Ben Z: Osa työttömistä kokee, ettei heiltä voi enää edellyttää mitään
Tarkoittaa pitkään työssäolleita ja sitten irtisanottuja, sekä korkeasti koulutettuja työttömiä:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239325-kokoomuksen-ben-zyskowicz-osa-t…
Kommentit (46)
Luulenpa, että yliopistokoulutettu viiskymppinen ei olisi paras työntekijä hanttihommaan ja siksi työnantaja ei häntä otakaan.
Hän olisi liian älykäs ja ehkä harmiksi ykistoikkoisessa työssään. Joku nuori ja köyhän koulutettu sopii paremmin ja on joustavampi.
Lisäksi olisi niin vanha, että ei ehkä yhtäkkiä fyysisesti kestäisi yksipuolisesti kuormittavaa työtä ja sairaslomaoslisi paljon. (kaupan kassa tai siivous vaikka)
Mihin halutaan kokea jos mitään ei olla koettu. Onko se cokea ns. Koksua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talouden perusperiaate on, että yrityksen tulee kasvaa.Yritys kasvaa vain investoimalla.
No ei. Vaan että yrityksen tulee tuottaa voittoa. Ja voittoa voi hetkellisesti tuottaa myös tuotantoa supistamalla. Tai vaihtamalla osaavat kalliit työntekijät halvempiin. Ne tosin eivät osaa paljon mitään, mutta ei se haittaa, lasketaan tuotteen hintaa kun se on niin paska, kuluttaja kuitenkin katsoo vain hintaa. Ja kun kaikki kilpailijat tekee saman tempun niin ei kuluttajalla edes ole mahdollisuutta muuta kuin ostaa paskaa. Ja vielä halvemmalla saadaan sitä paskaa markkinoille, kun ei palkata edes niitä osaamattomia työntekijöitä kovin paljon. Niitä voi hiostaa ja pistää kiireessä tekemään duunia kieli vyön alla, ja kun palavat loppuun niin uusia on tulossa. Ja parasta on, että saadaan luotua työttömyys, jolloin ne uudet on jopa jokseenkin ilmaisia.
Investoimaton yritys pyyhkiytyy pidemmässä juoksussa olemattomiin verrattuna yritykseen, joka investoi pysyäkseen kilpailussa mukana.
Ei se haittaa, sijoittaja on pikajuoksija. Väliäkö sillä miten yritykselle käy, kunhan saa ulosmitattua siitä omansa ennen kuin se kupsahtaa.
Itse olen rahastosijoittaja ja ajattelen vain sijoitukseni tuottoa, en sitä miten menee niillä yrityksillä, joihin rahastoni sijoittavat.
Vierailija kirjoitti:
Luulenpa, että yliopistokoulutettu viiskymppinen ei olisi paras työntekijä hanttihommaan ja siksi työnantaja ei häntä otakaan.
Hän olisi liian älykäs ja ehkä harmiksi ykistoikkoisessa työssään. Joku nuori ja köyhän koulutettu sopii paremmin ja on joustavampi.
Lisäksi olisi niin vanha, että ei ehkä yhtäkkiä fyysisesti kestäisi yksipuolisesti kuormittavaa työtä ja sairaslomaoslisi paljon. (kaupan kassa tai siivous vaikka)
Moni yliopistokoulutttu viisikymppinen on fyysisesti hyvässä kunnossa. Pitää huolta terveydestään, käy kuntosalilla ym. Voi olla paremmassa kunnossa kuin fyysisen työn rampauttama ikätoverinsa. Eli sen puoleen kyllä voisi soveltua ruumiilliseen työhön.
Harmistuisi kyllä ehkä. Pahimmassa tapauksessa keksisi, miten työn voi hoitaa fiksummin. Moni pomo ei sitä kestäisi, kävisi egon päälle.
Mutta eiköhän ne jätetä palkkaamatta lähinnä siksi, että häipyisivät heti, jos oman alan töitä saavat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekevät kotimarkkinayritykset, kun meneillään olevissa työsopimusneuvotteluissa päämäränä on keskipalkkojen yleinen alentaminen? Kenelle kotimarkkinayritykset sitten myyvät tuotteitaan tai palvelujaan? Palvelut ovat muuten ensimmäinen asia, josta ihmiset tinkivät, kun tulot heikkenevät.
No niitten omistajat äänestävät Kokoomusta, kuten aina ennenkin. Varmaan minun kampaajanikin niin tekee. Vaikka se on kyllä se säännöllinen kampaajakäynti, josta ensimmäisenä säästän, kun aktiivileikkuri iskee.
Investoimaton yritys pyyhkiytyy pidemmässä juoksussa olemattomiin verrattuna yritykseen, joka investoi pysyäkseen kilpailussa mukana.
Mitä tekevät kotimarkkinayritykset, kun meneillään olevissa työsopimusneuvotteluissa päämäränä on keskipalkkojen yleinen alentaminen? Kenelle kotimarkkinayritykset sitten myyvät tuotteitaan tai palvelujaan? Palvelut ovat muuten ensimmäinen asia, josta ihmiset tinkivät, kun tulot heikkenevät.
Pelkästään varakkaiden asiakkuuksilla kotimarkkinayrityksemme eivät elä, luulisi yrittäjien sen verran tietävän asiakaskunnastaan, että varakkaat ovat vain osa asiakaskuntaa.
Suomesta on kuitenkin rakennettu palveluyhteiskunta teollisuusyhteiskunnan tilalle.
Mitä jää jäljelle, jos palveluita ei ole varaa ostaa/käyttää?