Otin nuorena tatuoinnin, nyt vasta kaduttaa.

Olin nuori ja hölmö, ja tuntui se silloin hyvältä idealta - tatuointi. Nyt kolmekymppisenä vasta kaduttaa. Olin pari vuotta tatuoinnistani niin ylpeä (suuri epämääräinen kuva käsivarressa eli näkyvällä paikalla) mutta muutama kuukausi sitten kuitenkin ymmärsin minkä virheen olen tehnyt. Eikä morkkis ota loppuakseen vaan päin vastoin se pahenee päivä päivältä.

En ole saanut tatuoinnista mitään yllättäviä kommentteja, vaan tämä tulee täysin minusta itsestäni. Yhtäkkiä vaan eräänä aamuna peilin edessä tulin täysin tietoiseksi tuosta karmeasta kuvasta, jota nuorena rakastin ja jonka olin sittemmin vuosiksi suorastaan unohtanut. Kuva ei ole aiemmin vaikuttanut esimerkiksi pukeutumiseeni missään tilanteissa (edes töissä, olen opiskelija) mutta nyt tatuointi vaikuttaa kaikkeen. Olen siitä hyvin tietoinen ja se ahdistaa päivittäin ja kaikkialla.

Mikä avuksi... Kohtalotovereita? Mikä teillä on auttanut morkkikseen, joka varmaankin tulee lopulta lähes jokaiselle kerran tatuoidulle?

Nimim. ”Älä Tee Sitä”