Vierailija

Ei asuta yhdessä eikä tulla asumaan. Meillä molemmilla on paljon ahdistavia asioita jotka yhdistää, toki mukaviakin. Molemmilla on lapsia, mies on etäisä ja itse asun lasteni kanssa.

Näemme n. kerran viikossa tai kahdessa. Kahden vuoden aikana olemme vain ryypänneet rankasti noina kertoina, aina. Lapset ovat olleet hoidossa kylläkin, mutta en jaksaisi enää tämmöistä. Oon muutenkin tosi addiktoituvaa tyyppiä ja pelkään luisuvani tätä menoa alkoholismiin. Mies ei aio vähentää koska pitää elämäntavastaan. Pidän miehestä mutta hänen seuransa laukaisee juopotteluhimon. Tiedän että ollakseni vahva minun pitäisi pitää taukoa näkemisestä. Sen jälkeen kun tavattiin olen hylännyt muut ihmissuhteet koska tuo ihminen on antanut mulle kaikkea sitä mitä kaipaan: irtiottoa arjesta, jutteluseuraa, seksiä, matkustelua..

Mitä/miten teidän mielestänne mun kannattaisi puhua miehelle asiasta? Hän pitää minua parhaana ystävänään samalla. Hänkin on minulle, mutta en kykene vastustamaan kiusauksia. Toisaalta olen päättänyt etten halua enää herätä krapulassa ja pilata päivää.

  • ylös 16
  • alas 2

Kommentit (10)

Vierailija

Kerro näkemyksistäsi ja tuntemuksistasi tuohon alkoholinkäyttöön. Voisitko ehdottaa, että tapaisitte vain silloin kun mies ei ole juonut tai aio juoda? Jos mies laittaa alkoholin edellesi, ei ole mitään järkeä jatkaa. Ajattele omaa terveyttäsi ja lapsiasi. Ei myöskään kannata katkaista yhteyksiä kaikkiin muihin ihmisiin kumppanin takia. Pystytkö ottamaan yhteyttä esim. vanhoihin ystäviin? Sitä helposti jää yhden ihmisen loukkoon ja alkaa kuvitella virheellisesti että muut ihmiset eivät ymmärrä tai ole tarpeeksi samalla aaltopituudella. Kukaan ihminen ei kuitenkaan ole korvaamaton, tutustu muihin ihmisiin ja ylläty.

  • ylös 18
  • alas 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

2, olet oikeassa. Näin juuri olen ajatellut että vain tuo yksi ihminen voi minua ymmärtää. "Yhden ihmisen loukko" oli osuva kuvaus. Meillä on yhteinen intohimo erääseen harrastukseen jota vain hyvin harva harrastaa. Tämäkin on ollut syy miksi olen kokenut miehen ns. korvaamattomana.

Tuo oli hyvä ajatus että tavattaisiin vain silloin kun ei aio juoda. Toisaalta en itsekään halua olla raivoraitis, vaan juoda vaikka ne kännit joskus. Mulle lähes viikottainen känni on kuitenkin liikaa. En siihen enää halua.

Ap

Vierailija

Onko miehellä päiviä, jolloin ei ryyppää rankasti?

Voisitteko tavata niinä päivinä?

Vierailija

Miten paljon juotte? Siis mikä tekee juomisesta kännin, eikä se ole vain juomista?

Vierailija

Sano miehelle että ette voi enää tavata. Vaikka eipä se nyt paljon ole jos kaksi kertaa kuussa on kännissä

Selvänä

Mullakin on kokemusta vastaavasta miehestä... Kun tapailin häntä, hän saattoi juoda, mutta minä olin selvin päin, tai otin pari, enkä ollut lainkaa juovuksissa. Jos pidät miehestä muuten, voithan olla hänen kanssaan, vaikka hän juokin.

Vierailija

Et tarvitse mitään miestä, vaan kukkasen ja puhut sille paskaa pahanhajuisella hengityksellä niin se kasvaa nopeasti.

Romantiikkaa/laatuaikaa saat viettää yksin itsesi kanssa huippukivan tuotteilla.

Vierailija

Mielestäni sinun täytyy päättää itse asia omalta osaltasi, ehkä olet päättänytkin jo, että et halua jatkaa juomista. Totta kai voit toivoa, että mieskin haluaa raitistua, mutta näin ei välttämättä ole. Sinä voit ottaa vastuun omasta elämästäsi, mutta et voi tehdä sitä toisen puolesta. Valitettavasti todennäköisin skenaario on, että jatkatte juomista molemmat. Sinun kannaltasi toivon, että pystyt lopettamaan, vaikka se tarkoittaisi suhteen loppumista.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla