Yksinäisyys ja paha olo

Olen jo yli 30 v. Ollut yksin teini-ikäisestä asti. Yksinäisyydellä tarkoitan totaalista yksinäisyyttä, ei siis ole kavereita eikä poikaystävää. Vain ikääntyvät vanhemmat. En käy töissä, olen opiskelija. En ole koskaan pärjännyt koulu- tai opiskelijaelämässä, jossa omalla persoonalla on niin paljon merkitystä.

Joka vuosi haaveilen siitä, että onnistuisin tutustumaan edes yhteen ihmiseen. Joka vuosi yksinäisyys tuntuu entistä haavoittavammalta. Sattuu.