Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vanhemmuuden työnantajakustannusten tasaaminen sukupuolten välisen tasa-arvon luomiseksi työmarkkinoille

uiopt
16.01.2018 |

Naisia ei haluta palkata hedelmällisessä iässä, sillä lapsen hankkimisesta koituu paljon kustannuksia työnantajalle. Vauvoja tehdään Suomessa liian vähän, joten yhteiskunnan tuki lastentekoon olisi tärkeää.

Käykää allekirjoittamassa kan-salaisaloi-te "Vanhemmuuden työnantajakustannusten tasaaminen sukupuolten välisen tasa-arvon luomiseksi työmarkkinoille" pikimmiten :)

Kommentit (35)

Vierailija
1/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

https://kansa laisaloite.fi/fi/aloite/2676

Vierailija
2/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Allekirjoitin samalla kuin allekirjoitin näitä muita suosittuja.

ihme ettei asiaa ole jo puututtu, mm oli hiljan nainen Presidenttinäkin kaksi kautta, mutta ei kokenut asiaa omakseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoitin samalla kuin allekirjoitin näitä muita suosittuja.

ihme ettei asiaa ole jo puututtu, mm oli hiljan nainen Presidenttinäkin kaksi kautta, mutta ei kokenut asiaa omakseen.

Hieno juttu :) On kyllä erikoista, ettei asiaan ole puututtu jo aiemmin, kun kuitenkin selvästi syrjii yhtä sukupuolta.

Vierailija
4/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millaisetkohan vaikutukset olisivat yrityksille, joissa reipas enemmistö työntekijöistä on miehiä? Tulos heikkenisi roimasti. Siis jos kustannukset laitettaisiin puoliksi kahden työnantajan kesken. 

Vierailija
5/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Millaisetkohan vaikutukset olisivat yrityksille, joissa reipas enemmistö työntekijöistä on miehiä? Tulos heikkenisi roimasti. Siis jos kustannukset laitettaisiin puoliksi kahden työnantajan kesken. 

Ei kai sentään :) Eihän työnantaja mitään extraa saisi, vaan korvausta poissaolevasta työntekijästä, eikä tuo ehdotettu summakaan kokonaan kata lapsen hankinnasta johtuvia menetyksiä yritykselle.

Vierailija
6/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En itsekään palkkaisi jalkojaan miehelle avaavaa ja sukunimiä koko ajan vaihtavaa ryhmää. Miehet ovat vakaampia eivätkä aiheuta muille haittaa nimileikeillään ja typeryydellään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Millaisetkohan vaikutukset olisivat yrityksille, joissa reipas enemmistö työntekijöistä on miehiä? Tulos heikkenisi roimasti. Siis jos kustannukset laitettaisiin puoliksi kahden työnantajan kesken. 

Tuossa kansalaisaloitteessa on kyse vain naisen työnantajalle maksettavan 2500 euron korvauksen korottamisesta 5000 euroon. Ei olla - vielä - ottamassa mitään pois miesten työnantajilta. 

Vierailija
8/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En itsekään palkkaisi jalkojaan miehelle avaavaa ja sukunimiä koko ajan vaihtavaa ryhmää. Miehet ovat vakaampia eivätkä aiheuta muille haittaa nimileikeillään ja typeryydellään.

Sähän hieno mies oot :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/35 |
16.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
10/35 |
17.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/35 |
18.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Melko vähän allekirjoituksia vieläkin ☹️

Vierailija
12/35 |
18.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Idiootit, eiköhän se oli minun asia päättää kenet palkkaan ja mitä maksan jos olen työntekijöitä palkkaamassa. Yritysmaailma ei ole hyväntekeväisyys vaan yrityksien koko perusta on rahallisen hyödyn tuottaminen yrityksen omistajalle. Ei morjes teidän idioottien kanssa, onneksi pääsen pois Suomesta pian. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/35 |
20.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

up 😇

Vierailija
14/35 |
20.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Idiootit, eiköhän se oli minun asia päättää kenet palkkaan ja mitä maksan jos olen työntekijöitä palkkaamassa. Yritysmaailma ei ole hyväntekeväisyys vaan yrityksien koko perusta on rahallisen hyödyn tuottaminen yrityksen omistajalle. Ei morjes teidän idioottien kanssa, onneksi pääsen pois Suomesta pian. 

Ei. Se ei ole sinun asiasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/35 |
22.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Idiootit, eiköhän se oli minun asia päättää kenet palkkaan ja mitä maksan jos olen työntekijöitä palkkaamassa. Yritysmaailma ei ole hyväntekeväisyys vaan yrityksien koko perusta on rahallisen hyödyn tuottaminen yrityksen omistajalle. Ei morjes teidän idioottien kanssa, onneksi pääsen pois Suomesta pian. 

😔

Vierailija
16/35 |
22.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi olla, että allekirjoituksia ja kiinnostusta olisi enemmän, jos asian tunteva (aloittaja?) referoisi tänne ydinkohdat selkokielellä. Niin, ja linkki ei toimi.

Vierailija
17/35 |
23.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että allekirjoituksia ja kiinnostusta olisi enemmän, jos asian tunteva (aloittaja?) referoisi tänne ydinkohdat selkokielellä. Niin, ja linkki ei toimi.

Toimivaa linkkiä ei voi laittaa, sillä kansalais-aloite-sana on kielletty täällä näköjään 😂 kopioi linkki ja poista välilyönti 😊

Vierailija
18/35 |
23.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Määrittele mikä on nainen. Lisäksi, on erittäin patriarkaattista ja hyvin cis puhua lisääntymisikäisestä. Se kuulostaa rasismilta ja viharikokselta.

Vierailija
19/35 |
24.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että allekirjoituksia ja kiinnostusta olisi enemmän, jos asian tunteva (aloittaja?) referoisi tänne ydinkohdat selkokielellä. Niin, ja linkki ei toimi.

"Perheenlisäyksestä johtuvista kustannuksista suurempi osa koituu äidin kuin isän työnantajan maksettavaksi. Sukupuoleen sidoksissa oleva työnantajan kustannustaso aiheuttaa epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Tämä epäkohta on korjattavissa – ja tulee vihdoin myös korjata. 

2600 euroa kuukaudessa (naisten mediaanipalkka vuonna 2016) ansaitsevan äidin työnantajalle tulee yhdestä lapsesta kuluja noin 8000 euroa, kun mukaan lasketaan raskausajan sairaslomat, perhevapaista tulevat työnantajakustannukset sekä sairaan lapsen hoidosta johtuvat hoitovapaat. Summasta on vähennetty Kelan työnantajalle maksamat korvaukset perhevapaista sekä 2500 euron kertaluontoinen perhevapaakorvaus. Kulut voivat todellisuudessa olla suuremmatkin riippuen muun muassa sairaslomien ja hoitovapaiden määrästä. Perhevapaakorvaus on kertakorvaus, joka maksetaan raskaus- tai adoptiokohtaisesti. Äidin työnantaja voi hakea perhevapaakorvausta kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän raskaudesta. 

Tilapäisen hoitovapaan palkkakustannukset muodostuvat päivistä, jolloin työntekijä on kotona hoitamassa alle 10-vuotiasta sairasta lasta. Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksen mukaan hoitopäiviä on keskimäärin viisi vuodessa lasta kohden. Tilapäisen hoitovapaan kustannuksia ei tällä hetkellä korvata työnantajille lainkaan. Lisäksi myös raskauden aikaiset sairauspoissaolokustannukset jäävät osin työnantajan vastuulle – ne korvataan kuten muutkin sairauspoissaolot, eli Kela maksaa korvausta ensimmäisten yhdeksän arkipäivän jälkeiseltä sairausajalta. 

3100 euroa kuukaudessa (miesten mediaanipalkka vuonna 2016) ansaitsevan isän työnantajalle koituvat kustannukset yhdestä lapsesta jäävät laskelmamme mukaan noin 3800 euroon. Suomen Yrittäjien mukaan isät käyttävät 40 % tilapäisistä hoitovapaista. 

Välittömästi toteutettavaksi esitetyn työnantajakulujen epätasa-arvoistavaa jakautumista helpottavan 5000 euron kertakorvausratkaisun lisäksi on aloitettava selvitys Kelan hallinnoimasta rahoitusmallista, jossa äidin ja isän työnantajien kulut katetaan rahastosta oikeudenmukaisesti. Rahaston varat voidaan kerätä esimerkiksi Ranskan, Belgian tai Tanskan mallin mukaisesti, jossa kuluihin osallistuu työnantaja, työntekijät, valtio (Kela) ja mahdollisesti kunnat. Kollektiivinen rahoitusjärjestelmä, joka on joko yleinen sairausvakuutusjärjestelmä tai valtion tai kuntien rahoittama järjestelmä, jakaa perhevapaiden rahoitusrasituksen tasa-arvoisesti sekä isien ja äitien työnantajille että yhteiskunnalle. 

Valmistelun alla oleva perhevapaauudistus ei poista epätasaisesta kustannusjakaumasta johtuvaa tasa-arvo-ongelmaa, joka on ratkaistava riippumatta vapaiden käyttöoikeuksiin tehtävistä muutoksista. 

Vierailija
20/35 |
24.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

YHTEENVETO ERI EU-MAIDEN RAHOITUSVAIHTOEHDOISTA 

Kaikissa EU-maissa on käytössä äitiysvapaa, mutta jaksot ovat eripituisia. Äitiysvapaa on yleisesti sidottu ansiosidonnaiseen korvaukseen, joka vaihtelee maittain. Useimmissa EU-maissa on käytössä isyysvapaa. Myös perhevapaiden käyttö on yleistynyt EU-maissa. 

Muutamien EU-maiden äitiys- ja perhevapaamalleja: 

BELGIA: 

Äitiysvapaa on 15 viikkoa. Ansiosidonnainen korvaus on ensimmäiseltä kuukaudelta 82 % ja loppuajalta 75 % palkasta. Isyysvapaa on 10 päivää, jonka korvaus on kolmelta ensimmäiseltä päivältä 100 % palkasta ja loppuajalta 82 % palkasta. Työnantaja maksaa isyysvapaan kolme ensimmäistä päivää. Loput päivät korvaa sairausvakuutus, joka muodostuu työnantajien ja työntekijöiden maksuista sekä yleisistä veroista. Myös vanhempainvapaa rahoitetaan sairausvakuutusjärjestelmän kautta. 

TANSKA: 

Äitiysvapaa on 18 viikkoa ja isyysvapaa kaksi viikkoa. Ansiosidonnainen korvaus on 66 % palkasta. Vanhempainvapaa on 32 viikkoa ja korvaus 66 % palkasta. Valtion yleinen verotus kattaa rahoituksen, paitsi ensimmäisen kahdeksan viikon ajalta, jolloin kunnat maksavat puolet. 

RANSKA: 

Äitiysvapaa on 16 viikkoa ja isyysvapaa kaksi viikkoa. Äitiys- ja isyysvapaan ansiosidonnainen korvaus on 100 % palkasta. Rahoitusjärjestelmä perustuu sairausvakuutukseen: työntekijöiden osuus on 2,35 % ja työnantajien osuus 13,1 %. Vanhempainvapaassa on käytössä Family Allovance -rahasto, josta työnantajat maksavat 5,4 % bruttopalkoista."

https://www.kansalais aloite.fi/fi/aloite/2676

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi kolme