Lue keskustelun säännöt.
Mikä tekee susta ruman/ei-halutun/epäviehättävän?
11.01.2018 |
Avaudu tähän. Yritän kommentoida kertomuksianne.
Itse olen lyhyt ja laiha mies. Kaljuunnunkin vähän. Mua on luultu naiseksi (rekkalesboksi) muutaman kerran. Ostan kengät lasten osastolta (tai äiti ostaa mulle kengät lasten tai naisten osastolta armollisesti valehdellen löytäneensä ne miesten puolelta. Muuten väännän vaikka itse itselleni tuohivirsut). Vaatteet on viimeisintä puliukkomuotia. Vartijat seurailee mua kaupoissa säännöllisesti ihan häpeilemättä.
Luonteenkin puolesta olen menetetty tapaus epäsosiaalisuuden takia. En jaksa ihmisiä. Mulla ei ole kavereita, eikä ketään muuta kuin kissani. Olen nuori miespuolinen vastine perusmummolle (mummojen kanssa tunnun tulevan toimeen. Olen miettinyt vapaaehtoistyötä vanhusten kanssa). Harrastan käsitöitä, koska en enää välitä mistään ja olen hyvä neulomaan yms. Äiti opetti, kun olin lapsi ja halusin oppia. Pienet kädetkin on vain hyvä juttu.
Lisäksi olen työtön, köyhä ja suurinpiirtein kouluttamaton. Korkeakoulut jäi kesken, kun olin aikanaan niin sekaisin. Olen koko ikäni ollut pahasti hullu, vaikka nykyisin alan olla kunnossa. On tuo aika kuitenkin jättänyt jälkensä.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
En omaa oikeastaan minkäänlaista kunnianhimoa tai menestymisen paloa. Riittää kun on duuni, jolla pärjää jne. Taivaanrannan maalari.
Minulla on vähän sama, mutta muun sen naisille coolina oman tien kulkemisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihavuus, joka on keskittynyt vatsaani. Jännä miten kaikki rasva pyrkii juuri vatsaan...peppu esimerkiksi ihan normaali.
Mustat silmänaluset, roikkuva naama (oon alle30!!), nenänvierusjuonteet, kelmeä iho....
Lyhyys
Erittäin pienet ja sirot kädet ja ohuet ranteet
Iso pää
Luonteenpiirteistä ujous ja arkuus
-Mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En omaa oikeastaan minkäänlaista kunnianhimoa tai menestymisen paloa. Riittää kun on duuni, jolla pärjää jne. Taivaanrannan maalari.
Sama täällä. Olen kovin vaatimaton menestykseni suhteen. Jos ja kun muut kertovat haluavansa maailmojen huippuyliopistojen kautta presidenteiksi, minä sen sijaan valitsen perustutkintotason ja korkeintaan AMK:n hoitoalalla. Ja vaikeaksi menee, jos joku erehtyy kysymään tavoitteistani urani suhteen. Great. Käsittääkseni minun ei pidä vakuuttaa ketään muita kuin itseni, mutta tuntuu että olen yksikseni tämän kanssa. :D
Et ole yksin. Itselläni ei ole koskaan ollut kunnianhimoa uran tai menestyksen suhteen. On riittänyt, kunhan on työ, josta saa palkan, jolla elää. Nyt olen työtön ja tämä kunnianhimottomuus kostautuu siten, että heikoilla olen tässä tilanteessa, ilman hienoa koulutusta.Koko työelämäni (30v), olen tehnyt duunaritöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan perusnätti, hoikka ja siisti olemukseltani. Mutta rintani ovat eri kokoa. Vasen on kupin/puolitoista isompi kuin oikea (vasen d-e, oikea c). Tämä asia syö mua ihan jumalattomasti. Vaatteet päällä asia on helppo peittää, mutta en halua nähdä sitä pettymystä, kun otankin vaatteet pois...
Mene ihmeessä (vaikka yksityiselle) plastiikkakirurgille ja hoida rintasi kuntoon. Näin minäkin tein.
Vierailija kirjoitti:
Pussit/rajat silmien alla. Siis ei varsinaisesti tummat silmänaluset, vaan siis "pussit". En ole koskaan kuullut keneltäkään mieheltä näistä mitään huomauttelua, mutta itseäni ne häiritsee ja koen niiden takia olevani epäviehättävä. Ärsyttää, kun tuntuu etten saa niitä mitenkään piiloon. Juon paljon vettä ja pyrin nukkumaankin hyvin. Ei vain auta. Tuntuu että moni silmämeikki näyttäisi paljon paremmalta ilman näitä... Harkitsen tosissani jo leikkausta...
Helppo korjata täyteaineella silmän alle. Mulle on tehty, tulos hyvä ja pysyy kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avaudu tähän. Yritän kommentoida kertomuksianne.
Itse olen lyhyt ja laiha mies. Kaljuunnunkin vähän. Mua on luultu naiseksi (rekkalesboksi) muutaman kerran. Ostan kengät lasten osastolta (tai äiti ostaa mulle kengät lasten tai naisten osastolta armollisesti valehdellen löytäneensä ne miesten puolelta. Muuten väännän vaikka itse itselleni tuohivirsut). Vaatteet on viimeisintä puliukkomuotia. Vartijat seurailee mua kaupoissa säännöllisesti ihan häpeilemättä.
Luonteenkin puolesta olen menetetty tapaus epäsosiaalisuuden takia. En jaksa ihmisiä. Mulla ei ole kavereita, eikä ketään muuta kuin kissani. Olen nuori miespuolinen vastine perusmummolle (mummojen kanssa tunnun tulevan toimeen. Olen miettinyt vapaaehtoistyötä vanhusten kanssa). Harrastan käsitöitä, koska en enää välitä mistään ja olen hyvä neulomaan yms. Äiti opetti, kun olin lapsi ja halusin oppia. Pienet kädetkin on vain hyvä juttu.
Lisäksi olen työtön, köyhä ja suurinpiirtein kouluttamaton. Korkeakoulut jäi kesken, kun olin aikanaan niin sekaisin. Olen koko ikäni ollut pahasti hullu, vaikka nykyisin alan olla kunnossa. On tuo aika kuitenkin jättänyt jälkensä.
Ainakin osaat kirjoittaa ja susta syntyy vaikutelma että olisit tosi hauskaa seuraa!
Olen keskivertoa lyhyempi.
Vartalo mieheksi hoikka. Ohuet ranteet, pienet kädet. Vyötärö kapeampi kuin vähänkään pyöreämmällä naisella.
Pullonpohjalasit. Kasvot muuten tavalliset mutta nämä tekevät silmät pienen näköisiksi.
Minusta tykätään juttukaverina, mutta en uskalla tehdä aloitteita ja naiset harvemmin tekevät aloitteita joissa kiinnostus pitää ilmaista suoraan ja ottaa riski torjunnasta. Tämä on suurin heikkous, vanhemmiten olen alkanut saamaan naisilta huomiota, ainakin kerran tuhannessa vuodessa.
On minussa hyviäkin puolia (olen fiksu ja hauskakin, tarvittaessa sosiaalinen, melko kohtelias, en polta, juon harvoin, harrastan liikuntaa, käyn töissä, jne) mutta ainakin toistaiseksi heikkoudet ovat painaneet vaakakupissa enemmän.
Keski-ikäinen M.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Weakling kirjoitti:
Olen keskivertoa lyhyempi.
Vartalo mieheksi hoikka. Ohuet ranteet, pienet kädet. Vyötärö kapeampi kuin vähänkään pyöreämmällä naisella.
Pullonpohjalasit. Kasvot muuten tavalliset mutta nämä tekevät silmät pienen näköisiksi.
Minusta tykätään juttukaverina, mutta en uskalla tehdä aloitteita ja naiset harvemmin tekevät aloitteita joissa kiinnostus pitää ilmaista suoraan ja ottaa riski torjunnasta. Tämä on suurin heikkous, vanhemmiten olen alkanut saamaan naisilta huomiota, ainakin kerran tuhannessa vuodessa.
On minussa hyviäkin puolia (olen fiksu ja hauskakin, tarvittaessa sosiaalinen, melko kohtelias, en polta, juon harvoin, harrastan liikuntaa, käyn töissä, jne) mutta ainakin toistaiseksi heikkoudet ovat painaneet vaakakupissa enemmän.
Keski-ikäinen M.
Piti kirjoittaa "tarvittaessa sosiaalinen, aina kohtelias".
Lisätään luku- ja kirjoitustaidottomuus heikkouksien listaan.
Vierailija kirjoitti:
Teillä on ihan surkeita ulkonäköongelmia, ei mitään kunnon virheitä ollenkaan, vain lähinnä piirteitä. Ohuet hiukset, ylipaino?! Löytyy faneja noillekin. Menkää elämään elämäänne jos uskallatte älkääkä nillittäkö täällä jostain ihan turhasta.
Mikä mahtaa olla riittävä ulkonäköongelma. Lyhytjalkaisuuden on ainakin ihan tutkitusti ominaisuus, joka vähentää merkittävästi naisen viehettävyyttä.
Olen ihan 100 varma, että minullakin olisi ollut enemmän kysyntää, jos jalkojen suhteellinen pituus olisi normaali, koska olen muuten varsin nättinä pidetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aknearvet, rosacea, hiljainen luonne ja krooninen masentuneisuus.
Hyväksyn ulkonäköni paremmin kuin ennen, mutta masennus ja sosiaalinen fobia haittaavat elämääni paljonkin. Tuttujen mukaan olen hauska ja fiksu, mutta uusiin ihmisiin tutustuminen on minulle hyvin vaikeaa. Hiljaisuus ja arkuus tuntuvat herättävän ihmetystä. Ilmeisesti naisihmisen pitäisi olla hymyilevä ja välitön tullakseen hyväksytyksi tai jotain. Olen kuulemma liian vakava.
Aloitetaan päästä varpaisiin...
Hiukset on ohuet kuin mitkä, ihme pyörteitä ja aina kuiva sekä katkeileva.
Otsassa ilmerypyt (olen 25)
Kulmakarvat eri paria, ohuet vain hajakarvat kasvavat
Silmät hieman eri kokoiset ja muotoiset, rumat harmaanvihreät (ei minkään väriset)
Nenä on pitkä ja vino
Kasvot pyöreät ja typerän mallinen pää.
Kaula on lyhyt ja mielestäni paksuhko.
Rinnat liian isot ja roikkuvat.
Keskivartalo kerää rasvaa (muualle ei mene) olen normaalipainoinen mutta silti alavatsan rasva on ja pysyy vaikka miten jumppaa.
Pitkät kädet ja sormet.
Lättänä perse.
Paksut reidet.
Lättänä jalat ja rumat pitkät varpaat.
Olen koko elämäni ajan inhonnut itseäni. Eikä tilanne tunnu helpottavan. Muut ihmiset eivät usko itseinhoni määrää vaan sitä vähätellään paljon. Olen niin loppu tähän että Toivon voivani tappaa itseni mutta lapseni takia en voi tehdä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihoni.
Minulla on hyvin kalpea ja ohut läpikuultava iho, niin inhottavan öljyisen rasvoittuva, etten voi olla ainakaan ilman meikkiä (vaikka puolet elämästäni kestänyt akne onkin helpottanut). Verisuonet näkyvät läpi sinisenä verkostona koko kropassa, erityisesti reisissä, lanteilla ja rintakehällä on kuin metrokartta. Selluliittia on aivan kaikkialla.
Ja kun tässä ei ole vielä tarpeeksi rumentavaa ja vastenmielistä fiilistä, niin kasvonpiirteet ovat kuin väsyneellä lapsella. Isot roikkuvat posket, pieni suu, pienet silmät, matalat kulmat ja tummat silmänaluset, jotka eivät pussita vaan ovat päinvastoin kuopalla (varmaan isojen poskien takia).
Kippis.
Ruman ylimääräiset kilot ja iän tuoma maanvetovoima. Ei haluttavan voimakastahtoinen luonteeni.
Nuorempana olin kyllä nätti, mutta en kovin rakastettava. Miehet kiinnostuivat suht helposti, mutta nopeasti se karisi.
Erittäin pitkät ja ohuet tikkujalat.
Raskausarvet, iso sektioarpi jonka ympärillä nahkaa roikkuu. Yritellessäni epätoivossani parannella hirveää vartaloani epäonnistuneen rasvaimun jäljet, kuoppaa ja roikkuvaa nahkaa, mustelmaa joka ei parane.
Riippuvat rinnat, kaksoisleuka, rasvoittuva iho ja hiukset, keltaiset hampaat, lättäjalat ja pihtipolvet. Varmaan jotain unohtui.
Ai niin, pahan hajuinen hengitys jonka itse siis tiedostan.
Mies minulla on, hän ei halua nähdä minua sängyssä, eikä seksiä ole, oikeastaan ikinä (Okei, noin kerran kuukaudessa ja sekin tehdään samassa asennossa ja pelottaa aina koska miehellä lerpahtaa, hirveä tilanne molemmille koska tiedämme jo molemmat sen johtuvan ulkonäöstäni). Nyt kun tietää ajatukseni ja on rumasti minulle puhunut on pahoillaan ja yrittää paikata tilannetta osoittamalla säälittäviä yrityksiä lähennellä. Yritykset ovat siis sellaisia että tiedän hänen tekevän ne vain parantaakseen mielialaani. Nopeasti ja ohimennen tilanteissa joissa tietää ettei ikinä joutuisi lunastamaan yrityksiään. Tietysti mukavaa ettei hän halua minun ajavan rekan keulaan tai lähimpään mäntyyn, luonteeni ei kai ole siis läpeensä paska, vaikka olenkin nykyään inhottava. Nytkin tulin vessaan lukkojen taakse ettei miehen tarvitse esittää haluavansa minua kun olemme kerrankin kahden kotona. Äitinsä sanoi puhelimessa juuri että "saatte viettää nuoren parin tärkeää aikaa kahden". Itku tuli.. (nuoria emme todella ole enää kumpikaan, jos ei sitten vertaa 100-vuotiaaseen)
Pahinta tässä on varmaan se, että olen inhonnut itseäni kai aina, monet ongelmat ovat olleet olemassa läpi elämän. Nyt ymmärrän että joskus silti olisin voinut nauttia itsestäni ja olen ollut jopa monen pojan mieleen. Nyt se on historiaa. Jopa mieheni sanoi että evoluutio on tehnyt haluamisestani vaikeaa.
Varmaan kömpelyyteni ja se, että olen aidosti oma itseni.
En ole "neito pulassa", vaan se, joka pelastaa yleensä muut pulasta.
Toisin kuin luullaan, niin rehellisiä ja aitoja ihmisiä ei arvosteta.
T: tuntematon
Olen liian lyhyt. Leveä yläkroppa ja kapea alakroppa näyttää hirveältä. Silmälasit. Liikaa luomia naamassa. Kiharat hiukset.
Sama täällä. Olen kovin vaatimaton menestykseni suhteen. Jos ja kun muut kertovat haluavansa maailmojen huippuyliopistojen kautta presidenteiksi, minä sen sijaan valitsen perustutkintotason ja korkeintaan AMK:n hoitoalalla. Ja vaikeaksi menee, jos joku erehtyy kysymään tavoitteistani urani suhteen. Great. Käsittääkseni minun ei pidä vakuuttaa ketään muita kuin itseni, mutta tuntuu että olen yksikseni tämän kanssa. :D