Miten teidän kissat nirsoilee ruoan kanssa?

Kissat, nuo suloiset karvatit.

Minun kissani aikoinaan haisteli ruokaa, jos tykkäsi ettei kelpaa, alkoi kaaputtamaan lattiaa kuin peittääkseen ruuan maalla.

Sitten taas toisena päivänä samanmerkkinen ruoka maistuikin. Oi ihanat kissadiivat.

Minun kissani on tosin jo edesmennyt, mutta oli aika nirso. Jos ostin sellaista pussiruokaa, jossa on kastiketta, kisulle ei kelvannut ne palaset, joita siinä oli vaan nuoli vain kastikkeen. Piti olla tiettyä Whiskasin purkkiruokaa, tai sitten karmean hajuista kissan tonnikalaa. Oikean kalan (silakan) kun kerran laitoin lautaselleen, niin alkoi heittelemään sitä pitkin lattiaa:) City-kissa ei kai tajunnut, että se on ruokaa. Joskus keitin seitiä, ja siitä seurasi ihan kamala huuto kun se seiti alkoi haista, minusta aika pahalta, mutta kissa oli ihan täpinöissään. Ja söi aina kaiken. Pidin ruokaa lautasella, mutta jos se oli epämieluisaa, se sai siinä olla. Kerran jopa käännähti "kannoillaan" ja alkoi ryökäle kaapimaan! Mieluummin söikin kuivaruokaa. Kissat, joita hoidan välillä syövät paljon parempaa ruokaa, ei mitään markettipöperöä. Sen huomaa jopa kakan hajusta, ei haise yhtään niin kamalalta kuin oman kissani tuotokset. Olisinpa itsekin ostellut mirrille eläinkaupasta ruuat, ehkä joskus ostinkin, mutta en jatkuvasti.

Kastikekissoja meilläkin. Pitäisikö minun syödä ne lihapalat?

Joka ainoa liikahdukseni aiheuttaa miukusäestyksisen kipityksen keittiöön. Josko vihdoinkin antaisin ruokaa? Niin, annoin 20 minuuttia sitten. Ei kelvannut. Kävivät vilkaisemassa, haistamassa, totesivat ettei maistu, kerjäsivät muuta saman tien. Siellä se ruoka nököttää lautasella siihen saakka, kunnes kaavin sen roskikseen ja annan muuta ruokaa. Hyvää olin ostavinani, mutta kun ei kelpaa niin ei kelpaa. Mieluista on tasan yksi markettiruoka, se menee herkkuna. Nuo kalliit eläinkaupan terveelliset ruoat aiheuttavat lähinnä tuhahtelua.

Välillä jokin ruoka on ihan hirveästi mieleen, kuppi tyhjenee pienellä pyörteellä. Toisella kertaa sama ruoka saa aikaan peittelykuopimisen ja ylenkatseen.  Koskaan ei voi tietää mikä herralle olisi mieleen.

On myös päiviä milloin syö kokoajan, on käytännössä pohjaton. Sitten taas on päiviä milloin pyytää ruokaa ja päivystää kupillaan , mikään ei kuitenkaan kelpaa.

On kuitenkin ihana ja maailman paras kissapoika.

5 jatkaa.

Usein ulkoilun jälkeen kelpaa aiemmin hyljeksitty ruoka.  Onko vasta sitten kunnon nälkä ja aiemmin vain persoilee.

Vierailija kirjoitti:

Kastikekissoja meilläkin. Pitäisikö minun syödä ne lihapalat?

Muussa ne lihanpalat haarukalla tms. josko sitten tasaisempi mehevä mössö kelpaisi.

Ei syö nykyään enää tuo miehen kissa mitään ruokia mitä saa myös marketista. Pitää olla porta 21:stä, pure natural:ia, natures: menu:a ja carnilove:a. Myönnän, minun vika kun tahdoin tarjota sille parempaa. :'D

Vierailija kirjoitti:

Ei syö nykyään enää tuo miehen kissa mitään ruokia mitä saa myös marketista. Pitää olla porta 21:stä, pure natural:ia, natures: menu:a ja carnilove:a. Myönnän, minun vika kun tahdoin tarjota sille parempaa. :'D

Itsellä kissanpentu taas ei tykkää ollenkaan noista kalliista eläinkaupan jutuista. Tilasin kokeilumielessä melkein kaikista erikoiskaupan tosi hyviksi kehutuista ruoista paketin tai pari, tsekatakseni mistä tykkäisi kun ajattelin että saisi laadukasta ja terveellistä ruokaa. Eli juuri näitä joista kehutaan että hyvistä raaka-aineista tehtyjä, ei lisäaineita, tosi hyviä ja terveellisiä. Eipä ole tähän mennessä yksikään kelvannut :-) On tasan yksi merkki mitä suostuu syömään.

Mutta sinihomejuusto kelpaa ; -) Putosi pieni pala keittiön lattialle niin kyllä saman tien hävisi pieneen suuhun. Muutenkin on sitä mieltä, että pitäisi saada samaa ruokaa kuin ihmiset. ... On ihan hassujen juttujen perään, kuten kananmunien ja pekonin. En kyllä ole antanut kun en oikein tiedä onko kissalle terveellistä. Pitänee tsekata eläinlääkäriltä.

Onko muiden kissoilla erikoisia haluja ihmisten ruokien perään?

Nirsoilun ilmetessä kuppi nurin viikoksi niin eivät nirsoile mitään ruokia. Kollia ei lihavuus vaivaa ja karva kiiltää, jäntevä piru.

Kun ei siinä nirsoilussa ole mitään logiikkaa :D se mikä kelpaa kissoille tänään, ei enää huomenna uppoakaan missään muodossa.

Toinen kissa rakastaa juustoja ja mitä enemmän juusto haisee, niin sen parempi vaan. Sama kissa on myös sekunneissa paikalla, jos avaat jonkinlaisen leikkelepaketin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kastikekissoja meilläkin. Pitäisikö minun syödä ne lihapalat?

Muussa ne lihanpalat haarukalla tms. josko sitten tasaisempi mehevä mössö kelpaisi.

Kokeiltu on. Ei kelpaa!

Poikkeuksena Almo Naturen katkarapu-kalasafka.

Syövät kyllä sydäntä ja munuaisia.

Vierailija kirjoitti:

Kun ei siinä nirsoilussa ole mitään logiikkaa :D se mikä kelpaa kissoille tänään, ei enää huomenna uppoakaan missään muodossa.

Toinen kissa rakastaa juustoja ja mitä enemmän juusto haisee, niin sen parempi vaan. Sama kissa on myös sekunneissa paikalla, jos avaat jonkinlaisen leikkelepaketin.

Itse aikoinaan sanoin: "ei se ole Nyytin suukaan tuohesta", kun kattikulta tuli paikalle leikkelepakettia avatessa. Aina sai pienen maistiaisen tietenkin.

Kissani saa aamulla ja illalla märkäruokaa (80g pussista puolet aamulla toinen puoli illalla), muuten kuivamuonaa. Kuivamuonan (eläinkaupan raksuja, tälle rodulle tarkoitettuja) kanssa ei nirsoile, mutta märkäruuan kanssa kyllä. Moussemainen tai hyytelö ei kelpaa. Eikä sellainen, jossa "sattumat" on puristetusta massasta tehtyjä. Vain kastike kelpaa, ja lihapalat siinä pitää olla oikeita eikä massaa. Sheban Fresh&Fine on tämän hetken suosikki. Saas nähdä kauanko...

Ruoan tökkiminen ja sekoittaminen muuttaa sen tosiaan kissan mielestä tuoreeksi, simsalabim. Laitan kissalle kerta-annoksina myös kuivaruoan aina kun mahdollista. Kun katti saa välillä kananmunankeltuaisen, elämä on mallillaan.

Raakaruoka on hyvää illalla työpäivän jälkeen, kun kissa tekee ensin oman työnsä eli saalistamisen leikkimällä. "Saaliin" pitää olla tuore.

Kuulostaa vastaajien jutut siltä, että kissoille on ruokaa tarjolla liikaa. Paasto ja pienet annokset tekee kissoille hyvää siinä missä emännilleenkin.

Vierailija kirjoitti:

Välillä jokin ruoka on ihan hirveästi mieleen, kuppi tyhjenee pienellä pyörteellä. Toisella kertaa sama ruoka saa aikaan peittelykuopimisen ja ylenkatseen.  Koskaan ei voi tietää mikä herralle olisi mieleen.

On myös päiviä milloin syö kokoajan, on käytännössä pohjaton. Sitten taas on päiviä milloin pyytää ruokaa ja päivystää kupillaan , mikään ei kuitenkaan kelpaa.

On kuitenkin ihana ja maailman paras kissapoika.

Täsmälleen sama meidänkin Ragdollpojan kanssa. Joskus naukuu ja "komentaa" laittaessani kuppia eteen. Sitten saattaa lähteä pois ja kaiken lisäksi saattaa "mököttää"! Possunliha on mieluista kunhan se on Snellmannin, muu ei kelpaa! On kuitenkin mahtavan hieno kissa!