Esiteinien vanhemmat. Miksi annatte lapsillenne liikaa vapauksia?

Eihän ne "syylliset" ikinä vastaa tällaisiin keskusteluihin, oli aiheena sitten mikä hyvänsä. Varmaan häpeävät liikaa.

Tunnistan omat vanhempani tästä. Ei ole vielä tähän mennessä tullut itselleni negatiivisia seurauksia, mutta näen kyllä että olisi voinut.

Suurin osa vanhemmista on nykyään juuri tällaisia. Hankalaa yrittää kasvattaa omia lapsia, kun lasten kavereiden vanhemmat ovat kaikki välinpitämättömiä uraohjuksia, ajattelevat vain omaa elämäänsä. Lapset saavat tehdä mitä vaan. Käyttäytyvät esim. koulussa erittäin huonosti, koska auktoriteetti ei merkitse heille mitään.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne "syylliset" ikinä vastaa tällaisiin keskusteluihin, oli aiheena sitten mikä hyvänsä. Varmaan häpeävät liikaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla yksikin selitys, miksi näin vapaata kasvatusta suositaan?

Ne ketä syyllistät ei ole täällä.

Totuus on se, että opettajat alkavat olla pulassa lasten ja nuorten kanssa. Juuri tästä syystä, että vanhempia ei kiinnosta kasvatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne "syylliset" ikinä vastaa tällaisiin keskusteluihin, oli aiheena sitten mikä hyvänsä. Varmaan häpeävät liikaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla yksikin selitys, miksi näin vapaata kasvatusta suositaan?

Tuolla on tavaton määrä lapsia ja nuoria joilta puuttuu sen kodin turva ja hoiva ties kuinka monen sukupolven ajan. Sotavuodet ja niihin liittyvät monet traumaattiset kokemukset vaikuttivat monella tavalla sen ajan lapsiin ja heidän henkiseen kehitykseensä ja he kasvattivat nämä  toisen polven sotainvalidit, jne...

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa vanhemmista on nykyään juuri tällaisia. Hankalaa yrittää kasvattaa omia lapsia, kun lasten kavereiden vanhemmat ovat kaikki välinpitämättömiä uraohjuksia, ajattelevat vain omaa elämäänsä. Lapset saavat tehdä mitä vaan. Käyttäytyvät esim. koulussa erittäin huonosti, koska auktoriteetti ei merkitse heille mitään.

Välinpitämättömät uraohjuksetko yksin tälläisiä lapsia kasvattaa? Miten päihde- ja mielenterveysperheet? Yksinhuoltajaperheet? Vai onko tosiaan niin, kuin itsekin sanoit hankala kasvattaa lapsia, kun on niitä kodin ulkopuolisia paineita? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne "syylliset" ikinä vastaa tällaisiin keskusteluihin, oli aiheena sitten mikä hyvänsä. Varmaan häpeävät liikaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla yksikin selitys, miksi näin vapaata kasvatusta suositaan?

Tuolla on tavaton määrä lapsia ja nuoria joilta puuttuu sen kodin turva ja hoiva ties kuinka monen sukupolven ajan. Sotavuodet ja niihin liittyvät monet traumaattiset kokemukset vaikuttivat monella tavalla sen ajan lapsiin ja heidän henkiseen kehitykseensä ja he kasvattivat nämä  toisen polven sotainvalidit, jne...

Sota-aikaa käytetään vieläkin kaikessa selityksenä. Jos joskus tulee sukupolvi, jonka isoisovanhemmat eivät ole kokeneet sotaa, ovatko he hyvinvoivia ja hyvinkasvatettuja? Ehkä, mutta sellaista sukupolvea ei ole tainnut Suomen historiassa juuri olla. Paljon selittynee myös kulttuurilla, kasvatuskäsityksillä jne. eikä pelkällä 70 vuotta sitten soditulla sodalla. Tässä vuosikymmenten mittaan kuri ja vapaa kasvatus ovat vaihdelleet.

Vierailija kirjoitti:

Saavat olla missä vaan, mihin aikaan tahansa. Ei kotiintuloaikoja, ei ruokailuaikoja. Ette vahdi koulutehtävien suorittamista, että välitä lukevatko kokeisiin vai ei. Ette välitä kenen kanssa seurustelevat. Ette tiedä keitä heidän kaverinsa ovat. Ette valvo mitä he tekevät netissä. Ette valvo mitä he puuhaavat ja kirjoittelevat somessa. Ette rajoita kännykän käyttöä millään lailla- kännykkä ruokapöydässä, kännykkä makuuhuoneessa, turhaa valvomista, ja kännykässä roikkumista koko päivän jne. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tunnistaako kukaan tällaisia vanhempia?

Lapset ovat kyllä nykyään ihan teinejä, mutta vastaan kuitenkin. Lapset ovat vihtyneet kotona ja kavereilla tai harrastuksissa, mutta tulleet aina kotiin ilman erillisiä sopimisia ajoista. Kotiintuloaikoja ei ole tarvinnut siis sopia. Ruokailu on n. 17-18 välillä pl. jos ovat menneet suoraan koulusta harrastuksiin ja silloin syövät koululla päivällisen tai hakevat välipalaa. Jos yhdessä ei ehditä syömään niin ruoan voi lämmittää itse tai sitten lapset voivat sen valmistaakin jos heillä siihen aikaa on. Koulutehtävisä kyselin ala-asteella ja autan toki pyydettäessä, mutta eivä läksyt ole vanhempien läksyjä vaan lasten pitää itse ottaa vastuuta koulunkäynnistä (ka. lapsilla 9.7 ja 9.4) Netin käytöstä ja siitä mitä netissä kannattaa tehdä ja mitä ei ainakaan kannata tehdä on keskusteltu ja ala-asteella oli rajoittimiakin päällä mutta aikaa turhaa niitä on käyttää koska halutessaan ne voi aina kiertää tai käyttää vaikka puhelinta. Ovat kuitenkin fiksuja ja tietävät mitä tekevät. Lisäksi keskustelemme avoimesti mitä sovelluksia käyttävät mitä tubesta seuraavat yms. Pitää muistaa että lapsillakin on oikeus kuitenkin yksityisyyteen. Ruokapöydässä syödään ja kännykkä on poissa mutta lasten pitää itse tajuta mennä nukkumaan ja lopettaa puhelimella roikkuminen että jaksaa koulussa ja harrastuksissa. Joskus olen asiasta huomauttanut mutta millekään kieltolijalle en ole koskaan alkanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa vanhemmista on nykyään juuri tällaisia. Hankalaa yrittää kasvattaa omia lapsia, kun lasten kavereiden vanhemmat ovat kaikki välinpitämättömiä uraohjuksia, ajattelevat vain omaa elämäänsä. Lapset saavat tehdä mitä vaan. Käyttäytyvät esim. koulussa erittäin huonosti, koska auktoriteetti ei merkitse heille mitään.

Välinpitämättömät uraohjuksetko yksin tälläisiä lapsia kasvattaa? Miten päihde- ja mielenterveysperheet? Yksinhuoltajaperheet? Vai onko tosiaan niin, kuin itsekin sanoit hankala kasvattaa lapsia, kun on niitä kodin ulkopuolisia paineita? 

Tuo viimeinen lause...ei minua mitenkään kasvatettu vaan luotiin raamit koskematta sisältöön. Koulu, kaverit, harrastuksen kasvatti minua enemmän kuin vanhempani. Enkä minä ollut aloituksen kaltainen laspi, joka teki mitä tahansa. Tein läksyt, tulin ajoissa kotiin ja kun seura näytti huonolta vaihdoin seuraa. Samoin teki poikani, kun kaveri alkoi litsailemaan jne. Jos näyttää siltä, että KAIKKIEN  muiden vanhemmat ei lapsiaan kasvata kannattaisiko lapsia sitten esim. harrastuksen kautta ohjata parempaan seuraan? :D (tai vaihtaa kokonaan kaupunkia)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa vanhemmista on nykyään juuri tällaisia. Hankalaa yrittää kasvattaa omia lapsia, kun lasten kavereiden vanhemmat ovat kaikki välinpitämättömiä uraohjuksia, ajattelevat vain omaa elämäänsä. Lapset saavat tehdä mitä vaan. Käyttäytyvät esim. koulussa erittäin huonosti, koska auktoriteetti ei merkitse heille mitään.

Välinpitämättömät uraohjuksetko yksin tälläisiä lapsia kasvattaa? Miten päihde- ja mielenterveysperheet? Yksinhuoltajaperheet? Vai onko tosiaan niin, kuin itsekin sanoit hankala kasvattaa lapsia, kun on niitä kodin ulkopuolisia paineita? 

Kodin ulkopuolisia paineita? Mitä tarkoitat?

Kyllä tuon ikäisen lapsen kasvattaminen on vanhemman vastuulla. Vastuutonta antaa lapsen kasvaa yksin, ilman minkäänlaista ohjausta. Jos vanhemmat tosiaan ovat tuolla linjalla, vaihtaisin koulua ja lapsen ystäväpiiriä.

Mikä on esiteini?

No joo, mut taitaa olla niiden kiireisten äitien ja isien ongelma. Pääasia on että lapsella on kallis harrastus ja kallis puhelin, töitä painetaan jotta päästään sille 2 viikon ulkomaanmatkalle, joka määrittää sitten hyvän vanhemmuuden. Muusta elämästä niin viis kunhan on rahaa ja ulkokuori kunnossa.

Oman kokemuksen mukaan ne uraohjusten lapset eivät ole näitä ap:n kuvaileman kaltaisia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuon ikäisen lapsen kasvattaminen on vanhemman vastuulla. Vastuutonta antaa lapsen kasvaa yksin, ilman minkäänlaista ohjausta. Jos vanhemmat tosiaan ovat tuolla linjalla, vaihtaisin koulua ja lapsen ystäväpiiriä.

Miten ihmeessä tuo koulun ja ystäväpiirin vaihto tapahtuu? Enkä nyt puhu pääkaupunkiseudusta jossa joka lähiössä on oma koulu.

Mun vanhemmat kanssa. Etäisä ei tehnyt asian eteen ei yhtään mitään.

Isäpuoli ei ymmärrettävästi välittänyt eikä myöskään saanut edes (feministi)äidiltä lupaa puuttua.

Äitikullalla taas ei resurssit selvästi riittänyt yksin hoitaa asiaa. Nalkutti kyllä, mutta antoi aina periksi kuitenkin.

Harrastukset oli hommattu ja asuinalue keskiluokkainen. Isossa koulussa kuitenkin vaikka ja minkälaista porukkaa. Isättömänä ”kilttinä” tyttönä menin mukaan ihan mihin vaan, eikä kukaan puuttunut koska suoritin koulun pilkulleen.

En tietenkään ollutkaan päivittäin ryyppäämästä ja imppaamassa aivojani pellolle niin kuin pahimmat luokkakaverit, mutta paljon on katumista ja paskaa, mitä olis saanut jäädä tekemättä.

Jos olisin yhtään nuorempana osannut syyttää välinpitämättömiä vanhempia, niin olisin sen tehnyt, mutta nyt en enää viitsi ottaa asiaa esille, kun muutenkaan ei oikein väleissä olla. Silti vähän harmittaa että luulevat tai luulivat onnistuneensa varmaan hyvinkin.

Molemmat olivat niin ylpeitä koulu ja harrastusmenestyksestäni, mutta seinä tulikin vasta myöhemmin vastaan, kun muutin kotoa en enää osannutkaan suorittaa mitään. Varmaan sitten syyttivät minua.

En siis ole enää kovin menestynyt, mutta lopullisen ”romahduksen” jälkeen kuitenkin huomattavasti parempaan päin ja muuten minulla on viimein asiat hyvin, koska on hyvä liitto ja onnellinen perhe.

Eihän nykyään millään riitä koti, perhe, ruoka ja puhtaat vaatteet. Ei ole mitään ulkoilu perheen kanssa tai yhdessä syöminen. Mikään tavallinen ei ole mitään. Jos lapsi on tyytyväinen, normaalipainoinen, terve ja perhe onnellinen, ei sillä ole mitään väliä. Jos lapsilla menee koulussa hyvin, heitä autetaan läksyissä, heitä vahditaan ja kasvatetaan niin so?

Pitää olla harrastus (mieluummin sellainen joka vie kaiken vapaa-ajan) kallis ja näyttävä, jalkapallo tai jääkiekko tai sähly käy.

Sitten lasta pitää liki päivittäin viedä museoon, hoploppiin, kiipeilemään tai muuhun aktiviteettiin, viikonloput pitää olla kiireisiä.

Töitä pitää tehdä hulluna, niin ettei aikaa jää kodille tai muuhun turhuuteen, jos jää, tekee liian vähän töitä.

Tässä sopassa on tuleva Selänne joka menestyy koulussa ja on uupunut viikonlopun jäljiltä koulussa.

Siitä tulee se menestyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuon ikäisen lapsen kasvattaminen on vanhemman vastuulla. Vastuutonta antaa lapsen kasvaa yksin, ilman minkäänlaista ohjausta. Jos vanhemmat tosiaan ovat tuolla linjalla, vaihtaisin koulua ja lapsen ystäväpiiriä.

Miten ihmeessä tuo koulun ja ystäväpiirin vaihto tapahtuu? Enkä nyt puhu pääkaupunkiseudusta jossa joka lähiössä on oma koulu.

Itse ottaisin ensitoimena koulusta kotiin, jos alkaisi näyttää tilanne huonolta. Ainakaan en seuraisi kädettömänä mitään huonoa kehitystä.

Tällaiset lapset ovat usein nimenomaan niiden perheiden lapsia, jotka päällepäin näyttävät hyviltä. Melkeinpä korostetun hyvin toimeentulevia perheitä; kaksi hyvin tienaavaa vanhempaa, monta lasta, paljon harrastuksia jne. Aikaa ja kiinnostusta ei vaan riitä lapsille. Kalliin näköiset harrastukset pitää tietty olla, mutta lapset jätetään oman onnen nojaan. Ja kodin ulkopuolella lasten käytös on sietämätöntä. Esittävät kotona ns. kilttiä lasta, mutta valehtelevat paljon jne. Näitä lapsia on paljon, varsinkin pääkaupunkiseudulla.