Onko väärin etsiä puolisoa vain siksi, että ei tarvitsisi käydä töissä? Voiko sen suoraan kertoa?

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen nainen tajuaa jo näköjään itsekin miten huono olisi kotirouvana. Kertoo myös rehellisesti, ettei kykene pitämään kotia siitinä, ei sänkyä kuumana, eikä ruokaa valmiina. Siksi miesten kannattaakin ottaa vaimo aivan jostain toisesta kulttuurista.

Joo, kyllä minä mielummin käyn töissä kuin käkin kotona ja puunaan ja kokkaan.

Mitä taas seksiin tulee, kyllä monen suomalaisen kanssa on mahdollisuus erittäin hyvään seksiin. Se vaan on meidän kanssa kahden kauppa eli mieheltäkin vaaditaan panostusta eikä pelkkää nylkyttämistä. En näe sitä kuitenkaan huonona, koska laatu paranee myös miehellä hänen ollessaan emotionaalisesti mukana versus oman elämän pornofilmi.

Sun pitää löytää mies joka haluaa "kotivaimon ", kyllä niitäkin on. Et voi yksipuolisella päätöksellä heittäytyä toisen elätettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan näe mitä erityisen tavoiteltavaa tuollaisessa kotirouvassa olisi. Modernissa elämänmenossa kotitöiden hoitaminen on niin naurettavan pieni työmäärä. Tiskikone tiskaa ja imurilla vetelee lattiat läpi. Ruoanlaitto on ihan mukavaa hommaa. Siitäkään en halua luopua. Sitäpaitsi jos ei huvita laittaa ruokaa niin puolivalmista ja einestä on kaupan hyllyt notkollaan. Ravintolasta saa ruokaa ja take-away kotimatkalla on mukavaa vaihtelua.

Pienten lasten hoito tietysti on oma lukunsa. Tämänlaisena kotirouvana ololla tosin tarkoitetaan enempi sellaista läpi elämän oloneuvoksena olemisen roolia.

Mitä sitten tekisit elämälläsi jos työnteko ei olisi rasitteena? Makaisit sohvalla katselemassa telkkaria ja söisit sipsejä?

t. mies

Minäkin ihmettelen mitä ap tekisi. Ilmeisesti rivien välistä pitäis osata lukea että mies maksaa sitten kaiken ja ap käy vinguttamassa miehen rinnakkaisluottokorttia ja vietetään sivistynyttä iltaa viinilasien muodossa. Tai jotakin vastaavaa. olen itse kotirouva mutten sitä koskaan suunnitellut ja todellakin miehen työ on sellainen että siihen on vaikea sovitella toisen aikuisen uraa viereen kun on myös lapsia. Varsinkin kun asumme maassa jossa lapset viedään ja haetaan koulusta vielä teini-ikäisinäkin ja on myös edustettava ja jonkun hoidettava arjen velvollisuudet. Mies lähtee aamulla töihin ja tulee illalla takaisin ja jos joskus käy niin että hän sanoo hoitavansa vaikka jonkun laskun niin ei hän sitä muista työasioiden lisäksi. Joten mulle on jäänyt ihan kaikki kodin asiat. Vastapainoksi ei tarvitse miettiä mistä rahat, mies viettää kaiken vapaa-aikansa minun ja lasten kanssa ja meillä on erinomainen suhde niin henkisesti ja fyysisesti MUTTA mä joskus kadehdin todella paljon miehen työtä! Välillä vanhat töissäkäntiajat muistuu mieleen ja veetuttaa hetken! Tämä ei onnistuisi mitenkään jos meillä olis huono parisuhde. Käytän kaiken turhautumisen itseni kunnossa pitämiseen eli mitä enemmän tuntuu veemäiseltä ilman omaa uraa sen paremmalta näytän:D 168cm ja 56 kg<3 Mitat tänään 92- 68cm-92<3 Johonkin ne tavoitteet on sitten iskettävä (Perheen, kodin ja lasten lisäksi) 

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia kannatan aktiivimallia.

Ei aktiivisempi vaikutusta tuohon kuvioon mitenkään. Kotirouvan jonka mies elättää ei ole työtön työnhakija.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen nainen tajuaa jo näköjään itsekin miten huono olisi kotirouvana. Kertoo myös rehellisesti, ettei kykene pitämään kotia siitinä, ei sänkyä kuumana, eikä ruokaa valmiina. Siksi miesten kannattaakin ottaa vaimo aivan jostain toisesta kulttuurista.

Onko tosiaan suomalaiset nuoret miehet nykyään näin avuttomia, ettei

pärjää arjesta, vaan tarvitsevat ulkopuolista apua, kun samaan aikaa ei edes vanhukset saa apua, vaikka olisi miten heikkokuntoinen ja liikunta rajoitteinen, vaan on pärjättävä itse. Meillä mies osaa tehdä ruokansa ja siivota, vaikka on 76v. mutta nykymiehiä - nuori ja terve, ei tähän pysty ja vaimo on taloudenhoitaja. Sääli.

Ja naurattaa kun "lapsukaiset" vielä puhuvat seksistä, kun eivät saa edes ruokaansa suuhun tai osaa siivota jälkiään.

Mieluimmin haaveile ap. vaikka kotiavustajan tehtävästä. Saat palkkaa ja jonkinlaisen työajan, sekä eläketurvan.

Ja vapaa-aikasi voit viettää mielesi mukaan vapaiden miesten seurassa. Jos seura kyllästyttää, vaihda seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudessa työt vähenevät ja elintaso laskee. Ei siitä kauan ole, kun oli ihan normaalia, että nainen (vaikkei edes lapsia olisi) oli kotona ja hoiti huushollin. Ei se niin pahaa elämää ollut, tietysti tulevaisuudsessa voi olla niin, että töissä käy vuorotellen mies tai nainen. 

Sitä sukupolvea ennen oli henkisesti raskasta, kun perheessä oli monsti myös anoppi.

Kyllä siitä on jo melko kauan, kun Suomessa oli kotirouvia ja viimeisetkin ajoittuvat 60-70-luvulle eli lähes 50v sitten.

Silloin kotirouvuus mahdollisti lainsäädäntö, sillä 70-luvulle asti oli puolisoiden yhteisverotus ja lisäksi lapsiperheille lapsivähennys verotuksessa, kun kunnallista päivähoito-oikeutta ei ollut.

Jos jollakin kotirouvalla ei ennen ollut lapsia, yleensä hän hoiti iäkkäitä sukulaisiaan tai lapsia tai teki vapaaehtoista työtä, joiden tukee järjestöjen toiminta perustui.

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävisi, jos tienaisin niin paljon ettei rahasta olisi pulaa. Näin keskituloisena ei ole varaa aikuisia elättää. Käytännössä ne hyvätuloiset näyttävät vaativan myös keskiarvoa parempaa ulkonäköä. T. M

Olen sellaisesta kaupunginosasta Helsingissä, että lapseni luokkakavereissa on pari tällaista perhettä. Miljonäärikämpät ja täyspäiväiset kotiäiditt, jotka pyörittävät kodin ja hoitavat lapsen.

He eivät ole mitään kaunottaria kumpikaan. En ole ikinä nähnyt kummallakaannkorokenkiä tai edes meikkiä. Siis sellaisia hyvin tavallisen oloisia naisia, mutta urheilullisia ja ovat opetelleet samoja harrastuksia kuin miehelläkin on. Ja tosi omistautuvia äitejä ja tiukkoja kasvattajia, osaavat pitää kovaa kuria. Toinen taitaa olla pohjakoulutukseltaan kokki.

Eli mikään seksibimbon rooli se ei näytä olevan vaan sellaisen normaalisti itsestään huolta pitävän, vähän harmaavarpusmaisen naisen rooli, jossa perheessä on selkeästi yksi tähti - mies - ja nainen hiljaa ihailee ja kannustaa vieressä.

Eihän tuo nit sinänsä väärin ole. Kaikki haluaa suhteelta jotain, sinä toivot tuollaista roolijakoa ja, jos se passaa toisellekin osapuolelle, ei mun mielestä kuulu ulkopuolisille mitenkään.

Tää on kuitenkin sen verran iso, molempiin vaikuttava asia, että olisi fiksua ja reilua tuoda esiin jo melko alkuvaiheessa. Ylipäätään hullua ruveta rakentamaan pidempää suhdetta sellaisen ihmisen kanssa, joka haluaa ihan erilaista elämää ja elämäntyyliä kuin itse. Tietty suhteessa aina joutuu tekemään kompromisseja, mutta jotkut asiat on sen verran perustavaa laatua, että pitää pohtia, kuinka paljon voi joustaa vai tuleeko raja vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia kannatan aktiivimallia.

Eihän se ap:ta mitenkään koskisi, se koskee vain niitä, jotka nostavat työttömyysturvaa ja/tai tt-tukea. Kotirouvat saavat ihan rauhassa keskittyä kodin, lasten ja miehen hoitamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävisi, jos tienaisin niin paljon ettei rahasta olisi pulaa. Näin keskituloisena ei ole varaa aikuisia elättää. Käytännössä ne hyvätuloiset näyttävät vaativan myös keskiarvoa parempaa ulkonäköä. T. M

Olen sellaisesta kaupunginosasta Helsingissä, että lapseni luokkakavereissa on pari tällaista perhettä. Miljonäärikämpät ja täyspäiväiset kotiäiditt, jotka pyörittävät kodin ja hoitavat lapsen.

He eivät ole mitään kaunottaria kumpikaan. En ole ikinä nähnyt kummallakaannkorokenkiä tai edes meikkiä. Siis sellaisia hyvin tavallisen oloisia naisia, mutta urheilullisia ja ovat opetelleet samoja harrastuksia kuin miehelläkin on. Ja tosi omistautuvia äitejä ja tiukkoja kasvattajia, osaavat pitää kovaa kuria. Toinen taitaa olla pohjakoulutukseltaan kokki.

Eli mikään seksibimbon rooli se ei näytä olevan vaan sellaisen normaalisti itsestään huolta pitävän, vähän harmaavarpusmaisen naisen rooli, jossa perheessä on selkeästi yksi tähti - mies - ja nainen hiljaa ihailee ja kannustaa vieressä.

Ja kahden tietämäsi tapauksen perusteella vedit aikamoiset yleistykset 😄

Kannattaa hankkia luksuskotirouvan.pätevyys ensi ja sitten tuoda sitä esiin ja kertoa haaveistaan, niin oikea mies tunnistaa.

Ensinnäkin pitää olla todella järkevä ja tervehenkinen, lapsirakas ja tasainen helppo sopeutuva luonne. Kestä kolmen.lapsen kaikki yöheräämiset ja samalla ylläpitää kiiltävä koti ja hyvät ruuat aterioille, vaikka olisi 38 asteen kuumeessa itse.

Rakastaa kotitöitä ja olla niissä huippu. Hankkia vaikka joku ammatti ruuanlaiton tai lastenhoidon tms saralta. Pitää huolta itsestään kuntoilemalla ja olenalla tasokas. Ei mikään hiuslisäke tekoripsi silikoni-tyyli vaan sen tyyppinen tyyli kuin vaikka brittiläisellä maaseutuaatelilla. Ulkoiluvaatteet, käytännöllistä, tyylikästä ja siistiä. Varmaan pitää panostaa täysillä hyvään seksiin miehelle. Olla sivistynyt ja älykäs, jottei miehen tarvitse hävetä muiden silmissä.

Elää elämänsä siis muiden hyväksi ja nauttia siitä eikä katkeroitua, olla joka päivä kiitollinen, että saa uhrautua.

Oikeasti veikkaan, että tällaisista puolisoista voi olla pulaakin, koska miksi ihmeessä kukaan fiksu järkevä nainen ryhtyisi sellaiseen koiranvirkaan rahasta, kun voi mennä itse tienaamaan omat rahansa. Eli tämä ei ole tehtävä, jossa makoillaan ja hoidetaan tekokynsiä ja ostellaan merkkilaukkuja ja jossa mies uhrautuu sen naisen hyväksi, vaan juuri tasan toisinpäin. Musta vähän tuntuu, että ap virheellisesti ajatteli itseään siinä tulevaisuudenunelmassaan passattavaksi osapuoleksi, tähdeksi, josta toinen pitää huolen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle kävisi, jos tienaisin niin paljon ettei rahasta olisi pulaa. Näin keskituloisena ei ole varaa aikuisia elättää. Käytännössä ne hyvätuloiset näyttävät vaativan myös keskiarvoa parempaa ulkonäköä. T. M

Olen sellaisesta kaupunginosasta Helsingissä, että lapseni luokkakavereissa on pari tällaista perhettä. Miljonäärikämpät ja täyspäiväiset kotiäiditt, jotka pyörittävät kodin ja hoitavat lapsen.

He eivät ole mitään kaunottaria kumpikaan. En ole ikinä nähnyt kummallakaannkorokenkiä tai edes meikkiä. Siis sellaisia hyvin tavallisen oloisia naisia, mutta urheilullisia ja ovat opetelleet samoja harrastuksia kuin miehelläkin on. Ja tosi omistautuvia äitejä ja tiukkoja kasvattajia, osaavat pitää kovaa kuria. Toinen taitaa olla pohjakoulutukseltaan kokki.

Eli mikään seksibimbon rooli se ei näytä olevan vaan sellaisen normaalisti itsestään huolta pitävän, vähän harmaavarpusmaisen naisen rooli, jossa perheessä on selkeästi yksi tähti - mies - ja nainen hiljaa ihailee ja kannustaa vieressä.

Ja kahden tietämäsi tapauksen perusteella vedit aikamoiset yleistykset 😄

Montakos itse tunnet kunnolla? Veikkaanpa nollaa.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa hankkia luksuskotirouvan.pätevyys ensi ja sitten tuoda sitä esiin ja kertoa haaveistaan, niin oikea mies tunnistaa.

Ensinnäkin pitää olla todella järkevä ja tervehenkinen, lapsirakas ja tasainen helppo sopeutuva luonne. Kestä kolmen.lapsen kaikki yöheräämiset ja samalla ylläpitää kiiltävä koti ja hyvät ruuat aterioille, vaikka olisi 38 asteen kuumeessa itse.

Rakastaa kotitöitä ja olla niissä huippu. Hankkia vaikka joku ammatti ruuanlaiton tai lastenhoidon tms saralta. Pitää huolta itsestään kuntoilemalla ja olenalla tasokas. Ei mikään hiuslisäke tekoripsi silikoni-tyyli vaan sen tyyppinen tyyli kuin vaikka brittiläisellä maaseutuaatelilla. Ulkoiluvaatteet, käytännöllistä, tyylikästä ja siistiä. Varmaan pitää panostaa täysillä hyvään seksiin miehelle. Olla sivistynyt ja älykäs, jottei miehen tarvitse hävetä muiden silmissä.

Elää elämänsä siis muiden hyväksi ja nauttia siitä eikä katkeroitua, olla joka päivä kiitollinen, että saa uhrautua.

Oikeasti veikkaan, että tällaisista puolisoista voi olla pulaakin, koska miksi ihmeessä kukaan fiksu järkevä nainen ryhtyisi sellaiseen koiranvirkaan rahasta, kun voi mennä itse tienaamaan omat rahansa. Eli tämä ei ole tehtävä, jossa makoillaan ja hoidetaan tekokynsiä ja ostellaan merkkilaukkuja ja jossa mies uhrautuu sen naisen hyväksi, vaan juuri tasan toisinpäin. Musta vähän tuntuu, että ap virheellisesti ajatteli itseään siinä tulevaisuudenunelmassaan passattavaksi osapuoleksi, tähdeksi, josta toinen pitää huolen...

Tosin tämä ei ole vastaus ap:n ongelmaan, koska tuohon sisältyy paljon raskasta ja loppumatonta työtä. Ap halusi elätettäväksi ilman, että tarvitsee tehdä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Se on aika vaarallista jättäytyä toisen armoille.

Ainkin hälytyskellojen pitäisi kilkattaa, mikäli mies innoissaan on tekemässä naisesta kotiäitiä/-rouvaa.

On nimittäin helpompi pitää toinen kontrollissa, mikäli hänet pidetään kotona ja taloudellisessa ansassa.

Olen elänyt parisuhteessa sairaalloisen mustasukkaisen kanssa. Tämä olisi mieluusti tehnyt minut raskaaksi, jolloin sanojensa mukaan olisi pakottanut minut lopettamaan työt ja jäämään kotiin. Onneksi en mennyt tuohon ansaan, vaan jo puheena tuo asetelma ahdisti.

Loppuviimein minulle soiteltiin töihin jatkuvalla syötöllä. Jos en vastannut, niin tuli lukuisia halventavia tekstiviestejä, jossa kuulema en oikeasti ole töissä vaan salarakkaan luona, kun en voi vastata puhelimeen.

Kun taas tästä viisastuneena seuraavan kerran juoksin takahuoneeseen vastaamaan, niin huusi raivohulluna, että "et sä missään töissä ole vaan jonkun miehen luona, kun kerta pystyt vastaa!!".

Että pidä ap tuntosarvet pystyssä. Joku taka-ajatus voi piillä siinä jos mies pitää hyvänä ideana kotivaimoksi jäämistä.

Kyllä mulle ja monelle muullekin miehelle kelpaisi periaatetasolla kotivaimon /-rouvan roolille omistautunut, perinteinen "johtajan puoliso" -tyyppinen vaimo. Vaatii toki naiselta aika selvästi tietynlaista luonnetta, elämänsisältö täytyy tuossa tilanteessa melkein tulla puolison saavutusten ja esimerkiksi harrastusten ja lasten kasvattamisen kautta. Noin muuten tuo tilanne olisi kyllä näin miehen näkökulmasta ihan toimiva, perinteisen mies-elättäjän ja nainen-huolehtijan suhde voisi olla jopa kutkuttavan mielenkiintoinen kokemus näin täyteen tasa-arvoon kasvatetun sukupuolen edustajan näkökulmasta.

Probleema vaan on elämisen kalleus, sen perheen pään täytyy olla aika tanakasti rahoissaan että tällainen elämä onnistuu. Suomessa tämä on siksi aika harvinaista.

Saksassahan työssä käyvä mies ja "Hausfrau" on edelleenkin aika yleinen ratkaisu.

Ei ole väärin, mutta en kertoisi sitä suoraan noilla sanoilla. Se voi turhaan pelästyttää miehen. Sen sijaan voit ihan hyvin sanoa, että sinusta olisi kiva olla kotiäiti tai kotirouva ja pitää huolta kodista ja miehestä. Katsot sitten miten mies reagoi. Jos miehen reaktio on positiivinen, niin saattaa olla että toiveesi on mahdollinen. Pidä kuitenkin huolta, että oma taloutesi on turvattu jos tulee ero!

Oikeasti moni mies pitäisi tuollaisesta 50-luvun amerikkalaisesta idyllistä, mutta harvalla on siihen varaa ja se on Suomessa sosiaalisesti vieroksuttavaa. Mutta esimerkiksi Saksassa ja USA:ssa on ihan tavallista, että nainen jää kotiäidiksi ja kotirouvaksi, kun tulee lapsia. Kannattaa siis rohkeasti kertoa potentiaaliselle kumppanille, mitä toivoo elämältä.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan näe mitä erityisen tavoiteltavaa tuollaisessa kotirouvassa olisi. Modernissa elämänmenossa kotitöiden hoitaminen on niin naurettavan pieni työmäärä. Tiskikone tiskaa ja imurilla vetelee lattiat läpi. Ruoanlaitto on ihan mukavaa hommaa. Siitäkään en halua luopua. Sitäpaitsi jos ei huvita laittaa ruokaa niin puolivalmista ja einestä on kaupan hyllyt notkollaan. Ravintolasta saa ruokaa ja take-away kotimatkalla on mukavaa vaihtelua.

Pienten lasten hoito tietysti on oma lukunsa. Tämänlaisena kotirouvana ololla tosin tarkoitetaan enempi sellaista läpi elämän oloneuvoksena olemisen roolia.

Mitä sitten tekisit elämälläsi jos työnteko ei olisi rasitteena? Makaisit sohvalla katselemassa telkkaria ja söisit sipsejä?

t. mies

On se miehellekin suunnaton apu ja hyöty uraa ajatellen, jos ei tarvitse vauvan kanssa valvoa öitä ennen töihin lähtöä, viedä ja hakea lapsia päiväkodista/koulusta, huolehtia lasten vaatetuksesta, neuvolakäynneistä, kouluasioista, harrastuksista jne. Kaikkeen tuohon menee helposti pari tuntia päivittäin, jonka voisi käyttää myös työntekoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan näe mitä erityisen tavoiteltavaa tuollaisessa kotirouvassa olisi. Modernissa elämänmenossa kotitöiden hoitaminen on niin naurettavan pieni työmäärä. Tiskikone tiskaa ja imurilla vetelee lattiat läpi. Ruoanlaitto on ihan mukavaa hommaa. Siitäkään en halua luopua. Sitäpaitsi jos ei huvita laittaa ruokaa niin puolivalmista ja einestä on kaupan hyllyt notkollaan. Ravintolasta saa ruokaa ja take-away kotimatkalla on mukavaa vaihtelua.

Pienten lasten hoito tietysti on oma lukunsa. Tämänlaisena kotirouvana ololla tosin tarkoitetaan enempi sellaista läpi elämän oloneuvoksena olemisen roolia.

Mitä sitten tekisit elämälläsi jos työnteko ei olisi rasitteena? Makaisit sohvalla katselemassa telkkaria ja söisit sipsejä?

t. mies

On se miehellekin suunnaton apu ja hyöty uraa ajatellen, jos ei tarvitse vauvan kanssa valvoa öitä ennen töihin lähtöä, viedä ja hakea lapsia päiväkodista/koulusta, huolehtia lasten vaatetuksesta, neuvolakäynneistä, kouluasioista, harrastuksista jne. Kaikkeen tuohon menee helposti pari tuntia päivittäin, jonka voisi käyttää myös työntekoon.

Pari tuntia??

Kodinhoito ja siivous ja ruuanlaitto ja lastenhoito on kokopäivätyö ympärivuorokauden. Näissä perheissähän eivät lapset ole missään kunnallisessa päiväkodissa vaan kotihoidossa ja koulun jälkeen ateria odottaa ja harrastuksiin kuskataan. Noilla kotiäideillä ei ole koskaan lomaa tai omaa aikaa. Kallis hinta elatuksesta, ellei aidosti tykkää sellaisesta pullantuoksuinen äiti-roolista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ainakaan näe mitä erityisen tavoiteltavaa tuollaisessa kotirouvassa olisi. Modernissa elämänmenossa kotitöiden hoitaminen on niin naurettavan pieni työmäärä. Tiskikone tiskaa ja imurilla vetelee lattiat läpi. Ruoanlaitto on ihan mukavaa hommaa. Siitäkään en halua luopua. Sitäpaitsi jos ei huvita laittaa ruokaa niin puolivalmista ja einestä on kaupan hyllyt notkollaan. Ravintolasta saa ruokaa ja take-away kotimatkalla on mukavaa vaihtelua.

Pienten lasten hoito tietysti on oma lukunsa. Tämänlaisena kotirouvana ololla tosin tarkoitetaan enempi sellaista läpi elämän oloneuvoksena olemisen roolia.

Mitä sitten tekisit elämälläsi jos työnteko ei olisi rasitteena? Makaisit sohvalla katselemassa telkkaria ja söisit sipsejä?

t. mies

On se miehellekin suunnaton apu ja hyöty uraa ajatellen, jos ei tarvitse vauvan kanssa valvoa öitä ennen töihin lähtöä, viedä ja hakea lapsia päiväkodista/koulusta, huolehtia lasten vaatetuksesta, neuvolakäynneistä, kouluasioista, harrastuksista jne. Kaikkeen tuohon menee helposti pari tuntia päivittäin, jonka voisi käyttää myös työntekoon.

Pari tuntia??

Kodinhoito ja siivous ja ruuanlaitto ja lastenhoito on kokopäivätyö ympärivuorokauden. Näissä perheissähän eivät lapset ole missään kunnallisessa päiväkodissa vaan kotihoidossa ja koulun jälkeen ateria odottaa ja harrastuksiin kuskataan. Noilla kotiäideillä ei ole koskaan lomaa tai omaa aikaa. Kallis hinta elatuksesta, ellei aidosti tykkää sellaisesta pullantuoksuinen äiti-roolista.

Ainoassa lähipiirin perheessä, jossa vaimo oli noin 10 vuotta kotona, lapset olivat päikyssä osa-aikaisesti kaksivuotiaista. Muissa tuntemissani perheissä on vaimo palannut töihin paljon nopeammin.