suomen lastenkodeissa ei sentään täydy kurjuudesta kärsiä.
nykyajan suomalaiset lapset ovat jo tottuneet eri värisiin ihmisiin. tulevaisuudessa rasismikin vähenee todella paljon.
tai sitten ovat tosiaan testanneet vähän, että miten suhtaudutte / paljonko olette asiaa miettineet.
Teinä en lannistuisi, jos olisin tosimielellä adoptoimassa.
Vierailija:
Sossut sanoivat, että kansainvälisillä adoptioilla on usein tuhoisat vaikutukset adoptoidun identiteettiin. Että lapset ruotsalaistutkimusten mukaan pitävät toiseen maahan adoptoimista itse huonona asiana. Heidät on revitty juuriltaan ja he eivät sopeudu mihinkään.Olin aika järkyttynyt. Olin niin kovasti halunnut adoptoida, mutta nyt mieheni sanoi näiden puheiden jälkeen ehdottoman ein asialle.
Onko muilla kokemuksia vastaavasta?
Noinkin käy usein, ei tosin läheskään aina. Ja tulevien vanhempien on oltava siihen valmistautuneita. Kyllä minä ainakin olin tuon asian saanut selville jo kauan ennen neuvonnan alkua.
Mieheni ei ollut ja hän pelästyi kovasti.
Molempien vanhempien pitää haluta adoptiota ja uskoa siihen. Ei riitä, että äiti on siihen valmis, myös isän pitää haluta sitä.
Tietysti sossujen hyvä tarkoitus on antaa realistiset käsitykset arjesta. Mutta kyllä minä protestoin sitä, että yhtään positiivista asiaa ei tullut esille sen 2 tunnin aikana, jonka vietimme neuvonnassa. Ei yhtään. Pelkkiä kauhutarinoita toisensa perään.
Jos mies on jo valmiiksi skeptinen, on hän sen jälkeen aivan varma, ettei uskalla ottaa riskiä. Ja väitän, että miehet ovat vähemmän hanakoita muutenkin tekemään adoptiopäätöstä. Itse koen, etten halua häntä painostaa. Silloin, jos tulisi myöhemmin ongelmia, mies voisi jotenkin kokea ettei ole niin paljon vastuussa niistä, koska alunperinkin oli vastaan koko hanketta.
Ja te, jotka syytätte, että emme olisi sopivia: te ette tiedä meistä mitään, joten on loukkaavaa ja " rasistista" väittää, ettemme olisi sopivia.
ap
Sen sijaan sossusta on ja sanon, että he ovat erittäin alistavia ihmisiä. Mielestäni teidän kannattaisi kuitenkin yrittää sitä adoptiota sossuista huolimatta. He eivät välttämättä ajattele aivoillaan, vaan lukevat vain ulkoaoppimiaan ritirimpsuja, joilla ei ole muuta perustetta kuin ennakkoluulot.
Olisi varmaan syytä esitellä hänelle nyt niitä positiivisia kokemuksia, joita on eri järjestöjen nettisivut pullollaan.
En toki tarkoita, että pitäisi painostaa millään tavalla.
Kyllä heillä on hyvä tarkoitus. Onhan se hyvä, että herätetään ajattelemaan, ettei adoptiolapsen kanssa ole pelkkää ihanuutta. Toisaalta, eihän se ole sitä biolapsenkaan kanssa.
Itse olisin toivonut sellaista kahden näkemyksen kohtaamista. Että kerrottaisiin niistä huonoista puolista, esiteltäisiin esim. prosentuaalisesti niitä faktoja, kuinka monella on ollut vaikeuksia ja millaisia ja myös kerrottaisiin niistä hyvistä esimerkeistä silloin, kun kaikki on mennyt hienosti. Kerrottaisiin, millä kasvatusperiaatteilla on voitu auttaa tätä kasvukipuilua ja että millaisia hyviä tuloksia sillä on saatu aikaan. Jos kärjistetään vain huonoja puolia, niin on kai se selvä, että valmiiksi skeptinen ihminen ajattelee, että tämä on tosi kaukana minun toiveistani.
Itse uskon, että tukemalla lapsen alkuperämaan kulttuuritaustaa, voidaan auttaa asiaa. Itse ajattelin jo etukäteen, että tulisimme matkustamaan useita kertoja alkuperämaahan ja mahdollisesti tapaamaan biologista äitiäkin, jos hän on siihen halukas ja jos hänet tiedetään. Puhuisimme avoimesti ja arvostavasti hänen kulttuuristaan ja jos hän haluaisi joskus aikuisena muuttaa takaisin, tukisimme häntä siinäkin. Opettelisimme ehkä koko perhe hieman tuota vierasta kieltä, että meidän olisi helpompi vierailla tuossa kulttuurissa. Ottaisimme ehkä Plan-kummilapsen myös samasta kulttuurista ja eläisimme tavallaan sistä kautta senkin maan arkea.
Oikeasti en voi uskoa, että jokainen ulkomailta adoptoitu on tuomittu epäonnistumaan elämässään ja olemaan onneton.
ap
Sossun tädit todella testasivat ap:ta ja hänen miestään. Hyvä että niin tekivät, sillä ap:n mies ei ilmiselvästi ollut ja ole vielä valmis adoptoimaan lasta.
Vierailija:
passitetaan kyllä heti kotiin. Pitää pystyä sisäistämään se, että adoptiossa haetaan LAPSELLE perhettä ja kotia, EI KAHDELLE aikuiselle lasta.