Rakastan kissojani - Rakastavatko he minua?

Eivät rakasta, ehkä jollain tavalla kiintyvät ruokkijaansa sen ruoan takia.

Useimmat kissat lähtevät tyytyväisenä kenen tahansa kotiin. Joillakin vanhoilla kissoilla menee viikkoja oppia luottamaan uuteen emäntään, mutta kyllä ne taitavat rakastaa ruokkijaa ja passaajaa, vaikka mielellään kuvitellaan muuta.

en tiä rakastaako eläimet mut uusien tutkimusten mukaan eläimet jollai tasolla ainakin välittää omistajistaan. ihan jopa siitä joka ei ruoki, mutta joka asuu saman katon alla ja olen todistanut sen itsekkin.

toinen kissoistani on kiintynyt meidän taaperoon ja tahtoo olla häne lähellä kokoajan ja he jopa leikkii yhdessä pojan leluilla. kun poika menee hoitoon, kissa etsii epätoivosen oloisena poikaa ympäriinsä eikä jaksa oikein tehdä mitään, vaikuttaa siis surulliselta.

Kai tuo pallero jollain tavalla on kiintynyt minuun kun seuraa joka paikkaan ja tulee viereen sohvalle. Rakkaus taitaa olla riippuvainen ruuan määrästä 🤔

Kiintoisa aihe

Kysyin omaltani "Rakastatko minua?"

Kisu mulkaisi hetken silmät tapittaen ja jatkoi pesuaan:D

Kyllä tuo välillä tulee kovasti puskemaan ja kaipaa hellyyttä vaikka on juuri saanut ruokaa.

Joskus ei meinaa töistä esim. kasvimaalla meinaa tulla mitään kun kissa änkeää jalkoihin.

Jaa-a, minusta kissan kiintymys on paljon helpompi todeta, joko se pitää jostain ihmisestä tai ei, koiran taas on pakko miellyttää omistajaa laumahierarkian vuoksi.

Meilläkin kissalla on selvät suosikkiperheenjäsenet, kenen syliin menee jne, toise ton sille evvk. Eikä edes liity siihen kuka ruokkii.

Meillä kissa kulkee aina ulkona perässä, vaikka mentäisiin kauemmaksikin sienimetsään tms. Jos näköyhteys katkeaa, se alkaa moukua surkeasti.  

Minulla oli 17 vuotta tyttökissa. Kun otin sen, olin sinkkuna ja minulla oli koirakin. Koira hoiti sitä alussa kuin omaa pentuaan. Jopa valeraskaaksi tuli ja maitoa tarjoili tälle hiukan erilaiselle lapselle. Koira kuoli, kun kissa oli 4 v. Se kulki monta päivää naukumassa ja etsimässä"emoaan".

Pariuduin. Miestäni kissa ei voinut sietää. Oli selkeästi mustasukkainen ja sähisi. Minun perääni huusi ja odotti aina ovn takana kl 18 kun tulin kotiin. Miehen kelpuutti vasta vuotta ennen kuolemaansa. Lapsille oli aina kärsivällinen ja meni piiloon, jos meteli kävi hermoille. Illalla sitten minun syliin istumaan ja kehrääminen alkoi. Ruokaa sai kyllä mieheltäkin...mutta minä olin se ykkönen. Miesparka oli tunkeilija tässä rakkaudessa.

Hän ja he, huoh. Ihmisistä käytät varmaan se- ja ne-pronomineja.

Millä ihmeen perusteella kissat valitsevat suosikkiperheenjäsenensä? Mulla toinen kissa on aivan älyttömän kiintynyt muhun, seuraa joka paikkaan ja jopa yöllä haluaisi vaan rapsutuksia. Toinen kissa taas ei koskaan tule syliini, mutta miehen sylissä näyttää viihtyvän. Vaikka mä olen koittanut rapsutella, leikkiä ja ostaa vaikka mitä herkkuja sille. Toisin kuin mieheni joka ei edes hoida noita kissoja :D

Vierailija kirjoitti:

Millä ihmeen perusteella kissat valitsevat suosikkiperheenjäsenensä? Mulla toinen kissa on aivan älyttömän kiintynyt muhun, seuraa joka paikkaan ja jopa yöllä haluaisi vaan rapsutuksia. Toinen kissa taas ei koskaan tule syliini, mutta miehen sylissä näyttää viihtyvän. Vaikka mä olen koittanut rapsutella, leikkiä ja ostaa vaikka mitä herkkuja sille. Toisin kuin mieheni joka ei edes hoida noita kissoja :D

Tuon kun tietäisi. Meillä on kaksi kissaa ja toinen niistä on täysin selkeästi valinnut mieheni suosikikseen. Kyllä se varmasti minustakin pitää (tulee syliin nukkumaan ja kehrää yms.) mutta mieheeni se suhtautuu rakastavalla sankaripalvonnalla. :-) Kulkee miehen perässä, menee usein mm. vessaan mukaan, ja kun mieheni käy päiväunille menee aina joko hänen kylkeensä peiton alle tai hänen päälleen.

Mies on kolme-neljä kertaa vuodessa viikon työmatkalla ja silloin kissa on selkeästi vähän allapäin vaikka yritän miten paljon antaa sille hellyyttä.

Kun kissa on mieheni sylissä ja katsoo häntä puoliavoin silmin, kyllä minä luen siinä katseessa selvää rakkautta.

Voi sanoa, että minun kissa rakastaa minua, aina sylissä, vieressä ja kannoilla. Taloudessamme on toinenkin ihminen, mutta häneen kissa suhtautuu ylimielisesti, eikä takuuvarmasti mene syliin. Tämä toinen ihminen on kissalle pelkkä palvelija, joka enimmäkseen ruokkii kissan.

Ettei ruokkijakiintymyskään pidä paikkaansa ainakaan tässä taloudessa ;D

Kissat ovat ihania!!

Mulla on terapiakissa. Se hoitaa mua aina kun mielenterveys on huonona. Se tietää myös etukäteen, kun paha episodi on tulossa. Se rupeaa silloin seurailemaan mua joka paikkaan ja sen pitää olla jatkuvasti mussa kiinni. Kyllä uskon, että se rakastaa mua. Se on myös aina ollut kuulemma hyvin masentunut, jos olen ollut poissa. Kerran oltiin erossa kuukausi ja silloinen puoliso sanoi, että kissa kipitti aina ikkunalle katsomaan, tulenko kotiin, kun ulkoa kuului ääniä.

Toinen kissa masentui kun tulin fyysisesti sairaaksi ja olin sairaalassakin. Kai se arveli, että teen kuolemaa ja lakkasi syömästä. Se toipui sitten siinä mun kanssa.

Mä luulen, että nuo rakastavat toisiaankin. Mulla oli jonkin aikaa kolmaskin kissa, johon toinen mun kissoistani kiintyi ihan kunnolla. Se oli rakkautta. Tuo kissa joutui lopulta lähtemään oikeaan kotiinsa ja omani oli ihan murheen murtama.

Mä luulen, että noilla on yllättävän runsas tunne-elämä.

Ovat ehdollistuneet sinuun huoltajana. Eläin tuntee sukupuoliviettiä omaan lajiinsa - eroottista rakkautta sinuun ei. Tuskin muitakaan sen lämpimämpiä tunteita.

Pepe kissani loikoilee usein sohvan selkämyksellä ja tuijottaa suoraan silmiin pitkän aikaa.Sen metsälammensiniset silmät ovat intensiiviset. Ikäänkuin porautuu sydämeen. Samoin kirjoitellessani se hyvin hienovaraisesti tulee käsinojan päälle ja katselee minua.Joskus on vaikea keskittyä. Sitten pikkuhiljaa työntyy syliini jossa kehruukone alkaa hyrisemään.Jotain kiintymystä sen täytyy olla.

Lisää mielipiteitä