Pelottaa ja stressaa huominen ... . Lasten aamupala isäviikon jälkeen!
Tulivat muutama tunti sitten kotiin.
Isänsä elää , ja lapset myös kun ovat siellä, eineksillä, aamulla ex juo vain kahvin ja lapset saavat suklaamuroja tai Nutellaa paahtoleivällä ja limsaa Kyllä, limsaa!
Olen varannut aamuksi kaurahiutaleita ja mehukeittoa, pelottaa jo valmiiksi mikä sota täällä on aamulla! ; (
Lapset ovat kolmasluokkalainen ja eskarilainen
Kommentit (38)
Stressaa ja ahdistaa kun entinen mies ruokkii ja hemmottelee lapsia isiviikolla.
Yhyy.
Että vituttaa.
Ens kerralla tulostan mukaan mitä ne saa syödä ja tehdä!
Ihanaa, lapset tulossa kotiin ja sä varaudut sotaan? Minkähän takia haluat tapella?
Ihan sama mitä lapset tekee isänsä kanssa, mä ehdin kyllä omalla ajallani vetää ne kaidalle tielle ja tämän ihan ilman tappelua.
Lapset teinejä.
Vierailija kirjoitti:
Osta lapsille vaikka taikaruis paahtoleipää niin hiljalleen tottuvat muuhunkin kuin valkoiseen leipään.
Tee hedelmäsalaatti niin, että mukana on tuoreita hedelmiä ja yksi purkki kaupan hedelmäsäilykettä, makea mehuliemi mukaan.
Tee marjapuuroa, ja keittäkää yhdessä marjakiisseliä. Tai tarjoa maustamattoman jogurtin kanssa marjoja.
Tee hedelmä/marja smoothie, paahtoleivän kylkeen.
Voiks tehdä lasun jos exä antaa lapsille aamiaisella nutellaa paahtoleivän kylkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuskasi.
Meillä isällä kanssa syövät herkkuja, eineksiä. Onneksi eivät vielä ole oppineet limsaa juomaan.
Katsovat niin paljon lasten ohjelmia kuin haluavat.
Isä ostaa leluja ihan jatkuvasti lapsille; ennen ja jälkeen joulun, ennen synttäreitä, ihan läpi vuoden.Olen todella huolissani A. Lasten terveydestä, ja ruokatottumuksista. Saavatko liikuntaa tarpeeksi isällä ollessa? B. Lasten pilalle hemmottelusta, kasvaako heistä tuhlaajia, osaavatko arvostaa mitään kun saavat kaikki lelut. Elävätkö vain materialla, täyttävätkö tunteet ostamalla jotain kivaa.
No onneksi koitan parhaan mukaan näyttää toisenlaista esimerkkiä. Ja kestää lasten raivoamista, kun ei osteta aina jotain, tosin lapset alkavat jo oppia että äiti ei osta, no ei se haittaa isä ostaa kumminkin ajattelun. :(
Pahimmat raivot tulee ohjelmista, 5 v hampaat irvessä sähisee ja raivoaa kun ei saa katsoa enempää ohjelmia.
Pieniä valopilkkuja, että lapset pitävät kun luen heille kirjoja, pitävät ulkoilusta, lähtö vain hankalaa. Pitävät myös muusta yhdessä tekemisestä.
Pahinta on ettei voi mitään asialle, lasten isä ei suostu miettimään mikä lapsille olisi todella parasta. Puhumisesta ei ole mitään apua. Suuttuu vain ; älä puutu miten hän hoitaa asiat. Hän huomioi näin lasta ja osoittaa rakkautta.
Ja maailman toisella laidalla alkkisvanhemmat joiden jääkaappi ammottaa tyhjyyttään ja muksut vatsa kurnien odottaa kouluruokailua saadakseen vihdoin syötävää.
Toisella puolella kaupunkia sisaruspari etsii tyhjiä pulloja ja tonkii ojanvieriä löytääkseen säkällä muutaman tyhjän pullon saadakseen salesta jotain syötävä - kotona ei ruokaa anneta.
Että ihan oikeasti teitin elämä sekaisin NUTELLASTA ja PAAHTOLEIVÄSTÄ.
Sitten on pienen pieni maa kaukana pohjoisessa suuren valtion kainalossa, missä isät itkevät, kun heitä ei pidetä tasavertaisena vanhempana huoltajuuskiistoissa. Just wondering why...?
On suuret surut sinulla. Lapset selkeästi kuolevat tuohon.
Oikeasti.....säälin lastesi isää.
Meillä oli aina hyvin eri säännöt isän luona ja äidin luona. Tiedän, että se on monen mielestä täysin väärin ja kuulemma hirviäst hämmentää lapsia, mutta ei se meillä ollut mikään ongelma. Ihmiset on sopeutuvaisia, ja lapset oppi äkkiä jutun juonen. Isän luona näin ja äidin luona noin. Ei ongelmaa.
Onhan sitä paljon muitakin asioita, jotka toimii eri paikoissa eri tavoin. Jokainen meistäkin käyttäytyy hyvin todennäköisesti eri tavalla omassa kodissaan kuin kirkossa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta lapsille vaikka taikaruis paahtoleipää niin hiljalleen tottuvat muuhunkin kuin valkoiseen leipään.
Tee hedelmäsalaatti niin, että mukana on tuoreita hedelmiä ja yksi purkki kaupan hedelmäsäilykettä, makea mehuliemi mukaan.
Tee marjapuuroa, ja keittäkää yhdessä marjakiisseliä. Tai tarjoa maustamattoman jogurtin kanssa marjoja.
Tee hedelmä/marja smoothie, paahtoleivän kylkeen.
Voiks tehdä lasun jos exä antaa lapsille aamiaisella nutellaa paahtoleivän kylkeen?
Kai sitä voi tehdä, mutta ei sillä mitään aikaansaa muutakuin ajanhukkaa viranomaisille.
Meillä on sama tilanne ja vituttaa ihan helvetisti! Tyttö (11v) on lihava, ei pikkasen pyöreä vaan pahasti ylipainoinen mutta silti isänsä ostaa tälle suklaavanukkaita ja energiajuomia! Olenkin ruvennyt nykyään sanomaan kaikille tahoillle, jotka tytön painosta urputtavat että puhukaa kuulkaa tuolle ex.miehelle, mua se ei kuuntele.
Mä järjestäisin joku viikonloppuaamu ihan mielettömän brunssin, yhdessä lasten kanssa. Toinen vaihtoehto olis mennä laadukkaalle brunssille yhdessä.
Sit syömisen lomassa kyselisin että mitä mieltä lapset on niistä eri ruuista, onko kivempi syödä raikasta hedelmää, tai onko outoa kun on tarjolla lämmintä ruokaa aamulla, ja sitten kun ajatuksella olis kaikki syöty niin kysyisin että mitä lapset haluaisi useammin arkiaamuna syödä. Vähän avartaisin sitä käsitystä aamupalasta, ja nimenomaan ilon kautta lähtisin hakemaan vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuskasi.
Meillä isällä kanssa syövät herkkuja, eineksiä. Onneksi eivät vielä ole oppineet limsaa juomaan.
Katsovat niin paljon lasten ohjelmia kuin haluavat.
Isä ostaa leluja ihan jatkuvasti lapsille; ennen ja jälkeen joulun, ennen synttäreitä, ihan läpi vuoden.Olen todella huolissani A. Lasten terveydestä, ja ruokatottumuksista. Saavatko liikuntaa tarpeeksi isällä ollessa? B. Lasten pilalle hemmottelusta, kasvaako heistä tuhlaajia, osaavatko arvostaa mitään kun saavat kaikki lelut. Elävätkö vain materialla, täyttävätkö tunteet ostamalla jotain kivaa.
No onneksi koitan parhaan mukaan näyttää toisenlaista esimerkkiä. Ja kestää lasten raivoamista, kun ei osteta aina jotain, tosin lapset alkavat jo oppia että äiti ei osta, no ei se haittaa isä ostaa kumminkin ajattelun. :(
Pahimmat raivot tulee ohjelmista, 5 v hampaat irvessä sähisee ja raivoaa kun ei saa katsoa enempää ohjelmia.
Pieniä valopilkkuja, että lapset pitävät kun luen heille kirjoja, pitävät ulkoilusta, lähtö vain hankalaa. Pitävät myös muusta yhdessä tekemisestä.
Pahinta on ettei voi mitään asialle, lasten isä ei suostu miettimään mikä lapsille olisi todella parasta. Puhumisesta ei ole mitään apua. Suuttuu vain ; älä puutu miten hän hoitaa asiat. Hän huomioi näin lasta ja osoittaa rakkautta.
Tämän kirjoittajalle ja muillekin neuvo kolmen teini-ikäisen äidiltä (Kyllä, olen eronnut). Antakaa exän olla rauhassa ja kasvattaa lapsia niinkuin parhaaksi näkee. Keskittykää te omaan tekemiseenne. Lapset tottuu parissa viikossa siihen että isän luona on isän säännöt ja äidin luona äidin säännöt.
Minun lapset jo aikuisia ja näin on toiminut hyvin. Ihan täyspäisiä nuoria aikuisia ovat vaikka isä on mielestäni holtiton ja epävakaa kasvattaja. Mutta jos olisin siitä yöuneni menettänyt olisi oma elämä jäänyt elämättä.
Älkää valittako tuosta aamupalasta! Minulle kaurapuuro mehukeitolla/marjoilla on on ollut koko elämäni ihan normaali aamupala. Lisäksi on saanut ottaa myös tummaa leipää/hedelmiä, mutta mielestäni pelkällä puurollakin pärjää hyvin.
Puuro sisältää suolen toiminnalle tärkeitä kuituja ja marjoista saa vitamiineja. Jos niiden kanssa juo vielä maitoa, niin erittäin hyvä ja ravitseva aamiainen on kasassa!
Tuollaista olen syönyt koko 18-vuotisen elämäni ja oikein hyvin olen voinut ja jaksanut. Ei tule totisesti nälkä ennen lounasta! En tosin tiedä, kuinka "normaali" tuo aamiainen on... Kun tuo vaalean vehnäpullan ja Nutellan mussuttaminen taitaa olla yleisempää...
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aina hyvin eri säännöt isän luona ja äidin luona. Tiedän, että se on monen mielestä täysin väärin ja kuulemma hirviäst hämmentää lapsia, mutta ei se meillä ollut mikään ongelma. Ihmiset on sopeutuvaisia, ja lapset oppi äkkiä jutun juonen. Isän luona näin ja äidin luona noin. Ei ongelmaa.
Onhan sitä paljon muitakin asioita, jotka toimii eri paikoissa eri tavoin. Jokainen meistäkin käyttäytyy hyvin todennäköisesti eri tavalla omassa kodissaan kuin kirkossa tms.
Tämä.
Laita eväät mukaan, niin ei tarvitse inistä.
Vaikk tuppervaarapurkkeihin - lämmittämistä vaille valmis.
Isällä on isän säännöt.
Etpä voi vaikuttaa kuin omiin sääntöihin.
Liikunta vois olla myös kova juttu lihavillekin lapsille. Mites sitä harrastetaan?
Eipä tuo kaurahiutaleet ja mehukeittokaan kovin terveelliseltä tai maukkaalta kuulosta.
No jos lapsella on paino-ongelmia eikä exän kanssa pääse yhteisymmärrykseen kasvatuksesta, tekisin lasun, jolloin ex joutuisi miettimään tekosiaan ja toimimaan jollakin lailla yhteisymmärryksessä ex-puolisonsa kanssa.
Muussa tapauksessa ap:n pitäisi nyt vain hoitaa päänsä kuntoon, koska tuo "äiti on pahis - isä hyvis" -ulina on eronneilta ihmisiltä niin säälittävää: ettei sitten viitsitä hoitaa omia pääkopan ongelmia kuntoon vaan puretaan oma paha olo exään, hänen haukkumiseensa ja erilaisiin tapoihinsa toimia lasten kanssa.
Mutta siis ainoa asia, mistä tässä pitäisi olla huolestunut, on lapsen mahdollinen ylipaino. Jos lapsi on ylipainoinen (sama juttu aikuisella), kysehän on paitsi vääristä ruokailutottumuksista myös psyyken ongelmasta.
Haluatko "hyvä äiti"-patsaan, vai mikä oli avautumisen tarkoitus? Nyt jäi vähän hämärän peittoon idea tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuskasi.
Meillä isällä kanssa syövät herkkuja, eineksiä. Onneksi eivät vielä ole oppineet limsaa juomaan.
Katsovat niin paljon lasten ohjelmia kuin haluavat.
Isä ostaa leluja ihan jatkuvasti lapsille; ennen ja jälkeen joulun, ennen synttäreitä, ihan läpi vuoden.Olen todella huolissani A. Lasten terveydestä, ja ruokatottumuksista. Saavatko liikuntaa tarpeeksi isällä ollessa? B. Lasten pilalle hemmottelusta, kasvaako heistä tuhlaajia, osaavatko arvostaa mitään kun saavat kaikki lelut. Elävätkö vain materialla, täyttävätkö tunteet ostamalla jotain kivaa.
No onneksi koitan parhaan mukaan näyttää toisenlaista esimerkkiä. Ja kestää lasten raivoamista, kun ei osteta aina jotain, tosin lapset alkavat jo oppia että äiti ei osta, no ei se haittaa isä ostaa kumminkin ajattelun. :(
Pahimmat raivot tulee ohjelmista, 5 v hampaat irvessä sähisee ja raivoaa kun ei saa katsoa enempää ohjelmia.
Pieniä valopilkkuja, että lapset pitävät kun luen heille kirjoja, pitävät ulkoilusta, lähtö vain hankalaa. Pitävät myös muusta yhdessä tekemisestä.
Pahinta on ettei voi mitään asialle, lasten isä ei suostu miettimään mikä lapsille olisi todella parasta. Puhumisesta ei ole mitään apua. Suuttuu vain ; älä puutu miten hän hoitaa asiat. Hän huomioi näin lasta ja osoittaa rakkautta.
Ja maailman toisella laidalla alkkisvanhemmat joiden jääkaappi ammottaa tyhjyyttään ja muksut vatsa kurnien odottaa kouluruokailua saadakseen vihdoin syötävää.
Toisella puolella kaupunkia sisaruspari etsii tyhjiä pulloja ja tonkii ojanvieriä löytääkseen säkällä muutaman tyhjän pullon saadakseen salesta jotain syötävä - kotona ei ruokaa anneta.
Että ihan oikeasti teitin elämä sekaisin NUTELLASTA ja PAAHTOLEIVÄSTÄ.
Ja maapallon toisella laidalla ei oo edes jääkaappeja ja kouluruokailuja, ne lapsiparat kuolee nälkään. Juoksevat pommeja pakoon hengeshädässä ja raahataan lapsimorsiammiksi ja -sotilaiksi.
Kyllä vanhempaa saa harmittaa jos lasta, vielä ylipainoista lasta tungetaan täyteen sokeria ja rasvaa sekä opetetaan että tavaraa saa sormiaan napauttamalla eikä niistä tarvitse pitää huolta.
Ap haluaa lapsilleen parasta ja terveellistä elämää, onko pakko alkaa vinoilemaan?
Ja ap, en yhtään ihmettele jos ei puuro ja keitto riitä. Heitä ny herran tähden tuoretta hedelmää, kuitupitoista leipää jonka päällä kasviksia, mehua ja mysliä vaihtoehdoksi ja/tai puuron lisäksi.
Isä hoitaa tavallaan...
Tämä on yksi syy miksi emme ole eronneet vielä. Kauhistuttaa ajatella miten mies syöttäisi omalla vuorollaan pelkkiä nakkeja ja vanukkaita ja antaisi lasten tuijottaa tablettia aamusta iltaan. Mies myös ostaa joka ikisellä kauppareissulla jotain leluja tmv lapsille. Nukkumaanmeno tapahtuisi aivan liian myöhään eikä niiden pesujenkaan kanssa nyt olisi niin tarkkaa. Lapset siis ovat vielä sen verran pieniä, että aikuisen on huolehdittava kaikista päivittäisistä asioista. Kun asiat eivät sujukaan miehen mielen mukaan, saisin kuulla miten lapset on kasvatettu huonosti.
Eroamme varmaan sitten, kun lapset ovat tarpeeksi isoja huolehtimaan näistä asioista itse.