Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Mikähän tässä on. Heti kun on erimielisyyttä tms niin puoliso "ulkoistaa" minut. Eli käyttäytyy kuin hänellä ei olisi minua kohtaan mitään tunteita / kuin olisin joku vieras henkilö?

Tätä on hieman hankala selittää, kuvittele esim, että erimielisyys jostain illanvietosta. Kerron eriävän mielipiteeni, hän ei neuvottele, hän on oikeassa, hän tekee mitä haluaa ja minä voin kuulema tehdä mitä haluan, se ei häntä haittaa, hän ei pahastu (muka), hän lähtee paikkaan x ja siitä ei keskustella.
Vaikka alunperin olisi ollut puhe, että menemme yhdessä illanviettoon toisaalle.

Lopputulos, jään yksin murehtimaan ja miettimään asiaa, puoliso muutti siis suunnitelmia yksinpäätöksellään. Vähättelee "no ei tämä mitään haittaa, ensi kerralla saat sinä päättää. (jota ei tule kuitenkaan).

Olen alkanut miettiä, onkohan hänellä joku tunne-elämän häiriö vai yksinkertaisesti ei vain välitä toisen tarpeista??

Toinen esimerkki; työporukan loma, josta minun piti hakea hänet sovittuna aikana. No, odotin innolla, että nähdään taas (viikon reissu), hän soitti; en tulekaan vielä, menen työkaverin luo jatkoille, tulen huomenna. Sitten hän saattaa sanoa vaikka: "Kiitos ja hei!" ja laittaa luurin kiinni, kuin olisi jutellut vieraamman ihmisen kanssa, ei mitään "heippa rakas, nähdään huomenna"?

Eli kuin hänellä ei olisi minuun mitään sen kummempaa suhdetta? Jos joku on kuulemassa, ulkoistaa täysin, että voi itse tehdä mitä haluaa minusta välittämättä?
Ollaan oltu viisi vuotta yhdessä, lapsi suunnitelmissa, alkanut kuitenkin tuntua siltä, etten hänen kanssaan lasta tee.......?

Saattaa myös riidan kesken sanoa "en ole koskaan sinusta välittänytkään", haluaa loukata pahimmalla tavalla mitä keksii. Kuitenkin välillä hehkuttaa rakastavansa, välillä "hyvä" välillä "paha", tunteet menee itselläni sekaisin!

  • ylös 3
  • alas 0

Kommentit (2)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla