16v eikä koulupaikkaa
Eli oon 16-vuotias ja mulla ei oo koulupaikkaa. Aloitin viime syksynä koulun merkonomiopinnoissa, mutta masennuksen ja ahdistuksen takia jouduin eroamaan koulusta. Nyt mulla ei oo mitään koulupaikkaa, enkä tiiä yhtään mitä teen. Mikään muu ala ei kiinnosta mua ja musta tuntuu, että lukio ja työtkin olis liian rankkaa mulle. Pelkään, että syrjäydyn ihan kokonaan ja masennus ja ahdistus pahenee.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Eli oon 16-vuotias ja mulla ei oo koulupaikkaa. Aloitin viime syksynä koulun merkonomiopinnoissa, mutta masennuksen ja ahdistuksen takia jouduin eroamaan koulusta. Nyt mulla ei oo mitään koulupaikkaa, enkä tiiä yhtään mitä teen. Mikään muu ala ei kiinnosta mua ja musta tuntuu, että lukio ja työtkin olis liian rankkaa mulle. Pelkään, että syrjäydyn ihan kokonaan ja masennus ja ahdistus pahenee.
Hei ystävä hyvä, eihän sinun vielä tarvitsekaan tietää mitä sinä haluat elämälläsi tehdä! Nykyään vaan yritetään saada kaikki tehokkaasti johonkin lokeroon, oli se sitten enemmän tai vähemmän mielekäs paikka juuri sinulle. Itse tuossa 40v täyttäessäni totesin, että pitäisi varmaan vähitellen päättää mitä sitä haluaa isona tehdä 😀 ja siis olen koko elämäni joko opiskellut tai tehnyt töitä, tämä ei todellakaan siis ole kehotus jäädä sinne kotiin miettimään miksi haluat sitten nelikymppisenä vaan päin vastoin, sinun tarvitsee päättää, mitä teet nyt tänä keväänä ja mikä olisi sinulle seuraava etappi koko elämäsi matkalla. Se ei sinulle siellä kotona valkene!
Olisi varmasti hyvä jos pääsisit jonkun ammatti-ihmisen kanssa keskustelemaan vaihtoehdoista, mitkä sinulle tuntuisivat luontevilta ja mahdollisilta (ehkä voisit vielä olla yhteydessä peruskoulun opoosi ja kysyä voisiko hän vielä neuvoa sinua?).
Vähin mitä sinun kannattaa tehdä on mennä nyt kevääksi iltalukioon suorittamaan joitain lukion kursseja ja hankkimaan elämääsi rytmiä ja syyn pukeutua, peseytyä ja lähteä ulos ovesta :) Tiedäthän, että moni menee lukioon ’kasvamaan’ koska ei todellakaan tiedä mitä haluaa tehdä aikuisena - ja lukion jälkeen voi sitten ihan mainiosti mennä vielä vaikkapa oppisopimuskoulutukseen jos lukeminen ei ole sinun juttusi.
Mutta kaikkein tärkeintä on ÄLÄ PANIKOI. Varmaan noin ylsi tuhannesta ikäisestäsi oikeasti varmasti tietää mitä haluaa isona tehdä! (Moni näyttää varmalta, mutta kun olette 40-vuotiaita, yllättävän moni onkin valinnut jonkun aivan muun polun kuin mitä tuossa iässä kuvitteli)
Tsemppiä ja etsi aktiivisesti elämästäsi ja elämääsi pieniä ilon aiheita!
Harkitse aikuiskoulutusta, esim. iltalukiota.
Hankit apua mielenterveysongelmiisi ja Menet kouluun ja käyt koulun loppuun. Koulutus on tärkeää ja piireistä tippuu hyvin helposti jos on vuodenkaan tekemättä mitään! Sitä jää helposti laiskaksi.
Joku kansaopistokymppi ois varmaan just hyvä sulle.
Te-toimistoon ammatinvalinnanohjaukseen ja nuorten asiantuntijalle. Mahdollisuuksia löytyy noinkin nuorelle, myös täällä haukuttu 9€ orjatyö eli työkokeilu. Sitten kun täytät 17v, niin saat työkokeilusta myös korotetun työmarkkinatuen, eli n 800 €/kk.
Te-toimistoon voi olla ainakin parin viikon jono. Jos lähelläsi on Ohjaamo, niin sinne yhteys. Tai etsivään nuorisotyöhön, joita pitäisi olla joka kunnassa. Ota apua vastaan, vaihtoehtoja on 🙂
Vierailija kirjoitti:
Te-toimistoon ammatinvalinnanohjaukseen ja nuorten asiantuntijalle. Mahdollisuuksia löytyy noinkin nuorelle, myös täällä haukuttu 9€ orjatyö eli työkokeilu. Sitten kun täytät 17v, niin saat työkokeilusta myös korotetun työmarkkinatuen, eli n 800 €/kk.
Meidän seudulla on nuorille kuukauden pituisia uravalmennuksia eli pupukursseja. Jos ryhmätoiminta ei kiinnosta, niin ainakin meillä hankitaan kaikille halukkaille työhönvalmentaja. Näitä hankitaan myös työhön tai koulutukseen haluaville aikuisillekin.
Vierailija kirjoitti:
Eli oon 16-vuotias ja mulla ei oo koulupaikkaa. Aloitin viime syksynä koulun merkonomiopinnoissa, mutta masennuksen ja ahdistuksen takia jouduin eroamaan koulusta. Nyt mulla ei oo mitään koulupaikkaa, enkä tiiä yhtään mitä teen. Mikään muu ala ei kiinnosta mua ja musta tuntuu, että lukio ja työtkin olis liian rankkaa mulle. Pelkään, että syrjäydyn ihan kokonaan ja masennus ja ahdistus pahenee.
Oletko jo saanut apua masennukseesi ja ahdistukseesi? Sinun ikäisilläsi on paljon hormoneista johtuvia mielialaongelmia. Ne eivät kuitenkaan mene itsestään ohi, vaan tarvitset niihin asiantuntevaa apua. Kun saat taas pääsi kuntoon, voit päästä opiskelemaan haluamaasi alaa henkilökohtaisen opetussuunnitelman turvin.
Ohjaamo on kyllä tosi hyvä, jos sellainen paikkakunnalta löytyy. Ja psykiatrista apua myös kannattaa hakea, jos et jo ole hoidon piirissä. Ei paniikkia, olet nuori vielä, ehdit hyvin opiskella ja työelämään, vaikka nyt menisikin tämä vuosi tai seuraavakin etsiskellessä. Pääasia on, että teet jotain, älä jää vain kotiin.
Voi olisit varmasti saanut koulusta sairaslomaa eikä olisi tarvinnut erota kokonaan. Kohta alkaa yhteishaku, niin ei muuta kuin uusia hakupapereita sisään. Sitten mikäli opiskelu tuntuu rankalta, hae apua jaksamiseen. Opintoihin on kyllä saatavana monenlaista tukea, joten ei kannata ensimmäisenä heittää pyyhettä kehään. Tsemppiä!
Ota yhteyttä oman kuntasi etsivään nuorisotyöntekijään. Hän auttaa ja neuvoo sinua.