Kuinka moni mies nykyään enään huolii naisen joka on mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä?
Pnko tuo sellainen tilanne että selittelyt siitä kuinka lääkitys on tasapainossa ei enään auta, vaan on totaalinen turn off? Jos nainen on muuten kiltti yms.
Kommentit (42)
Lasketaanko ihminen mielenterveysongelmaiseksi, jos hänellä on esim. Aspergerin vuoksi masennusta tai ahdistusta, mutta ne johtuvat selkeästi Aspergerista, toisin sanoen Asperger on siis pääongelma?
Aina kannattaa muistaa että keskuudessamme on myös hyvin paljon mielenterveysongelmaisia, joilta puuttuu diagnoosi vain siksi koska eivät ole käyneet koskaan psykiatrilla. Sairaudentunnottomuus on yleistä monille mielenterveysongelmaisille eivätkä ne ongelmat välttämättä estä työntekoa, mutta voivat tehdä ihmisestä muuten hirveän tai hyvin arvaamattoman persoonan.
Vierailija kirjoitti:
Ei työttömyys tai mt-ongelmat ole varsinainen stoppi seurusteluun.
Sen sijaan "enään" on. Emme vain koskaan voi kohdata.
Mejän murteella se sanotaan ENNÄÄN.
Hajoa änniisi 😂
Sori vaan, mutta ne sellaiset ihmiset on vaan palloja jaloissa. :(
Toivottavasti saavat apua kuitenkin.
Mulla on skitsofrenia ja miehiä tulee edelleen ovista ja ikkunoista :D miehiä tuntuu kiinnostavan pelkkä pillu ja se on skitsofreenikollakin
Kuten joku jo sanoikin, riippunee pitkälti siitä millainen mielenterveysongelma on kyseessä. Joku masennus tms on nykyään kuitenkin valitettavasti aika peruskauraa, siihenhän törmää joka nurkalla, mutta joku persoonallisuushäiriö-psykoosi-cocktail saattaa olla vaikeammin sulateltava juttu.
Ei sekään kyllä mikään ylitsepääsemätön este tunnu olevan. Tunnen paljon vaikeitakin mielenterveysongelmia potevia ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ihmisiä jotka pariutuvat ihan siinä missä muutkin, usein toki toistensa kanssa.
Itse olen tosi vaikeasti pakko-oireinen ja miehellä ahdistuneisuushäiriö ja ADD :--DDD Ollaan kyllä työelämässä molemmat ja pärjätään keskenämme hyvin kun puhalletaan yhteen hiileen ja koitetaan parhaamme mukaan ymmärtää toisiamme. Puoli vuotta sit mentiin naimisiin ja onnellisia ollaan vaikka päässä välillä vähän viiraisikin. Kullakin on ongelmansa, meillä ne on nämä.
En kyllä huolisi, mutta jos et kerro niin mistä voisi alkuun tietää. Se kuitenkin ottaa aikansa tutustua toiseen. Helpompi karsia muiden kriteerien perusteella.
Totuus tulee kyllä joskus ilmi ja silloin taas puntaroidaan että ehdinkö ihastua tarpeeksi vs. häiritseekö sairaus vs. häiritseekö totuuden peittely.
Meitäkin on niin moneen junaan, itse masennuksesta työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta työtön olen elämäni aikana ollut vain yhden kuukauden, 90-luvun laman aikaan. Sinkkuna ehdin olla puoli vuotta kahden pitkän suhteen välissä. Sanoisin että jotkut miehet kestää kuin mies, jotkut ei. Ja jotkut mielenterveyshäiriöistä eläkkeellä olevat käyttäytyvät niin, ettei niitä kestä kukaan. Mt-häiriö ei määrittele ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on skitsofrenia ja miehiä tulee edelleen ovista ja ikkunoista :D miehiä tuntuu kiinnostavan pelkkä pillu ja se on skitsofreenikollakin
On eri asia jos on kysyntää seksiin ja se, että joku oikeasti haluaa jakaa elämänsä kanssasi.
Elämä on hyvää kirjoitti:
Eiköhän lähes jokainen halua mieleltään terveen kumppanin. Kuka haluaa elää ja hankkia lapsiakin mielialahäiriöisen ihmisen kanssa, harvempi. Ei tulisi mieleenkään, kaikki on helpompaa ja myös lapsille parempi kun on terve perhe.
Minullakin oli virallisesti terve äiti, mutta lapsuus oli yhtä helvettiä äidin väkivaltaisuuden vuoksi. Isä haki apua, mutta isää ei uskottu. Noin on varmaan usein nykyäänkin, että isän kertomusta äidin väkivaltaisuudesta ei uskota, koska yhä edelleenkin on vallalla se harhakäsitys, että 'kaikki äidit rakastavat lapsiaan'. Eli vaikka nainen on virallisesti terve, niin hän saattaa olla pahimmassa tapauksessa miestään ja lapsiaan piinaava ja terrorisoiva psykopaatti!
Mä oon masennuksen vuoksi ollut todella pitkään sairaslomalla. En halua pysyvästi jäädä, yritän hoitaa itseäni, että joku päivä pääsisin takaisin kouluun ja työelämään.
En usko, että olen enää parisuhdemateriaalia. Yritän opetella elämään asian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on skitsofrenia ja miehiä tulee edelleen ovista ja ikkunoista :D miehiä tuntuu kiinnostavan pelkkä pillu ja se on skitsofreenikollakin
On eri asia jos on kysyntää seksiin ja se, että joku oikeasti haluaa jakaa elämänsä kanssasi.
Väitätkö ettei halua? Olen menossa naimisiin ensi kesänä :)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon masennuksen vuoksi ollut todella pitkään sairaslomalla. En halua pysyvästi jäädä, yritän hoitaa itseäni, että joku päivä pääsisin takaisin kouluun ja työelämään.
En usko, että olen enää parisuhdemateriaalia. Yritän opetella elämään asian kanssa.
Älä nyt hassuja puhu. "Ei parisuhdemateriaalia". Sulla on nyt hankala vaihe. Kyllä se menee ohi ja päivä paistaa sullekin. Oot ihan yhtä kelpoa kumppaniainesta kuin kuka tahansa. Jokaiselle on joku, usko pois! :))
Mullakin ocd ja siihen liittyviä pelkoja, mutta ei sitä oikeastaan puolitutut ulospäin huomaa. Itseäni se väsyttää eniten , kun joutuu tehdä "aivotyötä" koko ajan tai tarkistella yms.
Ocd sairautena menee ihan päivätyöstä ,mutta siinä on se hyvä, että itsellä on sairaudentuntoa, eli tajuaa itsekin että oireet ovat järjettömiä, on halua parantua ja käydä terapiassa ja minulla ainakin terveelliset elämäntavat ovat tärkeät ,kuten ruokavalio ahdistuneisuuteen.
Ei siitä läheisetkään tietäisi jos en olisi kertonut.
Olen hidas ,tarvitsen enemmän aikaa kuin muut, ja pelkään asioita joita muut eivät pelkäisi. Olen usein todella väsynyt, koska pakko-oireiden toistaminen on todella energiaa vievää ja unikin jää yleensä vähälle juuri oireiden takia. En saa niin paljon aikaan kuin muut tuntemani ihmiset ja olen paljon kotona.
en ole nyt työelämässä, viimeksi kun olin niin oli lähellä etten sairastunut väsymysoireyhtymään ja alkoi tulla pahoja paniikkikohtauksia ja rytmihäiriöitä unenpuutteen ja uupumuksen takia.
Mutta haaveena olisi palata töihin ja yritän kyllä koko ajan mennä eteenpäin.
Mutta kyllä puolisolta vähän enemmän varmasti ymmärrystä ja kärsivällisyyttä vaatii ja empatiakykyä tämä häiriö.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tekisi ap:lle pahaa opetella hieman oikeinkirjoitusta. Ärsyttää nuo jatkuvat enääN-kirjoitukset, se on enää, ilman n:ää, koittakaa jo tajuta!
EläKÄ sinä yleistä!!! Koita jo tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tekisi ap:lle pahaa opetella hieman oikeinkirjoitusta. Ärsyttää nuo jatkuvat enääN-kirjoitukset, se on enää, ilman n:ää, koittakaa jo tajuta!
EläKÄ sinä yleistä!!! Koita jo tajuta.
Ikään kuin kukaan ei tajuaisi.
yesdear kirjoitti:
Olen alkuun kertonut olevani vain työtön. En halua kertoa asiaa koska haluan toisen osapuolen saavan käsityksen millainen minä olen. En halua että heti jostain luonteenpiirteestäni ajatellaan "nii kun sillä on se niin siksi varmaan...." Minä oon kuitenkin minä, oli mulla mikä tahansa sairaus. Jos näyttää suhde kulkevan jonnekin suuntaan niin sitten tietenkin kerron. Jotkut ymmärtäneet miksi en ole heti alkuun kertonut, toiset eivät. Itse en tuomitse ihmisiä heidän "menneisyyksistään", kaikki me ollaan jotain koettu miksi olemme tänään sellaisia persoonia kuin olemme.
Huijaat siis ihmisiä. Niin minäkin. Olen sarjamurhaajaraiskaaja ja kellarini on täynnä ruumiita. Olen alkuun kertonut olevani vain sarjadeittaaja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pnko tuo sellainen tilanne että selittelyt siitä kuinka lääkitys on tasapainossa ei enään auta, vaan on totaalinen turn off? Jos nainen on muuten kiltti yms.
Kuka nainen huolii miehen, joka kirjoittaa "enään"?
Se on yhdentekevää kuinka tuon kirjoittaa enään.
Vierailija kirjoitti:
yesdear kirjoitti:
Olen alkuun kertonut olevani vain työtön. En halua kertoa asiaa koska haluan toisen osapuolen saavan käsityksen millainen minä olen. En halua että heti jostain luonteenpiirteestäni ajatellaan "nii kun sillä on se niin siksi varmaan...." Minä oon kuitenkin minä, oli mulla mikä tahansa sairaus. Jos näyttää suhde kulkevan jonnekin suuntaan niin sitten tietenkin kerron. Jotkut ymmärtäneet miksi en ole heti alkuun kertonut, toiset eivät. Itse en tuomitse ihmisiä heidän "menneisyyksistään", kaikki me ollaan jotain koettu miksi olemme tänään sellaisia persoonia kuin olemme.
Huijaat siis ihmisiä. Niin minäkin. Olen sarjamurhaajaraiskaaja ja kellarini on täynnä ruumiita. Olen alkuun kertonut olevani vain sarjadeittaaja...
Mä kerron heti alkuun. Näkeeepä sitte ketä oikeesti kiinnostaa.
Kuka nainen huolii miehen, joka kirjoittaa "enään"?