Marrasmurujen piiiiiiiiiiiiitkäperjantai
Täällä sitä jo ollaan hereillä esikoisen kanssa vaikka on vapaapäivä ja mies oli luvannut nousta lasten kanssa... Mutta kun ei nukuta, niin ei nukuta. Ajoissa menenkin nykyään nukkumaan, kun en ole pitkään aikaan päiväunille ehtinyt.
Täällä ollaan kaikki terveinä ja hyväkuntoisina. Ensi viikolla lähden ostamaan äitiyshousut ja työkaveri on luvannut ne lyhentää. Tiistaina on np-ultra ja sen jälkeen ajattelin kertoa kavereille ja pomolle. Töissä ajattelin muuten pitää salaisuutena siihen asti, että joku keksii kysyä...
Lapsillekin ajattelin kertoa vasta, kun maha isompi. Tänään lähdetäänkin Tivoliin! Jipii! Miehen poika on meillä viettämässä pitkää viikonloppua ja miehen siskon tytttökin tulee meille tänään hoitoon = ). Minulla on huomenna iltavuoro, muuten pääsiäinen vapaa.
Eipä tässä sen kummempia! Hyvää pääsiäistä ja hyviä vointeja kaikille!
Effica ja Pyry 11+2
Kommentit (7)
Mullahan ei ex mies myöskään halunnut kumpaakaan, vaikka oli lapset yhdessä tehty. Silloin erottiin, kun odotin nykyistä kuopusta viimeisilläni. Hän löysi toisen ja heitin pihalle. Poikaansa tapaa joka toinen viikonloppu, mutta tytärtään ei ollenkaan = (. Nyt siis raskaana uuden rakkaani kanssa ( 3,5v oltu yhdessä ) ja nyt elämä hymyilee!
Rakasta lapsiasi ja nauti elämästä!
ON: Olen toimintakyvytön, selkä niin kipee että vaikuttaa jo kävelyyn. Satutin selkäni eilen kun nostin esikoisen istumaan bussin tuolille ja poika oli eri mieltä siitä istumisesta. Pisti vastaan ja naks, mulla meni selkä.
Jouduin soittamaan miehen hakemaan mut ja pojan mummilasta, itse en olisi millään pystynyt viemään poikaa kotiin. Mentiin sitten taksilla kotiin (joka oli muuten pitkästä aikaa tosi hauskaa) x)
Mietin vain että vaikuttaako tää selkäkipu jotenkin raskauteen, toivottavasti ei. Eilen mietin myös sitä että saanko syödä mämmiä edes vähäsen raskauden aikana? Aika makeaahan se on mutta onko muita esteitä?
Nyt potemaan tätä selkää sohvan pohjalle, muuta kun en juuri nyt pysty tekemään.
Swehina rv 9+5
Only1: ehkä kaikella on tarkoituksensa,tsemppiä jatkoon !
Pieni flunssa on vaivannut viikolla ja olen ollut todella väsynyt. Kämppä on mullin mallin,olen juuri jaksanut hoitaa lapset mutta en muuta.
Tänään on ihanaa kun on ylmääräinen vapaapäivä, olen siivoillut kun meille on tulossa synttärivieraita sunnuntaina (yksi tytöistä täyttää 2v ja yksi 7v). Keittiön kaapinovet olivat kamalan näköiset ja toisen vessan kaakeleissa oli hammastahnan jäämiä...
Tänään ei tarvitse onneksi laittaa ruokaa kun pääsemme anopin luokse valmiiseen pöytään,hän laittaa ihanaa ruokaa joten saa herkutella. Juon siellä lasillisen viiniä,emme nimittäin ole kertoneet raskaudesta.
Hyvää pääsiästä t. Jas 10+0
Koko aamu mennyt touhutessa, nyt hetki aikaa kun ootan et tyttö herää päikkäreiltä niin lähetään hakeen virpomisoksia ja sitten vaan ootellaankin vieraita saapuvaksi.
Swehina: Toivottavasti sun selkä paranee pian! Eikai se nyt raskauteen ja vauvaan mitenkään vaikuta, mut loppuraskaudessa jos vaivaa niin voi olla tukalaa ison masun kanssa selkä kipeenä, tuota loppuraskautta ilmeisesti tarkoititkin? Auttaiskohan hierojalle meno?
Mämmiä varmasti saa syödä, en nyt ainakaan keksi siinä mitään semmosta et miksei sais? Ei mulle ainakaan mämmistä neuvolassa mitään sanottu kun luetteli niitä mitä ei saa syödä.
Tuosta tulikin mieleen et viimeraskauden aikanakin söin niitä tuorejuustoja, mitä levitetään esim suolakeksin päälle (nam nam) niin nyt neuvolan täti sanoi et ei kannata niitä syödä kun kotimaisistakin on listeriaa löytynyt! Käski ottaa varman päälle ja välttää niitä nyt. Sanoi että leivonnassa ja ruuan laitossa kun ne kuumennetaan nii voi käyttää...tuo oli mulle nyt ihan uus juttu ja kolmatta ootan..hmmm, ihan oon luullut et kotimaisia tosiaan turvallista syödä. No ei sitte syödä :)
Niin ja Only: Tsemppiä sulle kovasti, kyllä se siitä!!
Tuuli
Heipä hei!
Kolmen päivän loma edessä ja raskas työviikko takana.
Only1: Kurja juttu, miten kaikki päättyi. Ehkä näin sen kuitenkin pitikin mennä. Miehesi suhtautuminen asiaan oli varmasti sinulle vaikeaa. Täytyy sanoa, että olisin saattanut toimia vastaavasti samassa tilanteessa. Olisi ollut todella vaikeaa enää jatkaa yhteistä elämää tuollaisen kokemuksen jälkeen. Pahoitteluni tuulimunaraskaudesta. Kuten sanoit, koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan, josko vaikka se tosi rakkaus sieltä vielä ilmestyisi. Kaikkea hyvää elämääsi!
Oma napa: Pahoinvointi alkaa pikkuhiljaa hellittää. Tällä viikolla on ollut enää vain satunnaista huonoa oloa, mutten ole kertaakaan oksentanut.
Jännä miten useimmat täällä palstalla saavat automaattisesti kutsun np-ultraan ja meillä päin aika pitää ehdottomasti tilata itse. Sain ajan varattua toukokuun alkuun. Kaikki paineet ovat oikeastaan helpottaneet, kun näin jo alkuraskauden ultrassa pienen sykkivän sydämen. Ainakin tiedän, että joku siellä asuu ja elelee :-)
Huomenna alkaakin jo 10. viikko. Ihanaa kun viikot vierivät nopeasti eteenpäin. Masukin jo hieman pömpöttää. Kevään tuleminen on piristänyt kovasti henkistä vireystilaa.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
T. Kanelisokeri 8+6
Päivä on kallistumassa jo iltaan - onneksi niin pääsee kohta ihan oikeasti nukkumaan... :(
Tuntuu välillä siltä että sitä on kuin joku surkea haamu kun väsyttää niin kamalasti, on vaihtelevasti huono olo ja on pahalla tuulella kun on niin vetämätön oli ja ei saa aikaiseksi yhtään mitään... Mutta onneksi aina näin iltaa kohden helpottaa - kävin äsken laahustamassa pihalla ja sain pikkuisen jotain tehtyäkin siellä.
Minulla siis on menossa viikko 8+1 ja ihmettelin tuossa aikaisempia viestejä lueskellessani sitä että tilasin ajan neuvolaan ja sain sen vasta toukokuun alkuun jolloin viikkoja on kasassa jo lähes 11. Täälläpäin on ilmeisesti niin paljon odottajia että neuvola ei pidä kiirettä aikojen kanssa. Saa nähdä sitten milloin on ultra - kuulin jonkun aikaa sitten että oman kunnan tk ei enää ultraa ollenkaan vaan antavat ajan Oysin äitipolille - pitäneekö paikkansa sitten mutta ihmettelen koska suurin osa teistä muistakin marraskuussa synnyttävistä on jo käynyt neuvolassa ja ultrassa. No ei tässä mikään kiire ole minnekään - kaksi tervettä lasta on jo ja ikääkin on " vasta" 30 vee... eli en kuulu mihinkän kummoisiin riskiryhmiin mutta olisi se kiva saada kuitenkin lopullinen varmuus siitä että siellä massussa jotain tosiaan on tulossa.
Työnantajallekin voisi sitten ilmoitella jo kohta uutista niin saa alkaa hommaamaan lisää työntekijöitä, tai minähän ne itse saan hommata ja kouluttaa mutta olisipahan sekin homma sitten pois jaloista. Tällä hetkellä hän lienee siinä autuaallisessa ajatuksessa että minä olen oman osuuteni suorittanut lapsen teon saralla :) Voi olla ilme näkemisen arvoinen kun saa pamauttaa uutisen ilmoille. Olen joutunut tekemään hullun lailla ylitöitä alkuvuodesta ja laskeskelin että kun talviloman laskee mukaan niin saan jäädä oloneuvokseksi jo syyskuun loppupuolella ja kun on kesäloma siinä välissä niin ei ole enää montaa kuukautta kituutella töissä.
Illan jatkoja kaikille - huomenna olisi taas työpäivä.... mutta sitten onneksi taas saisi olla pari päivää kotosalla laahustamassa ennen uutta viikkoa.
Ajattelin tulla kertomaan kuulumiseni jos vielä joku mut muistaa.
Eli mullahan oli se tilanne, että mies alkoikin yhteisen yrittelyn ja plussan jälkeen empimään ja ehdottelemaan keskeytystä mikä lopulta johti suoranaiseen painostukseen.
Ensimmäinen päätös minkä tein oli se, että mies ei ollutkaan minun arvoiseni, toisin kuin luulin. Monen raskauden puolesta puhumisen ja riidan jälkeen käskin hänen pakata tavaransa ja poistua.
Hän oli murheellinen siitä, mutta silti pyysi keskeytystä.
Hain paperit keskeytykseen ja varasin ajan, mutta viimetippaan asti toivoin tilanteeseen muuta ratkaisua.
Mies oli kyllä keskeytyksen suhteen koko ajan antamassa tukensa, kaiketi oman etunsa vuoksi...tiedä sitä.
Kun se päivä koitti, että menin vastaanotolle niin olin aivan sekaisin. Tiesin vain etten yksin jaksaisi neljän pienen kanssa ja lääkärikin huomasi epävarmuuteni ja kaikki oli todella ymmärtäväisiä.
Mulla oli välähtänyt mielessä " toive" ettei mahassa olisikaan mitään enkä siten joutuisi sellaiseen henkiseen piinaan päätökseni kanssa.
Ehkä onni onnettomuudessa. Sikiötä ei näkynyt ja niillä viikoilla pitäisi, sen tiedän jo kokemuksesta.
Oireetkin mulla oli poissa ja se aiemmin ilmaantunut tuhru...ne oli tuulimunan merkkejä ne.
Kohtu tyhjennettiin pillereiden voimin ja miehen suhteen olen päätöksessäni pysynyt eli ero tässä tuli.
Toisaalta murheellista, toisaalta....ehkä tän piti mennä näin.
En tiedä olenko ilkeä, mutta miehelle en tuulimunasta puhunut, hänen tekoansa en tahtonut lieventää ja pelkäsin etten saisi häneltä apuja (isompien lasten hoito yms.)muutoin toimenpide-päivänä jos hänellä ei olisi oma lehmä ojassa.
Noh, nyt alkaa jälleen elämä voittamaan. Miehen kanssa ollaan kyllä puheväleissä ja tekemisissä, mutta saman katon alla emme ole ja ystävä-linja saa pysyä, sen enempään en pysty nyt.
Kaikille marrasmasuille toivon koko sydämestäni ihanaa ja onnellista odotusaikaa. Vauvat on ihania! ;)))
Minä jään katselemaan elämää ja mitä se mulle tuo eteen ja ehkäpä vielä joskus sen oikean ihmisen...
Ihanaa kesän odotusta, pitäkää masuistanne huolta. =)
Only1