Viimeisillään raskaana. Mies haluaa pitää vapaillaan omaa aikaa eli harrastaa päivät ja juosta yöt juomassa....
Alkaa pinna totaalisesti palaa. Kuinka pitkälle täytyy olla valmis sietämään miehen " vapaudenkaipuuta" ? Mies kokee, että kun käy töissä, niin hänen täytyy saada käyttää vapaapäivät haluamallaan tavalla. Jonkin verran viettää taaperon kanssa aikaa, raskaana olevan vaimonsa kanssa ei lainkaan tai yhteisoloajaksi pitää riittää se, että katsotaan telkkua. Joka viikonloppu mies juo yhtenä iltana muutaman kaljan, toisena iltana humalajuomista, jolloin on TIETYSTI pakko lähteä, milloin " jussin, matin" tai jonkun muun kanssa hummailemaan. Ei välttämättä mene baariin, saunoo vaikka kaverillaan ja tulee sitten aamuyöllä kännissä kotiin. Ja joka viikonlopulle riitttää ystäviä, joiden kanssa EI OLE PITKÄÄN AIKAAN nähnyt...
Kyllästyttää! Kun edes kerran viikossa tehtäis jotain yhdessä, mutta ei. Olen koettanut asiasta miehelle puhua, mutta ei ole kiinnostunut asiaa ratkomaan. Sanoo vain, että jos ei saa tarpeeksi harrastaa, niin sitten täytyy lopettaa työssäkäynti jotta aika riittää. Juomiseen ei myöskään halua, että puutun. " Uhkailee" vain, että jos ei saa vapaasti ottaa, niin alkaa tekemään sen sitten " piilossa" tai sitten alkaa juoda entistä enemmän.
Eilinen tuntui viimeiseltä " tikiltä" . Miehen ei pitänyt ottaa. Tulipas kuitenkin ystävä saunomaan, viinaa ja olutta meni. Ja sitten oli vielä häipynyt naapuriin mitään sanomatta, kun olin mennyt nukkumaan. Siinä sitten heräsin ja ihmettelin ja valvoin aamuyöhön, kunnes kuulin että kotiutui.
No joo, taitaa olla meidän liiton lopun alkua... *sydän vähän keveni*
Onko mies ollut alusta asti mukana vauvanhankinnassa? Olisiko hän halunnut perheenlisäystä vielä?
Teidän " taistelunne" on NIIN se tavallinen tarina suomalaisen parin alkutaipaleella...