Minulle myytiin kissa "sylikissana" ei ole suunnilleen viikkoon tullut saunan lauteiden alta näkyviin, saati syliin

Vierailija kirjoitti:

Miten kissa voisi satuttaa vauvaa?

Jos ei vahdi 24/7, kissa voi hypätä vaunuun/sänkyyn vauvan päälle nukkumaan. Vastasyntynyt ei saa käännyttyä painon alla ja voi tukehtua.

Ei hemmetti, kissa-parka. Se tarvitsee nyt aikaa, paljon ymmärrystä ja lempeää kohtelua.

Kuinka nopeasti ja reippaasti itse hakisit hellyyttä ja läheisyyttä vieraassa paikassa vierailta ihmisiltä, jouduttuasi yhtäkkiä pois kotoasi omien lähimmäistesi luota?

Osta feliwayta tai jotain vastaavaa. Saattaa nopeammin rentouttaa kissan normaaliksi.

Kissaa ei saa tuijottaa silmiin, silloin se voi hyökätä päälle!!!!

Älä yritä väkisin ottaa syliin tai ylettömästi kosketella. Istu sen seurassa ja juttele sille rauhallisesti. Hanki feliway-suihke. Se lievittää kissan stressiä.

Hanki enemmän tietoa kissoista ja kissojen hoidosta. Nyt sinulla oli aivan väärät odotukset ja vaikuttaa, että et ole liiemmin kissojen kanssa viettänyt aikaa. Harva kissa on välittömästi uudessa paikassa, uusien ihmisten ja uusien hajujen keskellä täysin rentoutunut ja oma itsensä. Kissa tarvitsee tilaa ja aikaa. Raukka on kokenut suuren ja pelottavan muutoksen, joten ei ole ihme, että se on stressaantunut. Luottamuksen vouttaminen voi viedä pitkäänkin, mutta kun sen saa, on se todella palkitsevaa.

kissanminttu voi rentouttaa kissaa tosin joitain kissoja se kiihdyttää. Joissain kissanleluissa on sitä. Nyt annat sille kissalle kunnolla aikaa ja herkkuruokia. Viikossa ei millään totu vielä uusiin ihmisiin tai kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Kissaa ei saa tuijottaa vaan sivuun pitää katsoa ja antaa sen tuijottaa.

Tämä on totta. Pitää katsoa vähän sivuun ja siristää silmiä tai laittaa silmät välillä kokonaan kiinni. Se osoittaa kissoilla luottamusta. Suorakatse osoittaa kissoilla aggressiota ja haastetta. Oman kissan kanssa tykätään siristellä toisillemme silmiä. Se lähentää meidän välemme, vaikka voikin ihmisistä näyttää vähän hölmöltä.

Älä hätyyttele, älä ota väkisin syliin äläkä mielellään edes koske jos kissa ei halua. Aika auttaa. Itse istuin kissan lähettyvillä ja vaikka luin kirjaa hissukseen, olin netissä, katselin sarjoja. Tarjosin kisun lähelle herkkuja, alkuun ei koskenutkaan. Lopulta alkoi syömään herkkuja ja kiinnostumaan minusta. Tietysti kisun luona ei pidä olla kokoajan vaan antaa myös omaa tilaa, että uskaltaa käydä syömässä ja asioillaan. Joillekin voi toimia leikkiminen paremmin. Tsemppiä, kyllä se siitä!

Vierailija kirjoitti:

Meidän kissa tulisi minun perässä vaikka surman suuhun mutta kaikkia muita se vierastaa.

M53

Vähän sama täällä. Kollikissani oli minulla useamman vuoden ennen kuin aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa, minulle se on uskollinen ja saan vanuttaa sitä miten päin tahansa, mutta esimerkiksi miehelle se vasta nyt hiljattain on alkanut kolmen vuoden jälkeen lämpeämään. Ja toinen kissa on yhdessä otettu, mutta ei voi juurikaan sietää muita ihmisiä kuin meitä omiaan.

Ja jollekin aikaisemmalle vastaajalle... aivan hyvin on voinut olla kiltti sylikissa aikaisemmin, tiedän itsekin monta perhettä, jossa lemmikit on heivattu menemään lasten tieltä.

Toivottavasti tämä on provo.

Noin typerää ihmistä ei voi olls kuin AP.

Se kissa tarvitsee aikaa, tilaa ja ymmärrystä. Saako se kaikkea tätä?

Meille muutti löytöeläinyhdistykseltä aikuinen kissa, joka nuoren elämänsä aikana oli joutunut heittopussina vaihtamaan kotia pariin otteeseen. Ensimmäiset kuukaudet se majaili lähinnä saunassa. Kävin välillä siellä sen seurana, siristelin, istuin hiljaa ja luin lehtiä. Kerran nukahdin lauteille ja kun heräsin, kissa makasi rintani päällä.

Minuun se onkin ihan erityisen kiintynyt. Seuraa minua kaikkialle ja asettuu syliin heti jos istun, sitä saisi kannella käsissä ties kuinka pitkään, nukkuu vieressä, puskee päätään otsaani vasten, hellii ja putsaa minua, pusuttelee ja juttelee. Raukkaparka, täältä sen ei enää tarvitse lähteä.