Kuopus lähti maailmalle, Japaniin.
Tytär kirjoitti vuonna 2015 ylioppilaaksi. Yleisarvosana oli M, mikä ei ole huono - ainakaan minulle. Heti ylioppilasjuhlien jälkeen, tytön elämässä tapahtui suuri tragedia; Hänen hyvä ystävänsä menehtyi liikenneonnettomuudessa.
Kaikista ahdistavinta äitinä, oli katsoa oman lapsen surua ja sitä, miten se kaikki energia revittiin irti. Pian jäljellä oli pelkkä tyhjiö, tytär siis masentui. Mikään ei kiinnostanut, halusi ainoastaan olla yksin.
Kaikki kääntyi päälaelleen syyskuussa 2016, kun tyttö sai yllättäen työtarjouksen päiväkodista, ja jonne aluksi menikin pitkin hampain. Muutos oli silminnähtävä, tyttärestä tuli taas se iloinen ja nauravainen. Työsuhdetta kesti noin vuoden, kunnes tytär itse irtisanoutui.
Tuttavaperheemme asuu Japanissa ja oli jo jonkin aikaa etsinyt Au pairia itselleen. Tyttäreni on aina ollut kiinnostunut Aasiasta, ja Japanilaisesta kulttuurista. Kyseessä oli ikäänkuin lottovoitto.
Viimeyönä, lähti matkaan ja äsken tuli viesti, että on päässyt määränpäähän ja että kaikki on hyvin. Sellaista se on, vähän on haikea olo. Vaikeuksien kautta voittoon.
Kommentit (16)
Melkoinen lottovoitto tytölle. :) Ja vanhemmillekin; Japani on ehkä 1-3. turvallisin maa koko maapallolla tällä hetkellä. Voi nukahtaa vaikka keskelle puistoa ja luottaa siihen että aamulla on henki ja rahat tallella.
Japani on hieno maa. Toivottavasti tytär ehtii vähän kierrellä katselemassa töiden lomassa.
Todella hieno kuulla jotain positiivista iän ikuisen valituksen lomaan!
Mahtavaa että tyttäresi sai tällaisen mahdollisuuden, se on iso asia!
Onnea tyttärelle ja tsemppiä äidille, lapset kasvaa.... <3
Meillä oli kerran eräs japanilainen vieras muutaman päivän. Mukava tyyppi, vanhempi herra oli kyseessä. Vietiin mökillä käymään, veneilemään, saunomaan yms normiaktiviteettia meille maalla asuville. Piti erityisesti kun grillattiin ja syötiin meidän ulkoterassilla. Oli työkuvioiden kautta tuttu ja oli kovin otettu kun kutsuttiin vieraaksi omaan kotiin. Kiitteli ja kumarteli monet kerrat kun lähti kotiin.
Ei nyt oikeastaan liittynyt ap:n juttuun mitenkään, kunhan tuli mieleen 😊
Ihanaa, että masennuksesta huolimatta asiat ovat nyt hyvin!
Okei. Mitä sitten? Minä kävin lokakuussa Koreassa, en ajatellut jakaa sitä ja elämäntarinaani täällä.
Vierailija kirjoitti:
Japani on hieno maa. Toivottavasti tytär ehtii vähän kierrellä katselemassa töiden lomassa.
Uskoisin, sillä tuttavaperhe on todella rento! Eikä tämä ole mikään muutaman kuukauden pesti, alustavasti on vuoden jonka jälkeen katsotaan fiiliksiä! Ja perhe asuu siis Tokiossa, suoraan kaiken ytimessä!
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Okei. Mitä sitten? Minä kävin lokakuussa Koreassa, en ajatellut jakaa sitä ja elämäntarinaani täällä.
Taidat olla perusnegatiivinen, suomalainen juntti. Et taida paljoakaan ymmärtää syrjäytymistä, taikka masennusta?
Tsemppiä Ap, tiedän miltä sinusta tuntuu!
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen lottovoitto tytölle. :) Ja vanhemmillekin; Japani on ehkä 1-3. turvallisin maa koko maapallolla tällä hetkellä. Voi nukahtaa vaikka keskelle puistoa ja luottaa siihen että aamulla on henki ja rahat tallella.
Sellaista oli Suomessakin vielä 80-luvulla! ❤ Kerrankin mun vanhemmat lähti moneksi viikoksi mökille, ja jättivät vahingossa rivarin oven lukitsematta. Ei ollut kukaan käynyt asunnossa, tai ainakaan varastanut mitään.
Ap, menet sitten keväällä käymään siellä. On kuulemma upean näköistä kun kirsikkapuut kukkivat huhtikuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Mitä sitten? Minä kävin lokakuussa Koreassa, en ajatellut jakaa sitä ja elämäntarinaani täällä.
Taidat olla perusnegatiivinen, suomalainen juntti. Et taida paljoakaan ymmärtää syrjäytymistä, taikka masennusta?
Tsemppiä Ap, tiedän miltä sinusta tuntuu!
Kyllä tiedän, olen itsekin ollut "syvissä vesissä" aikoinani.
#8
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Okei. Mitä sitten? Minä kävin lokakuussa Koreassa, en ajatellut jakaa sitä ja elämäntarinaani täällä.
Taidat olla perusnegatiivinen, suomalainen juntti. Et taida paljoakaan ymmärtää syrjäytymistä, taikka masennusta?
Tsemppiä Ap, tiedän miltä sinusta tuntuu!
Kyllä tiedän, olen itsekin ollut "syvissä vesissä" aikoinani.
#8
Ja silti laitat v*ttuilevaan sävyyn vastauksen tällaiseen aloitukseen? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Okei. Mitä sitten? Minä kävin lokakuussa Koreassa, en ajatellut jakaa sitä ja elämäntarinaani täällä.
Ehkä sulla on huono päivä, ja purat sen tällä tavalla. Et sinä minun onneani pysty murtamaan.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Aokigaharaan metsässä kandee käydä.
Komppaan. Todella kaunis ja erityinen luonto, Fuji-vuoren juurella. (unohdetaan ne itsemurhajutut hetkeksi, jooko?)
Aokigaharaan metsässä kandee käydä.