Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa säästämisen pitäisi loppua?
14.01.2018 |
Olen säästänyt säännöllisesti aika pitkään aina vähän rahaa. En tiedä tarkkaa syytä säästämiseen, mutta motivoina siinä on kai eniten se, että tuntee olonsa turvalliseksi. En voi luottaa siihen, että jos rahat loppuvat, niin jostain vain tupsahtaisi rahaa pelastukseksi. Ja ajatuskin siitä, että nöyränä pitäisi kysyä muilta lainaksi, motivoi säästämään niin, että voi tarpeen vaatiessa ilman häpeää "lainata" itseltään.
Mietin vain sitä, että mihin asti oikein pitää säästää ja milloin saa "tuhlata" eli vain käyttää eikä enää säästää? Itse ajattelen, että rahan jättäminen kuolemansa jälkeiselle ajalle on tuhlaamista ja surullista. Lukaisin jotain säästöjuttuja netissä ja siellä puhe oli tyyliin, että jos säästät näin ja näin, niin sulla on sitten 65-vuotiaana näin ja näin. Järkytyin vähän, että mitä: en kai minä nyt sen takia säästä rahaa, että olisi kivaa sitten 65-vuotiaana, kun en varmaan edes elä sinne asti. Ja jos sinne asti tottuu säästämään, niin tuskin osaisi edes enää nauttia elämästä. Nytkin se on jo vaikeaa.
En osaa kuvitella, että monikaan todellisuudessa elämänsä lopulle säästävä oikeasti jokin päivä heräisi ja olisi silleen: "Nyt alan nauttia rahoistani!" kun on jo tottunut säästävään elämäntapaan.
Kommentit (27)
Olen usein ajatellut aivan samaa, olen sairaalloinen säästäjä ja välillä herään ihmettelemään myös, että onko järkeä säästää vanhoille päiville jos ei välttämättä edes elä sinne asti. Nyt kun alkoi töissä vähän vanne kiristämään, niin mielessä kyllä kävi että ottaisin loparit ja elelisin nyt niillä säästöilläni, mutta sitten aloin ajattelemaan etteihän ne riittäisi kuin hieman alle 10 vuodeksi nykyisillä menoilla ja sitten olisin rahaton ja pulassa. No, ainakin ne säästöni menevät perheenjäsenille jos satun veivini heittämään, onpahan jollekin jotain iloa vaikkei itsellä jälkikasvua tulekaan olemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallinen ohjehan on, että säästetään varalle vaikka parin kuukauden juoksevien menojen verran, tai kuuden kuukauden, tai vaikka vuoden, riippuu millainen turvallisuustaso on itselle sopiva. Sen lisäksi tulevia säästöjä kannattaisi ehkä kohdistaa eri tavoitteisiin. Osa olisi sellaista, johon ei oikeasti kosketa enne eläkeikää, osa sellaista, jonka voisi huoletta käyttää johonkin hankintaan tai matkaan. Tai osalla uskaltaisi esimerkiksi tehdä vähän rohkeampia sijoituksia.
Itse en ajattele, että jossain vaiheessa lopetan säästämisen ja annan palaa. Eläkkeellä minulla ei ehkä ole enää varaa säästää, sitten voi jo ruveta käyttämään niitä pitkäaikaissäästöjä. Mutta jotain iloa säästöistä pitää olla jo nyt.
Eläkeiässä en enää laita lisää rahaa "eläkerahastoon".
Lapsen saadessa työpaikan en enää säästä hänelle / maksa opiskelijaelämää (nyt 10v).
Jos tulot pienenee pidemmöksi aikaa on mietittävä kulut uusiksi, uusien tulojen mukaan eikä syödä säästöistä.
Tilillä pitää olla sen verran ettei auton hajoaminen , lämmityskattilan leviäminen, työttömyyden tms kriisin iskiessä tarvitse ekana realisoida kiinteää omaisuutta tai eläkerahastoa. Se on sitten itse arvioitava paljonko tarvii ja moneenko yhtäaikaiseen kriisiin varautuu.
Asuntolaina on pian maksettu... Lisää vapaata rahaa tungettavaksi säästöön :)
Jos huvittaa lähteä matkalle, vaihtaa autoa tai rakentaa uima-allas, sen voi tehdä jos kriisirahasto ja eläkerahasto pysyy koskemattomana....
Olen miettinyt tuota samaa! Tuntuu, että hirveän monet säästävät ja sijoittavat vain sen takia, jotta olisi "sitten joskus" paljon rahaa. Itse näen sen niin, että säästäminen on ok niin kauan, kun pystyy siinä samalla ohjaamaan osan varoista hyvällä omatunnolla myös elämiseen ja kuluttamiseen siinä määrin, kun se itsestä tuntuu sopivalta. Tuo osuus tietysti vaihtelee jokaisen omien arvojen, resurssien ja elämäntilanteen mukaan. Aina parempi, jos niille säästöille on myös joku kohde tai tavoite; hautaan niitä rahoja ei kuitenkaan saa mukanaan.
Itse olen päättänyt kiristää vyötä nyt tämän vuoden ajaksi, jotta saan ns. taloudellisen turvan nimissä rahaa säästöön puolen vuoden menojen edestä esim. työttömyyden varalta. Sen jälkeen höllään hiukan, mutta alan säästää omaa asuntoa varten. Kodin viihtyvyys on aina ollut mulle tärkeää, ja omaa asuntoa pystyy sisustamaan monipuolisemmin kuin vuokra-asuntoa. Sinänsä en koe mahdollisimman suurta rahamäärää sellaisena itseisarvona. Koen onnistuneeni, jos pystyn elämään mukavasti ja kuolemaan sitten että taskussa on korkeintaan muutama kolikko lautturille :) Jälkeläisiä en ole ajatellut hankkia; muussa tapauksessa varmaan yrittäisin jättää heille hiukan perintöä tai antaa taloudellista tukea jo eläessäni.
Mitä miektä itse olet, ap?
Aloitin säästämisen heti saatuani ensimmäisen työpaikkani ja maksettuani opintolainani pois. Ensin säästin asp:n, jolla ostin ensiasuntoni. Sen jälkeen olen muuttanut kahdesti kalliimpaan asuntoon, joten asuntolaina loppuu vihdoin parin vuoden päästä, 25 vuoden jälkeen.
Samalla olen ostanut velaksi kaksi sijoitusasuntoa ja asunnon hintaisen indeksirahaston. Ensimmäinen asunto on jo maksettu ja toisen laina loppuu muutaman vuoden päästä. Sijoituslaina loppuu vasta kuusikymppisenä.
Olen päättänyt, että sitä mukaa kun lainat loppuvat, pistän säästyvät rahat kulutukseen ja levennän elintasoani. Matkustelen, ostan paremman auton jne. Kaiken tämän tarkoitus on kuitenkin ollut varautua ensin pahan päivän varalle ja sitten eläkkeellä oloa varten. Silloin kun tulot putoavat, vaikka olisi enemmän aikaa tuhlata.
Eikä sillä, ettenkö jo nyt olisi ehtinyt matkustella ja nauttia elämästä. Ainahan voi kuolla vaikka tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis mitä sitten tekisin niillä rahoilla jotka jäävät käyttämättä? Rahaa vaan jääsääsyöön, vaikken tingi juuri mistään. Lapselle jäävät jos kuolen, en nää siinä mitään surullista.
Avaa useita tilejä ja kohdenna säästöjä eri tarkoituksiin. Silloin on helpompi käyttääkin säästöjä, kun päättää etukäteen koska juuri tietyn osuuden saa käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijoitusvarallisuudesta voi syödä noin 4 prosenttia vuosittain ja silti keskimäärin sijoituksen arvo ei laske.
no, jos arkun saisi vielä halvalla niin kai se säästäminen sitten riittäisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköistä on että yhteiskunta ei pyöri enää 50 vuoden päästä tunutemallamme tavalla rahalla. Joten viimeistään 2066 kantsii käyttää kaikki.
Itse olen parikymppinen ja asustelen vanhempien kanssa. Säästötavoitteena olis semmonen 120 000€ kunnes muutan omilleni. Semmoset pari vuotta vielä niin kyseinen summa on kasassa ja sitten pääsen ostamaan omaa asuntoa. Säästämisen onnistumiseen tarvitaan itsekuria, sekä säästötavoite ja etenkin ajoissa (nuorena) säästetty summa auttaa ihmistä sitten aikuisena roimasti eikä tule samankaltaisia paineita kuin ihmisillä jotka eivät hoitaneet asioitaan hyvin ennen muuttoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen säästänyt lapsesta asti ja säästän kunnes kuolen. Sukulaistyttö tehköön saamillaan rahoilla mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Avaa useita tilejä ja kohdenna säästöjä eri tarkoituksiin. Silloin on helpompi käyttääkin säästöjä, kun päättää etukäteen koska juuri tietyn osuuden saa käyttää.
Näin. Jos elämä on säästämisen jälkeen kituuttamista, säästää liikaa. Kannattaa tehdä niin että jakaa säästösumman osiin, ja päättää että nämä rahat on tulevaisuutta varten (voithan tarvita pullakahveihin, ristikkolehtiin ja sukkalankoihin vielä 100-vuotiaanakin rahaa kuten minun isoäitini), nämä rahat ovat matkustamiseen, nämä rahat ovat sisustamiseen, nämä johonkin mikä on sinulle tärkeää jne. Kun aikasi olet säästänyt, sinulla on kaikilla tileillä rahaa (vanhuuteen tarkoitetut rahat kannattaa sijoittaa). Voit sitten roki päättää ettei huvitteluun/matkusteluun tarkoitettuja rahoja käytetäkään noihin, vaan johonkin muuhun.
Jos sinuun ei iske terminaalinen syöpä tms., äästämistä ei kannata lopettaa ennen kuin eläkkeellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aion jatkaa säästämistä aina. Parasta säästämisestä on se, että aina voi ostaa sen mitä haluaa. Ostaminen ei tee onnelliseksi ja kodissa on tavaraa yllin kyllin. Siksi säästöjä on mahdoton tuhlata.
Jätin työni vähän aikaa sitten, en olisi voinut tätä liikettä tehdä ilman säästöjä. Nyt minulla on mahdollisuus katsella hetki ja hengähtää, ehkäpä se vain pitää jokaisen tehdä itselle selväksi, miten haluaa elää, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä, mihin rahanikin käytän? Pelkästään säästämisen vuoksi säästämisessä ei ole oikein ajatusta mukana mielestäni. Turvallisuushakuisuuden kyllä ymmärrän, se on vaistoissammekin jo. Uskon Jeesukseen hän näyttää uuden suunnan ja tavan elää ja ansaita toimeentulon jatkossakin ja tavan käyttää rahoja muiden hyväksi.
On ihailtavaa, etta olet tarkka ja pystynyt saastamaan. Ei kannata lopettaa, mutta ehka sijoittaa? Muista myos sijoittaa asioihin josta nautit, kenties ulkomaanmatka. Puolisoni vanhempi saasti koko ikansa ja kerrytti omaisuuttaan. Ei ehtinyt itse koskaan nauttimaan, sairaus vei ennen aikaansa. Valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Te muut jotka säästätte rahaa (vaikka edes sukanvarteen vähän), mihin asti olette ajatelleet jatkaa? Eli milloin ette enää laita mitään säästöön? Mistä tiedätte sen hetken olevan, onko se jokin tietty ikä, tietty tapahtuma, tietty rahasumma tmv.?
Ap.
Siinä vaiheessa kun voin elää mukavasti osinkotuloilla koskematta pääomaan. Osinkotulojen pitäisi olla vuodessa luokkaa 60 000 brutto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te muut jotka säästätte rahaa (vaikka edes sukanvarteen vähän), mihin asti olette ajatelleet jatkaa? Eli milloin ette enää laita mitään säästöön? Mistä tiedätte sen hetken olevan, onko se jokin tietty ikä, tietty tapahtuma, tietty rahasumma tmv.?
Ap.
Siinä vaiheessa kun voin elää mukavasti osinkotuloilla koskematta pääomaan. Osinkotulojen pitäisi olla vuodessa luokkaa 60 000 brutto.
Siinä sitä onkin tekemistä. Osakkeista saa keskimäärin 3,5% osinkoa vuosittain, joten tarvitset tuohon noin 1,7 miljoonaa euroa.
Minulla on useita erilaisia säästökohteita/tilejä, joiden varat käytetään eri asioihin ja eri aikoihin:
1. Säästötili tavallisiin yllättäviin kuluihin. Eli auton hajoaminen,työttömyya tms. Summa on nyt noin kahden kuukauden palkan verran, mutta tavoitteena kasvattaa se 3 kk:n palkkaa vastaavaksi summaksi.
2. Asp-tili. Sinne säästetään niin kauan, että ostan oman asunnon. Nyt siellä on jo sen verran, että ostaminen onnistuisi, mutta jatkan säästämistä kunnes ostan asunnon.
3. Säästötili, joka on kohdennettu siihen, että voin jäädä kotiin x-ajaksi jos saan lapsen tai jos en saa, niin voin ottaa esimerkiksi opintovapaata tai myöhemmin jäädä vuorotteluvapaalle.
4. Sijoitukset. Nämä on tarkoitus käyttää vasta eläkkeellä tai ainakin selkeästi myöhemmin elämässä.
5. Säästötili, joka mahdollistaa esimerkiksi matkailun ja muun kivan. Tältä tililtä siirretään myös ns. ylimääräinen raha aina muille tileille. Mutta tältä tililtä saa nostaa rahaa johonkin spesiaaliin juttuun.
Kaikkiin siis säästän eri summan ja silti jätän aina vähän rahaa itsellenikin. Osa tileillä olevista summista siis käytetäänkin välillä, jolloin säästäminen jatkuu.
Te muut jotka säästätte rahaa (vaikka edes sukanvarteen vähän), mihin asti olette ajatelleet jatkaa? Eli milloin ette enää laita mitään säästöön? Mistä tiedätte sen hetken olevan, onko se jokin tietty ikä, tietty tapahtuma, tietty rahasumma tmv.?
Ap.