Poikaystävää ei kiinnosta tehdä kotitöitä eikä muutakaan
Me ollaan asuttu yhdessä puoli vuotta. Mulla on enemmän aikaa kotona, joten on mulle ok että hoidan isommat siivoukset ja ruuanlaiton. Nyt vaan havahdun siihen että en saa poikaystävältä mitään apua. Jos pyydän jotain, alkaa heti valittaa että olisi pihalla auton kanssa rassailtavaa tms, eikö saa hetkeäkään levätä! Nyt pyysin jo kolme päivää sitten että vaihtaisi keittiön palaneen lampun. Osaan mä se itse vaihtaa toki mutta ihan periaatteesta nyt odotan että tuo tekisi jotain tämän kodin eteen.
Hän ei jaksa tehdä kotitöitä eikä myöskään mitään kivaa kanssani. Olis kiva käydä vaikka kävelyllä yhdessä, tehdä ruokaa tai ihan vaan jutella kunnolla joskus. Viettää mieluiten kaiken vapaa-aikansa nenä kiinni tabletissa. Kun otan puheeksi että suhteessa ei ole pakko olla jos se ja tämä meidän yhteisen elämän rakentaminen ei innosta yhtään. Silloin hän vakuuttaa että haluaa olla kanssani ja ihmettelee miksi emme juttele enemmän ja harrasta yhdessä, hänelle käy kaikki! Paskanmarjat, jaksaa tsempata päivän tai kaksi ja sitten taas liimautuu sohvaan rakkaan tablettinsa kanssa.
Mua harmittaa niin paljon, missä on se ihana mies jonka kanssa seurustelin.. ennen tätä yhdessä asumista joka muutti kaiken. Silloin kyllä jaksoi vaikka ja mitä.
Kommentit (43)
paras tapa on puoliksi jaettu koti.
Löydät kyllä paremmankin miehen. Ei kannata jäädä kattelemaan tuollaista.
Olet törmännyt ns. mieslapseen ja ottanut nyt äidin roolin, missä pitää patistaa, maanitella ja muistutella omista töistä. Ei tule paranemaan ainakaan helposti, on kotikasvatuksen tulos.
Lampun vaihtaa minuutissa, mutta se ei silti sulta onnistu?
Toivottavasti nämä kotityö-märisijät jäävät ikisinkuiksi.
Kyllä, äitinsä on passannut lapsensa piloille ja katkeroitunut siitä kun aina piti kaikki tehdä yksin. Rakastuneena kuvittelin että asia tulee muuttumaan, meidän yhteisessä kodissa asiat tehdään toisin. Taitaa olla mahdoton tehtävä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Olet törmännyt ns. mieslapseen ja ottanut nyt äidin roolin, missä pitää patistaa, maanitella ja muistutella omista töistä. Ei tule paranemaan ainakaan helposti, on kotikasvatuksen tulos.
Ja tulee myös ajan mittaan, kun ensihuuma on haihtunut, vaikuttamaan siihen miten seksuaalisena olentona itsesi koet hänen kanssaan. Valitettavasti.
Eli makaat kotona ja poikaystävä käy töissä? Sähän olet ihan aito palstamamma ilman lapsia, nalkutus ja uhrituminenkin on jo hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Lampun vaihtaa minuutissa, mutta se ei silti sulta onnistu?
Toivottavasti nämä kotityö-märisijät jäävät ikisinkuiksi.
Joo, huomasin keittiössä touhutessani että lamppu on palanut. Siinä kun oli ruoanlaitto kesken ja samalla tyhjensin tiskikonetta, huomasin että mies makoilee sohvalla. Ajattelin että hän voisi etsiä uuden lampun ja vaihtaa sen. Vituttaa niin paljon tuo laiskottelu että ollaan sitten pimeässä. Kyllä sinkkuna varmaan helpompaa olisi.
Nettiaddiktio on kyllä ikävä asia ja siitä on todella vaikea päästä eroon, koska about kaikki tuntuvat ainakin osittain olevan koukussa. Muutosta mihinkään suuntaan ei tule, ennen kun tuo asia on korjattu. Olet ikään kuin narkkarin tai alkoholistin kanssa, se yksi juttu määrää koko elämän tahdin.
Tiedän koska olen itse ollut netissä 12 tuntia päivässä viimeiset 15 vuotta ja viimeinkin tajuamassa, että nettinarkkius on johtanut elämäni tähän paskaan tilanteeseen, jossa se nyt on. Kaikki motivaatio tehdä muuta kuin olla netissä on ollut kadoksissa kaikki nämä vuodet. Onneksi nykyään sentään tiedostan tämän ongelman ja voin siten edes yrittää päästä netistä eroon.
Toista ei voi muuttaa mutta yritä muuttaa omaa käytöstä ja suhtautumista. Vietä aikaa ystävien, omien harrastusten parissa, mieti mitä kivaa haluaisit miehen kanssa tehdä, järjestele / ehdota niitä! ”Mentäisiinkö lauantaina..” ”Ajattelin lähteä lenkille, lähdetkö mukaan?”
Ja se lamppu, sinuna vaihtaisin vaan, ei kannata tehdä kärpäsestä härkästä. Seuraavan lampun joko vaihdat tai annat olla, älä ala pyytämään / määräämään miestä lampunvaihtoon tai oikein muuhunkaan. Se johtaa ikävään ”mies auttaa” ilmiöön jossa olet ikään kuin päävastuullinen mamma jota mies pyydettäessä auttelee, ja se taas johtaa siihen ettet kunnioita miestäsi ja mies ei pidä sinua viehättävänä.
Kotityöt tulee todennäköisesti aina jakaantumaan niinkuin nyt ne ajatte. Sanot että teet enemmän kotitöitä ja se on sinulle ok, ja heti perään että ärsyttää kun mies ei tee kotitöitä. Kumpi siis on tilanne?
Suosittelen eroamaan, olet jo huomannut poikaystäväsi laiskaksi tapaukseksi, ei hän siitä tule muuksi muuttumaan. Katkeroidut vaan jos tuohon suhteeseen jäät.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, äitinsä on passannut lapsensa piloille ja katkeroitunut siitä kun aina piti kaikki tehdä yksin. Rakastuneena kuvittelin että asia tulee muuttumaan, meidän yhteisessä kodissa asiat tehdään toisin. Taitaa olla mahdoton tehtävä. Ap
Naisten suurimpia harhoja on se, että kuvittelevat voivansa muuttaa miestä paperinukkeleikki-periaatteella mieleisekseen.
Mies yrittää samaa = psykopaattinarsistialistajasovinisti.
Koska tämä menee naisille oikein jakeluun?
Yritänkö muuttaa miestä mieleisekseni jos odotan että hän ottaisi vastuuta yhteisestä kodista? En mä sen kalsareita pese siksi kun mä nyt oon vaan aina tykänny pestä miesten kalsareita, vaan siksi että sekin on yksi asia mikä nyt vaan kuuluu tähän yhteiseloon. Yhdessä tekeminen yhteisen hyvän eteen, sen pitäisi olla vastavuoroista. Jos haluaa elää toisen ihmisen kanssa, usein sitä joutuu vähän muuttumaan, joustamaan ja tekemään kompromisseja.
Ja en makaa kotona, käyn minäkin töissä, joskin hieman epäsäännöllisemmin.
Ap
Jos nainen ei passaa ja palvele on aika vaihtaa nainen. Ehkä sellainen 5-6 naisen haaremi riittäisi kiireiselle kaupukilaismiehelle?
Selkeesti aviomiesainesta, kun jo nyt oikeat otteet. Pidä kynsin ja hampain kiinni tästä kultakimpaleesta! (Kynsiminen ja pureminen toki kielletty)
Kannattaa puhua poikaysävälle suoraan, ettei suhteenne tule ikinä toimimaan, jos mies ei ryhdistäydy ja ala hoitamaan omaa osaansa kotitöistä ja tekemään myös sinun kanssasi asioita yhdessä. Muuten voi mennä naimisiin sen tablettinsa kanssa, kun sille aikaa tuntuu kyllä aina riittävän.
Huhhuh, kyllä näitä juntteja riittääkin joka oksalle. Välillä oikeen hävettää olla mies, vaikka huhu kertoo, että näitä on molemmissa sukupuolissa ihan riittävästi. Tuollaisen ihmisen kanssa en tulisi toimeen sitten millään. Sinkkuna ei sentään tarvii taistella mistään hiton lamppujen vaihdoista.
Joo, mies vaihtoon. Älä jää tuohon suhteeseen, miehen laiskuus vaan pahenee ajan myötä. Haluatko tosiaan tehdä kaikki kotityöt seuraavat 60 vuotta? Jos sinua väsyttää nyt, niin miten paljon mahtaa väsyttää vuosikymmeniä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Lampun vaihtaa minuutissa, mutta se ei silti sulta onnistu?
Toivottavasti nämä kotityö-märisijät jäävät ikisinkuiksi.
Luitko koko juttua vai onko sulla vaikeuksia luetun ymmärtämisessä? AP sanoi osaavansa itse vaihtaa lampun, mutta nyt ihan periaatteesta on odottanut 3 päivää tapahtuuko mitään. Toisin sanoen testaa miestään että saako se mies homeista persettään ylös sohvalta sen vertaa että tekisi palveluksen kun apua pyydetään.
Ei kai tuollaista valittajaa kukaan jaksa.