Apua!!!1 Saimme lastensuojelusta kirjeen jossa sanottiin tulevansa kotikäynnille,

ei kai ne lapset nyt mitään tee jos niille ei näytä mallia, hölmöt.

lapset tarhassa 8-16 ja sen jälkeen voitiin mennä pulkkamäkeen tms ulkoilua



nyt kun haen tarhasta niin voidaan jäädä hetkeksi tuohon pihalle tai mennä pyöräilylenkki (opettelee vasta)



onko tämä ok? vai pitääkö joka päivä ulkoilla? tarhassa menevät ulos klo 10 ja klo 15 eli sen jälkeen joskus jäädään vielä hetkeksi ulos kun haluavat riehua siellä

joiden lapset ulkoilevat tarhassa, vaan sellaisista joiden lapset eivät ole tarhassa, eivätkä silti ulkoile koskaan, koska vanhemmat ovat liian laiskoja nostaakseen ahteriaan sohvasta lähteäkseen " seisomaan pakkaseen" .

Lapset ulkoilevat kuitenkin 2-3 tuntia tarhapäivän aikana, joskus enemmänkin.

lumen tikulla sohimisesta ja lumen muotoilemisesta kaikenlaisiksi mielikuvituseläimiksi. Sehän on aivan mahtavaa möyriä lumessa. Lapset tykkäävät lumesta.

Pienet on huvit :D Välillä syödään lunta ja taas mennään.

kyllähän tarhan ulkoilut riittävät. mutta jos lapset ovat kotona eivätkä siellä pääse ulos, niin ei se minusta kovin hyvä juttu ole.

Raitttiin ilman lisäksi ulkona saa kiipeillä, juosta, purkaa siis kaikki energiat ja kyllä tulee uni + ruoka maistuu! Keksikää niille lapsillenne tekemistä siellä ulkona, näyttäkää leikkejä jne. En vois kyllä kuvitellakaan, että meidän lapset viihtyis koko päivän sisällä :O

mistä johtuu nykynuorten kasvavat tukielinten ongelmat? Tai vaikkapa nykyisten varusmiesten huono kunto ja hiihtotaidottomuus...

ja syntymästä saakka on päivittäin ulkoiltu. Jos ei muuten niin ainakin se kaksi kert. päivässä koiran kanssa lenkillä. Yleensä tarhan jälkeen ollaan vielä melkein tunti ulkona ja lapsi haluaisi olla vielä pitempäänkin. Ulkoillaan joka päivä kesällä, talvella, sateessa, pakkasessa, auringonpaisteessa eli toisin sanottuna säällä kuin säällä. Ja eipä ole juurikaan sairasteltu edes flunssaa. Lapsi on motorisesti erittäin hyvin kehittynyt, jopa neuvolassa kehuttu ja todettu että eipä ihme kun liikutaan ja ulkoillaan niin paljon. Selvitti myös 5v neuvolassa testit keskimääräistä paremmin. Eipä tyttö kyllä edes viihtyisi koko päivää sisällä. Muutaman kerran on ollut pakko olla koko päivä sisällä ja kyllä sen on illalla huomannut kun lapsi menee kirjaimellisesti pitkin seiniä. Mikä siinä ulkoilussa voi olla niin kamalaa. Kyllä ne lapset sitä tekemistä keksivät jos saavat rauhassa peuhata eikä aikuiset jatkuvasti kiellä sotkemasta vaatteita tai satuttamasta itseään ( näitäkin on paljon nähty ). Eikä siellä ulkona ole pakko tuntikausia seisoa, jo puoli tuntiakin riittää lapselle. Taitaa tosiaan olla vaan vanhempien laiskuutta ja omaa mukavuudenhalua kun ei viitsi lasten kanssa ulkona käydä.

Että kehtaa ilmoittaa lastensuojeluun ettei koskaan ulkoilla. Mulla ei ainakaan olisi aikaa seistä ikkunassa aamusta iltaan. Jos vaikka vessassa käy, niin johan se naapurin heittiörouva saattaa livahtaa siinä välissä kersoineen ulos:)



Joo, onhan se kamalaa jos ei ulkoilla. Joskus vaan ihmetyttää että eikö lastensuojelussa ole oikeasti tähdellisempiäkin juttuja mietittävänä. Kuten päihdeongelmaiset tai pahasti mielenterveysongelmaiset perheet joissa lapset on OIKEASTI heitteillä. Tai muuten vain vastuuttomat vanhemmat jotka jättää pienet lapset yöksi keskenään ja menevät baariin vetämään lärvit.

Miksi niihin puututaan aivan liian harvoin?

Kun kukaan ei ILMOITA niistä ja kaikki aika menee johonkin helvetin ulkoilujen kyttäämiseen. A-P-U-A....

niin sitä kyllä ihmettelen, kenellä on aikaa kytätä, ulkoilevatko toisten lapset. Kyllä mulla ainakin menee pitkiä aikoja, etten katso ulos ikkunasta, ja sillä aikaa pihalla ehtii tapahtua mitä vaan. Täytyy olla kyttääjä isolla koolla, että voi sanoa, etteivät naapurin lapset ulkoile koskaan. Me asutaan kerrostalossa ja tuo piha on niin tylsä, että mennään yleensä muualle ulkoilemaan. Joku kyttääjä voisi varmaan tehdä meistä ilmoituksen, ettei olla koskaan pihalla.

Kukin lapsi vuorollaan ja sit vanhemmat. Kipeinä nimittäin. Mahatautia, kuumeista flunssaa, keuhkoputkentulehdusta, korvatulehdusta jne. Jos lapset kaikki vielä pieniä, niin ei osaa voi laittaa yksinään pihalle jos äiti jää sairasta hoitamaan sisälle. Näinpä sitten äkkiä ollaan siinä tilanteessa että ulkoilemaan päästään harvoin. Siinä sitten naapurit ihmettelevät laiskaa äitiä.

miltä itsestäsi tuntuu, kun olet monta viikkoa neljän seinän sisällä samojen asioiden ympäröimänä? Miltä luulet lapsestasi tuntuvan? Lapsestasi kasvaa ulkoilua/muiden ihmisten seuraa pelkäävä skitso. Sen lisäksi purat kiukkuasi viattomaan lapseen, koska et ole onnellinen.

vähintään tunti ja ilmojen niin salliessa enemmänkin. Isommat lapset suorastaan asuvat pihalla. Pienikin viihtuu ihan vaan tepestellen pitkin pihoja ja tökkien lapiolla milloin mitäkin ja kun vielä lunta oli niin pulkassa tykkäsi istua ja mäkeä laskea. Rakennettiin iso lumilinna luilineen ja tunneleineen sekä kaksi isoa jääliukumäkeä, lumilyhtyjä, lumihevosia ja lumiukkoja. Välillä lykkäsin lapsia kolassa ja hauskaa oli kaikilla kolmella. Siinä meni itselläkin aika mukavasti eikä tarvinnut seistä palelemassa kun puuhasi lasten kanssa kaikkea kivaa. Ai niin oisko sitten teidän seisoskelijoiden lapsia ollut jotka pesiytyi meidän pihaa ihaliemaan rakennelmia ja haikeena juttelivat kun ei heidän äiti vaan koskaan viitsi tehdä heille mitään. Ulkona on kyllä ihan kerrakseen tekemistä myös aikuiselle jos vaan viitsii tehdä. Lapset saavat liikuntaa ja raitista ilmaa ja hyvän virkeän mielen mukavan yhdessä olon merkeissä. Niin ja lastensuojelussa työskentele minä ja kyllä minua huolestuttaisi perhe jossa ei lasten kanssa jakseta ulkoilla ja touhuta sillä sisällä hautuva vahempi voi kärsiä vaikka masennuksesta ja laiminlyödä lapsiaan niin että tarkistaisin ainakin tilanteen että kyseessä ei ole vain laiskuus.

Mekään emme käy ulkona kuin kaksi kertaa ehkä viikossa touhuamassa. Pojalla pirun hyvä motoriikka, suoli toimii moitteettomasti, nukkuvat hyvin molemmat, raikasta ilmaa saa ikkunankin auki ollessa. Voi luoja teidän kanssa.

Luuletteko te ihmiset jotka olette päivittäin lastenne kanssa ulkona että sisällä olijat sitten vain istuvat koko ajan sohvalla?



Me ainakin askartelemme, leikimme, kylvemme, leivomme, teemme ruokaa, siivoamme, kleikimme ja leikimme koko ajan. Milloin hippaa, milloin piilosta, luetaan kirjaa, rakennellaan jne. JA JOKA PÄIVÄ on aamusta iltaan asti kiirettä.



Millonkas te äidit sitten teette lastenne kanssa nämä asiat kun seisotte siellä pakkasessa lastenne kanssa ja kehitätte lapsianne antaen heidän sohia tikulla lunta.. *nauraa maha kippurassa*

Varsinkin talviaikaan ja kurakeliaikaan kun on 2 pientä lasta puettavana ja riisuttavana, tuntuu että noihin ulkoiluihin uppoaa kaikki aika, pakollisten päiväunten ja syömisten lisäksi. Mainitsemaasi askarteluun ja muuhun ei juuri aikaa jää.

Onko ulkoilu sitten sen arvoista? En tiedä, ehkä on. Joskus nautin kun sataa ja saa hyvällä syyllä olla sisällä ja keskittyä johonkin leikkijuttuihin ilman sitä jatkuvaa ulosmenovelvoitetta. (tunnen olevani huono äiti jos emme ulkoile).

Vierailija:

Me ainakin askartelemme, leikimme, kylvemme, leivomme, teemme ruokaa, siivoamme, kleikimme ja leikimme koko ajan. Milloin hippaa, milloin piilosta, luetaan kirjaa, rakennellaan jne. JA JOKA PÄIVÄ on aamusta iltaan asti kiirettä.

Millonkas te äidit sitten teette lastenne kanssa nämä asiat kun seisotte siellä pakkasessa lastenne kanssa ja kehitätte lapsianne antaen heidän sohia tikulla lunta.. *nauraa maha kippurassa*

Jos jhuono tuuri käy, on aina joku kipeänä, eikä ulos ole menemistä viikkokausiin.





Mutta jos kaikki ovat terveitä, ulkoilu on todella tärkeää!



Se, että lapset nauttivat ulkoilusta, pitäisi olla riittävä motivaatio äidille/isälle seisoskella siellä pakkasessa joka päivä!

nämä asiat silloin kun ollaan sisällä. Vai luuletko että jos on lasten kanssa ulkona pari tuntia joka päivä niin ei ehdi siivota, laittaa ruokaa, leikkiä, ym. Voin kertoa että kyllä ehtii ja siinä sivussa hoituu vielä lauma eläimiäkin. Lapseni askartelee todella paljon, tälläkin hetkellä maalaa pääsiäismunia. Ollaan oltu aamulla ulkona ja kohta mennään taas. Olen myös imuroinut tänään ja ollaan syöty itse tekemää ruokaa. Lisäksi ollaan leikitty ja pelattu sekä pesty pyykkiä. Joten kyllä ehtii tehdä kaikenlaista jos vain viitsii.

asuimme aikanaan Afrikassa ja siellä ns kunnon ihmiset eivät kaduilla norkoilleet, mitään yleisiä leikkipaikkoja tms ei ollut. Eli ulkoilimme koulumatkat ja kauppamatkat, joskus kävimme uimassa tms yhdessä. Lapset eivät olleet edes flunssassa kuin pari hassua kertaa elämänsä aikana ja ovat onnellisia, asioistaan huolta pitäviä järkeviä ihmisiä. Jokin kummallinen suomalainen " ulkoilmaihanne" että pitäisi seistä missä tahansa räntäsateessa nokka räkää valuen pihalla yksivuotiaan kanssa joka kaivelee reimatecissaan lapiolla routaa...