Lue keskustelun säännöt.
Alkoholistit, voitteko kertoa miksi haluatte olla jatkuvasti kännissä?
06.01.2018 |
Eihän siitä tule kuin järkyttävä väsymys, eikä kännikään ole enää kiva. Välillä lomalla olen ottanut viikon ryyppyputkia, tosin siten että olen aina selvittänyt pääni ennen seuraavan päivän eka drinkkiä. Välillä kokeillut "jatkaa" juomista siitä aamukännistä ja olen nukahtanut sit tosi aikaisin ja nukkunut vähintään kellon ympäri. Ärsyttää jatkuvassa dokailussa myös, kun aivot ei toimi.
Miksi siis haluatte olla 247 kännissä?
Kommentit (63)
Kännissä ei tarvitse kohdata elämän todellisuutta ja tämä on myös syy siihen miksi kännikalat ja muut päihdehörhöt eivät tunne häpeää päissään tekemistään tyhmyyksistä. Heikolla itsetunnolla varustetuista ihmisistä tulee usein päihderiippuvaisia. Heikko itsetunto rakentuu ihmiselle jo lapsuusaikana ja kyllä siihen ovat syynä eritysesti lapsen vanhemmat ja heidän tapansa kasvattaa tai se ettei kasvatusta ei tapahdu ollenkaan ja vaikutuksensa on myös elinolosuhteilla mitkä vanhemmat ovat lapselleen järjestäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän tämän vastausta varmaan ymmärtäisi kukaan muu kuin alkoholisti itse?
Mietin jo teini-ikäisestä lähtien elämäntarkoitusta, enkä koskaan keksinyt sitä. Kuulun ihmisiin jotka eivät halua käyttää aikaansa turhiin huvituksiin (pun noticed) tai muiden ihmisten höpötyksiin. En toisaalta osaa myöskään itse viihdyttää itseäni. Alkoholi poistaa ristiriidan. Aika menee huomaamattani, eikä minun tarvitse miettiä mitä varten tai mihin sen käyttäisin.
😅 Vai näin itsellesi selität. Tottakai on pakko juoda koska nyyh, et keksinyt elämäntarkoitusta, eikä oikein mikään edes kiinnosta. Siihen se henkinen kehitys sitten pysähtyi kun aloit turvautua kännäämiseen. Moni doku on jäänyt teini-ikäisen tasolle koska aina voi juoda jos harmittaa. Tällöin ei edes etsitä muita ratkaisuja, ei opita ymmärtämään itseä, tyydytään surkeuteen, ei kasveta aikuiseksi.
Mitään muuta tästä elämästä en ole irti saanut. Juomisella siirrän vain väistämätöntä poistumista vuorokauden eteenpäin.
Pakko juoda tai tulee hirveä olo. Sama juttu kuin kovilla huumeilla. Ainoa ero on siinä että alkoholi on laillista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisi mieli olla muttei pysty. Aina tulee paein päivän jälkeen stoppi ettei tee mieli enää juoda.
Vierailija kirjoitti:
Kännissä ei tarvitse kohdata elämän todellisuutta ja tämä on myös syy siihen miksi kännikalat ja muut päihdehörhöt eivät tunne häpeää päissään tekemistään tyhmyyksistä. Heikolla itsetunnolla varustetuista ihmisistä tulee usein päihderiippuvaisia. Heikko itsetunto rakentuu ihmiselle jo lapsuusaikana ja kyllä siihen ovat syynä eritysesti lapsen vanhemmat ja heidän tapansa kasvattaa tai se ettei kasvatusta ei tapahdu ollenkaan ja vaikutuksensa on myös elinolosuhteilla mitkä vanhemmat ovat lapselleen järjestäneet.
Tuohan on kauheaa soopaa. Eivät asiat ole noin yksioikoisia. Minä alkoholisoiduin koska olin opiskeluaikana ahdistunut, juomisesta tuli tapa vaikka en alle kaksikymppisenä ollut juonut yhteensä kuin ehkä 6 -8 pulloa kaljaa. Kotini oli turvallinen, hyvä ja kannustava. Sain rakkautta ja hyvän itsetunnon. Join vuosia aivan liikaa, olin hukassa. Monen yrityksen jälkeen raitistuin, elämäni on nyt kunnossa. Olin aika herkkä nuori ihminen, aloin juoda koska jännitin. Ketään ihmistä en voi syyttää, henkinen rakenteeni vain oli sellainen että sorruin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tämän vastausta varmaan ymmärtäisi kukaan muu kuin alkoholisti itse?
Mietin jo teini-ikäisestä lähtien elämäntarkoitusta, enkä koskaan keksinyt sitä. Kuulun ihmisiin jotka eivät halua käyttää aikaansa turhiin huvituksiin (pun noticed) tai muiden ihmisten höpötyksiin. En toisaalta osaa myöskään itse viihdyttää itseäni. Alkoholi poistaa ristiriidan. Aika menee huomaamattani, eikä minun tarvitse miettiä mitä varten tai mihin sen käyttäisin.
Oksennan viinaa.
Joko oot keltainen, silloin loppu häämöttää...Lopeta ajoissa, jos väität itsestä tai läheisistä.
Pakko juoda, ellei halua käydä läpi viekkareita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva olla koko viikko kännissä ja et huomaakaan kun olet juonut koko vuoden.selvinpäin elämältä katoaa pohja ja merkittävyys.
Vierailija kirjoitti:
Kiva olla koko viikko kännissä ja et huomaakaan kun olet juonut koko vuoden.selvinpäin elämältä katoaa pohja ja merkittävyys.
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni näyttää täyttävän alkoholismilla sitä tyhjyyden tunnetta, jonka vain Kristus voi täyttää. Käänny Jumalan puoleen jo tänään, Hän odottaa yhteydenottoasi!
Vierailija kirjoitti:
Aika moni näyttää täyttävän alkoholismilla sitä tyhjyyden tunnetta, jonka vain Kristus voi täyttää. Käänny Jumalan puoleen jo tänään, Hän odottaa yhteydenottoasi!
Onko sinulla todisteita asiasta vai luuletko vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joh 4:6 Sillä sen joka juo tätä vettä tulee uudelleen jano. Se joka juo Jeesuksen antamasta lähteestä ei tule ikinä jano, vaan hänestä tulee elämän lähde.
Miten niin haluavat olla?
"Psykologisella tasolla pakonomaisen tai addiktiivisen päihteiden käytön taustalla on henkilön taustaan ja elämäntilanteeseen liittyvä ja mielelle sietämätön avuttomuuden tunne. Biologisella tasolla taustalla on päihteiden jatkuvan käytön ja pitkäaikaisen stressin aiheuttama keskushermoston toiminnan muutos. Tämän vuoksi addiktiivisesti päihteitä käyttävä ei yleensä pysty katkaisemaan alkoholin tai päihteen käyttöään ilman ammatillista apua tai vieroitushoitoa sairaalassa tai vieroitushoitoyksikössä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kerta sulla on ollut viikon ryyppyputkia, niin miksi ihmeessä kysyt?!? Itse en ole koskaan moiseen urheiluun pystynyt. Joskus nuorena mahdollisesti 4 päivää max.
Joka tapauksessa. Ryyppääminenhän on nautinto. Siksi sitä harrastetaan.
Tuskinpa se ongelmakäyttäjälle enää mikään nautinto on. Selviytymiskeino ehkä.
On tullut juotua paljon viimeiset 15v ja kyllähän se jotenkin on tietynlainen selviytymiskeino. Ensimmäisen kännin join 21 vuotiaana ja nyt juon jotta saan oloni tuntumaan normaalilta, sitten kun on muutaman päivän juomatta niin olo on sama kuin silloin ennen ensimmäistä känniä oli vajaat 10 vuotta, ihme tärinät ja puristelut päässä.
Mä mietin tosi filosofistisesti et onko parempi olla kännissä vai ei. Mun on pakko myöntää että jossain määrin tykkään olla kännissä enemmän lopulta kuitenkin.
Koska ei voi olla rapajuoppo, oon päättänyt että olen arkisin selvinpäin. Arkena olen suht tyytyväinen ilman ja saan kiksejä työstä ja liikunnasta. Viikonloppunakin sinnittelen sinne iltaan ennenkuin juon ja nykyisin koitan pitää suht kohtuudessa.
Monesti oon miettinyt vaikka lomamatkalla että olisinko selvinpäin, mut silloinkin saan enemmän irti jos jossain määrin ryypiskelen. Mulle ei riitä uusien paikkojen katselu, liikkuminen tai lepäily. Jos haluan nauttia olostani kokonaisvaltaisesti, siihen kuuluu alkoholi.
Tiedän että olen alkoholiongelmainen ja mua harmittaa että en voi mun tukihenkilölle myöntää että elän tässä kompromississa. Jokapäiväinen juominen on helvettiä, sen olen kokenut.
Taidanpa ottaa toisenkin konjakin, loman kunniaksi.