Miksi ihmiset ei tervehdi naapureitaan?

On noloa tervehtiä tuntematonta, joka ei vastaa mitään... Osa naapureista ei edes katso kohti ohi kulkiessaan, joten silloin on turha tervehtiä. Lisäksi asun kerrostalossa, jossa on vaihtunut jo kolmannes asukkaista vuoden aikana, joten asukkaiden nopea vaihtuvuus vaikuttaa siihen, ettei kiinnosta yrittää tunnistaa jokaista naapuria.

Koska ihmiset ovat erilaisia? Jos kaikki olisivat ja toimisivat juuri niinkuin muutkin, olisimme vain toistemme klooneja. Variaatiot ovat evoluution tapa muuttaa ja ehkä jopa kehittää lajia.

Vierailija kirjoitti:

Mun naapuri tervehtii vaan mun koiraa, ei mua.

Koiraa ei tarvi ujostella. 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan ne samat idiootit, jotka eivät tervehdi töissäkään.

Ei kuulu taksvärkkiin.

t. A. Koskela

Ai hitto lensi teet näppikselle :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on peruskohteliaisuutta tervehtiä naapureita, kassahenkilöstöä, bussikuskeja yms. Ja minäkin olen ujo introvertti, enkä koskaan ole kaveerannut naapureiden kanssa tervehtimistä enempää. Ellei sitä lasketa, että kerran naapuri lainasi sokeria ja sain kiitokseksi muffinit perheelleni :)

Nuo muut ymmärrän, mutta miksi bussikuskeja pitäisi tervehtiä, kun he eivät vastaa tai edes katso päin? Ilmeisesti bussikuski ei ole asiakaspalveluammatti, koska ihan kaikissa muissa asiakaspalveluammateissa on todella törkeää käytöstä olla kuin asiakasta ei olisi olemassakaan.

Nyt on kyllä pakko kehua Oulun bussikuskeja! Täällä kaikki kuskit tervehtivät ystävällisesti ja usein vielä huikkaavat heipat kun matkustaja jää pois. Oli aika järkytys Helsingissä kun toinen kuski katsoi kuin halpaa makkaraa ja toinen ei katsonut päinkään kun tervehdin. No ei väkisellä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta kaveerata naapureiden kanssa.

Ehkä se on just tämä asenne suomalaisuudessa, että kuvitellaan tervehtimisen tarkoittavan, että sielu pitää avata ja alkaa kaveerata.

Sama juttu, kun jotkut kuvittelee kassan tervehtiessä, että kassa haluaa sitä.

Mä tervehdin kaikkia, jotka tossa pihalla liikkuu. Oli ne saman rivariyhtiön asukkaita. lapsia ja aikuisia tai vieraita taitai... Meinaan, että jos omalla pihalla tapaa ihmisen, on hyvä tervehtiä, että hän tuntee olonsa tervetulleeksi.

Kyllä ainakin täällä opiskelija-asunnossa missä itse asun lähes kaikki moikkaavat toisiaan, vaikkei sen paremmin tunnetakaan. Pari semmoista supernörtin näköistä poikaa on, jotka vain tuijottavat maahan eivätkä vastaa mitään vaikka niille sanoisi moi, mutta muuten kaikki aina tervehtii.

Eipä tervehditä ja ahdistavinta on jos joutuu samaan hissiin. Siinä sitten katse harhailee pitkin lattiaa, seiniä ja kattoa, jos ei sitten ala kännyä räpläämään....

Ens alkuun tervehdin taloyhtiön tiloissa ja pihalla kulkevia, mutta aika pian opin olemaan tervehtimättä, kun osa ei vastannut ja toinen osa sitten kuvitteli että tervehtiminen oikeuttaisi syvempään tuttavuuteen ja toisen asioiden utelemiseen. 

Tietyillä asuinalueilla (näissä ongelmalähiöissä näköjään) ei yksinkertaisesti ole sitä kultaista keskitietä, että pelkkä moikkaus riittää ja vain se, eikä mitään turhan tuttavallisia ja tungettelevia lätinöitä ulkonäöltä tutunkaan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kiinnosta kaveerata naapureiden kanssa.

Ehkä se on just tämä asenne suomalaisuudessa, että kuvitellaan tervehtimisen tarkoittavan, että sielu pitää avata ja alkaa kaveerata.

Sama juttu, kun jotkut kuvittelee kassan tervehtiessä, että kassa haluaa sitä.

No minulla sattuu asumaan naapureina kolme eläkeläisrouvaa. Ja kun näitä menee tervehtimään, jäävät jaarittelemaan, vaikka yrittää sanoa, että olisi kiire töihin tai jonnekkin muualle. On lopulta pakko olla epäkohtelias ja hypätä autoon kesken lauseen.

Joten olen oppinut olemaan tervehtimättä, vaan riennän kiireisen näköisenä ohi

Tunnen vain seinänaapurin ulkonäöltä, mutta siitä huolimatta tervehdin jokaista joka tulee kiinteistön alueella vastaan. Ei haittaa yhtään, vaikka olisi vain jonkun vierailija, ei se ole itseltä pois heittää ohimennen hei, moi. Ei se ole sen ihmeellisempää, kuin olla kohtelias kaupan kassallakaan. Toki joskus ei muista onko jollekin jo tervehtinyt, kun ei aina ehdi päälle katsomaan :D

Mä tervehdin ja naapurit tervehtii takaisin ja usein vaihdetaan pari sanaa pihalla tai hississä. 

Kommenteista päätellen vahvistui se ajatus, että tällä palstalla pyörii tosi outoa porukkaa. Asun Helsingissä, kantakaupungissa ja vieläpä kaupungin vuokra-asunto.

Vierailija kirjoitti:

Naapureiden tervehtimisessä on olemassa riski, että naapuri alkaa puhua jotain muutakin kuin vain "huomenta" tai "moi". 

-Just niin. Kohta se on tulossa kylään tai pyytää rahaa lainaksi. Samasta syystä alaisia ei kannata kehua. Ne saa siitä syyn pyytää lisää palkkaa.

Yt-säätiön naapuri ei koskaan tervehdi, juoksee karkuun . Ei

tule samaan hissiin. Tömistää ja imuroi aamusta alkaen. Katto sekä patterit tärisee hänen imuroimisestaan.

.

Tervehdin, mutta yleensä pyrin sitten poistumaan nopeasti paikalta!

Monet haluavat kuitenkin sitten apua johonkin kun tutustuu paremmin tai utelevat asioitani. Esim. yksi pyytää aina, että pesisin ja vahaisin hänen autonsa samalla kun pesen omaani.

-m33