Lue keskustelun säännöt.
Tärkeintä on, että työttömät lopettavat häpeämisen
20.01.2018 |
Olen itsekin ollut työtön, mutta en ollut silloinkaan huonompi kuin muut ihmiset. Eikä kukaan ole pelkän työttömyyden perusteella, ei edes työhaluttomuuden perusteella.
Lopettakaa työttömyyden häpeäminen heti, niin teitä ei voida myöskään nöyryyttää tai halveksia. Ihminen, joka hymyilee ja on muille ystävällinen, auttaa heikompaa ja haluaa joka päivä nousta uuteen päivään, on arvokas.
Kun ylpeästi rakastaa ainutkertaista elämäänsä, ymmärtää, että se, joka katsoo toista ihmistä alaspäin tämän työttömyyden tai köyhyyden takia, ei voi hyvin.
Ei tuomita, ei hävetä. Vain sitä kautta saamme tehtyä Suomea ja maailmaa, jossa ihmisen on hyvä elää.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Itse työttömänä ollessani aloin eristätyä juuri sosiaalisen häpeän takia. Liian monta kertaa kummilapsen tai sukulaislapsen synttäreillä joku kysyi multa että mikä sinun työtilanteesi nyt on. Ja kaikki katsoivat kiusaantunutta vastaustani että ei nyt juuri ole töitä. Ja monet antoivat viisaita neuvojaan, aivan kuin olisin ihan yksinkertainen. Miehen suku piti minua taloudellisena riippana. Kaverista kuului ekaa kertaa pitkään aikaan ja ainoa mikä kiinnosti oli että onko töitä löytynyt. Kahvilla ollessa jankattiin vain siitä jne. Aivan kuin haluaisin puhua kipeästä asiasta johon ei jauhamalla muutosta tule.
Nyt teen osapäivätyötä enkä nosta tukia. Sitäkään ihmiset eivät pidä minään tässä luterilaisen työmoraalin maassa.
Kyllästyin itse aikanaan työttömyyteen ja tein sen mahdottoman: ryhdyin yrittäjäksi. Sitäkään ei suku meinaa niellä, vaan pitäisi olla normaali rahvas 8-16 palkkatyössä käyvä ja nukkumalähiössä kersojen kanssa asustava Maija Meikäläinen. Työttömyyskin on kuulemma parempi valinta mitä yrittäjyys. En kestä tätä vasemmistolais-luterilaista ajatusmaailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poistetaan myös kaikki työttömiä halveksivat aloitukset palstalta. Kyllä ne loppuvat, kun jokainen aloitus ja viesti poistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse työttömänä ollessani aloin eristätyä juuri sosiaalisen häpeän takia. Liian monta kertaa kummilapsen tai sukulaislapsen synttäreillä joku kysyi multa että mikä sinun työtilanteesi nyt on. Ja kaikki katsoivat kiusaantunutta vastaustani että ei nyt juuri ole töitä. Ja monet antoivat viisaita neuvojaan, aivan kuin olisin ihan yksinkertainen. Miehen suku piti minua taloudellisena riippana. Kaverista kuului ekaa kertaa pitkään aikaan ja ainoa mikä kiinnosti oli että onko töitä löytynyt. Kahvilla ollessa jankattiin vain siitä jne. Aivan kuin haluaisin puhua kipeästä asiasta johon ei jauhamalla muutosta tule.
Nyt teen osapäivätyötä enkä nosta tukia. Sitäkään ihmiset eivät pidä minään tässä luterilaisen työmoraalin maassa.Kyllästyin itse aikanaan työttömyyteen ja tein sen mahdottoman: ryhdyin yrittäjäksi. Sitäkään ei suku meinaa niellä, vaan pitäisi olla normaali rahvas 8-16 palkkatyössä käyvä ja nukkumalähiössä kersojen kanssa asustava Maija Meikäläinen. Työttömyyskin on kuulemma parempi valinta mitä yrittäjyys. En kestä tätä vasemmistolais-luterilaista ajatusmaailmaa.
Ei suostuta enää kuuntelemaan tuomitsemista, eikä tuomita itse!
sosionomi-hki kirjoitti:
työttömät ovat laiskoja köyhiä luusereita...
Sosionomi?! Tällaisiako sieltä opiskeluahjosta ulos työnnetään? Minä olen kuvitellut että olisivat ihan fiksuja ja älykkäitä ihmisiä mutta juuri kumosit tuon viestilläsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse työttömänä ollessani aloin eristätyä juuri sosiaalisen häpeän takia. Liian monta kertaa kummilapsen tai sukulaislapsen synttäreillä joku kysyi multa että mikä sinun työtilanteesi nyt on. Ja kaikki katsoivat kiusaantunutta vastaustani että ei nyt juuri ole töitä. Ja monet antoivat viisaita neuvojaan, aivan kuin olisin ihan yksinkertainen. Miehen suku piti minua taloudellisena riippana. Kaverista kuului ekaa kertaa pitkään aikaan ja ainoa mikä kiinnosti oli että onko töitä löytynyt. Kahvilla ollessa jankattiin vain siitä jne. Aivan kuin haluaisin puhua kipeästä asiasta johon ei jauhamalla muutosta tule.
Nyt teen osapäivätyötä enkä nosta tukia. Sitäkään ihmiset eivät pidä minään tässä luterilaisen työmoraalin maassa.Kyllästyin itse aikanaan työttömyyteen ja tein sen mahdottoman: ryhdyin yrittäjäksi. Sitäkään ei suku meinaa niellä, vaan pitäisi olla normaali rahvas 8-16 palkkatyössä käyvä ja nukkumalähiössä kersojen kanssa asustava Maija Meikäläinen. Työttömyyskin on kuulemma parempi valinta mitä yrittäjyys. En kestä tätä vasemmistolais-luterilaista ajatusmaailmaa.
Viime vuonna vietettiin reformaation 500. juhlavuotta. Tuolloin oikaistiin että työ ihmisen velvollisuutena on kalvinistinen. Jos puhutaan rehdisti luterilaisesta työmoraalista, niin Martti Luther oli itse sitä mieltä että ensin pidetään hauskaa ja tehdään työtä vasta sitten kun on tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse työttömänä ollessani aloin eristätyä juuri sosiaalisen häpeän takia. Liian monta kertaa kummilapsen tai sukulaislapsen synttäreillä joku kysyi multa että mikä sinun työtilanteesi nyt on. Ja kaikki katsoivat kiusaantunutta vastaustani että ei nyt juuri ole töitä. Ja monet antoivat viisaita neuvojaan, aivan kuin olisin ihan yksinkertainen. Miehen suku piti minua taloudellisena riippana. Kaverista kuului ekaa kertaa pitkään aikaan ja ainoa mikä kiinnosti oli että onko töitä löytynyt. Kahvilla ollessa jankattiin vain siitä jne. Aivan kuin haluaisin puhua kipeästä asiasta johon ei jauhamalla muutosta tule.
Nyt teen osapäivätyötä enkä nosta tukia. Sitäkään ihmiset eivät pidä minään tässä luterilaisen työmoraalin maassa.Kyllästyin itse aikanaan työttömyyteen ja tein sen mahdottoman: ryhdyin yrittäjäksi. Sitäkään ei suku meinaa niellä, vaan pitäisi olla normaali rahvas 8-16 palkkatyössä käyvä ja nukkumalähiössä kersojen kanssa asustava Maija Meikäläinen. Työttömyyskin on kuulemma parempi valinta mitä yrittäjyys. En kestä tätä vasemmistolais-luterilaista ajatusmaailmaa.
Viime vuonna vietettiin reformaation 500. juhlavuotta. Tuolloin oikaistiin että työ ihmisen velvollisuutena on kalvinistinen. Jos puhutaan rehdisti luterilaisesta työmoraalista, niin Martti Luther oli itse sitä mieltä että ensin pidetään hauskaa ja tehdään työtä vasta sitten kun on tarve.
Tuohan on totta. Palautetaan aito, iloinen luterilaisuus kunniaan! Ei ole tarkoitus puurtaa puurtamisen vuoksi, eikä hävetä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena mietin kuinka ne juutalaiset niin helposti nöurtyivät lopulta työleireihin asti. Nyt työttömyyden kokeneena kuinka nopeasti sitä alkaa uskoa omaan huonouteensa ja nöyrytyy ja vain jähmettyy kauhusta ja häpeästä.
En todellakaan häpeä. Miksi häpeäisin? Ei ole minun syyni, että ikää on yli 50 ja yt-neuvotteluissa sain potkut. Jos jotain häpeän, niin maamme hallitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuorena mietin kuinka ne juutalaiset niin helposti nöurtyivät lopulta työleireihin asti. Nyt työttömyyden kokeneena kuinka nopeasti sitä alkaa uskoa omaan huonouteensa ja nöyrytyy ja vain jähmettyy kauhusta ja häpeästä.
Juuri noin se menee. Mutta kun tiedostamme asian, voimme taistella sitä vastaan! Älkää hävetkö työttömät. Muutetaan maailma.
Ap
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen kun en ole ymmärtänyt hävetä työttömyyttäni. Mielestäni häpeä tästä tilanteesta Suomessa kuuluu ihan muille tahoille kuin työttömille. Olen 60, ensimmäinen kesätyö v 1972. Vuodesta 1976 yhtenäinen työura sekä opiskelua työn ohessa. 1,5v sitten irtisanottiin yt:n seurauksena. Onneksi eläkeikä ei ole kaukana. Lopettakaa heti häpeäminen ja huonoksi itsenne tunteminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen kun en ole ymmärtänyt hävetä työttömyyttäni. Mielestäni häpeä tästä tilanteesta Suomessa kuuluu ihan muille tahoille kuin työttömille. Olen 60, ensimmäinen kesätyö v 1972. Vuodesta 1976 yhtenäinen työura sekä opiskelua työn ohessa. 1,5v sitten irtisanottiin yt:n seurauksena. Onneksi eläkeikä ei ole kaukana. Lopettakaa heti häpeäminen ja huonoksi itsenne tunteminen.
Olet oikeassa ja hyvällä asenteella!
Hei sosionomi-hki, viestisi on näköjään poistettu, joten vastaan tähän.
Tukehdu pullaasi. Minä olen ollut vuosia virkavapaalla, mutta teoriassa vielä työn. Olen myös velaton ja lapseni kohta kasvattanut, joten en tarvitse rahaa juuri mihinkään. Aionkin luopua puolesta työajastani, ja heti kun tilaisuus tulee, siitä toisestakin puolesta. Olen valmis vaihtamaan osia jonkun kanssa, joka tarvitsee työtä ja sen tuomaa toimeentuloa enemmän kuin minä. En häpeä työttömyyttä, sitä varten on ilmeisesti oltava luterilainen, jotta työ olisi yhtä kuin ihmisarvo tai elämä, ja toivon totisesti ettei kukaan muukaan häpeä. Häpeämättömyydessä auttaa myös paksu nahka, jonka olen kasvattanut työvuosina kaltaistesi kanssa. Siivosin työkseni.