Kuinka paljon pitäisi tienata, jotta Suomessa tulee toimeen edes kohtuullisesti?

Nettona kuukaudessa noin 1300€ + kelalta 100€. Asun Tampereella, ja kuussa saan laitettua säästöön 300-400€. Pärjään hyvin, pistää ihmetyttämään miten pari tonnia ei muka riitä yhdelle ihmiselle, itse en tule saamaan sellaisia summia koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Nettona kuukaudessa noin 1300€ + kelalta 100€. Asun Tampereella, ja kuussa saan laitettua säästöön 300-400€. Pärjään hyvin, pistää ihmetyttämään miten pari tonnia ei muka riitä yhdelle ihmiselle, itse en tule saamaan sellaisia summia koskaan.

Sulla on siis käytössä 1400 euroa ja laitat siitä säästöön 400 euroa. Paljonko maksat asunnosta?

Itse omistan pienen asunnon Kalasatamassa ja vuokralainen maksaa kaksiosta 1400 euroa. Pystyisitkö asumaan sellaisessa asunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nettona kuukaudessa noin 1300€ + kelalta 100€. Asun Tampereella, ja kuussa saan laitettua säästöön 300-400€. Pärjään hyvin, pistää ihmetyttämään miten pari tonnia ei muka riitä yhdelle ihmiselle, itse en tule saamaan sellaisia summia koskaan.

Sulla on siis käytössä 1400 euroa ja laitat siitä säästöön 400 euroa. Paljonko maksat asunnosta?

Itse omistan pienen asunnon Kalasatamassa ja vuokralainen maksaa kaksiosta 1400 euroa. Pystyisitkö asumaan sellaisessa asunnossa?

En tietenkään, asun tulojeni mukaisessa asunnossa. Jos joskus kuin ihmeen kaupalla tienaisin reippaasti enemmän, tietysti muuttaisin kalliimpaan ja nätinpään asuntoon.

Te perheelliset ja pariskunnat, jotka juuri ja juuri tulette toimeen 7000 euron bruttotuloilla: miten tulisitte toimeen ilman puolison tuloja esim. eron tai kuoleman sattuessa?

Saan 800€/kk, mies 1500 (brutto) ja lapsia 4. Tällä elää juuri ja juuri pienemmässä kaupungissa, pystyy maksamaan asuntolainaa, pitämään autoa ja lapsetkin pystyy olemaan kivoissa H&M vaatteissa ja harrastamaan 1 harrastus/ lapsi. Maitopurkkien hintoja täytyy vertailla ja itsensä unohtaa muuten menee ihan hyvin. 

Joillakin ihmisillä tuntuu olevan se käsitys, että jos saa kulutettua mahdollisimman paljon, niin se vasta on hyvää elämää ja nautinnollista elämää. Viittaan kirjoittajaan pari sivua sitten.

Veikkaan, että se nainen, jonka kolmen vuoden jätteet mahtuvat hillopurkkiin on ihan yhtä onnellinen tai jopa onnellisempi kuin se joka käyttää vaatteisiin 500e/ kuussa.

Koko tuo kuluttamisen ihanuus pitäisi saada muutettua tässä tilanteessa, jossa koko maailma hukkuu roskaan.

Vila/vero moda tyyppisissä liikkeissä uusitaan vaatemallistot joka kuukausi ja mitä ei saada myytyä siinä ajassa, se menee polttoon. Ja lisää tilalle. Mitä haaskausta ja vielä ihan turhan takia. Ei ihminen ihan oikeasti tarvitse uusia laukkuja joka ikinen vuosi, jos on ostanut muutaman laadukkaan. Ei tarvitse uusia talvikenkiä ja takkeja joka vuosi, jos on ostanut laadukkaat, jotka kestää.

Elämän ilo pitäisi löytyä muualta kuin sivettikissan tuottamasta kahvista tai kymppitonnin laukusta.

Miksi tyytyminen on jotain niin kamalaa? Jos kerran on tyytyväinen eikä kadu?

Jos kerran saan hanasta hyvää juomavettä, miksi pitäisi ostaa mikromuovi-eviania, siksi että sen korkeasta hinnasta tulisi jotenkin hyvä mieli? Että on rahaa käyttää tähänkin eikä tartte miettiä? Mikä järki siinäkin on? 

Meidän nimenomaan pitäisi miettiä, että miten kulutetaan ja mitä kulutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toimeentuloon riittää 487 e, niin hyvin tulee toimeen varmaan 1500 käteen? Muutoinhan tuet on aivan liian huonot, tt tuki on kirjaimellisesti tarkoitettu peruselämiseen. Joten superluxuselämiseen riittää joku 2500 käteen.

Toimeentulotuki ei ole vain 487 € vaan paljon enemmän, eli kaikki välttämättömät menot + 487€. Harvinaisen usein tämä unohtuu.

Paskapuhetta. Miltei kaikki joutuvat maksamaan tuosta 10% vuokraa ja välttämättömiin menoihin lasketaan vain kotivakuutus ja sairaskulut.

Eli neljällä satasella ostat ruoan, matkalipun, maksat puhelinlaskun, vaatteet, kodinkoneet yms. Kokeile.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen aina ihmetellyt suomalaisten tyytyväisyyttä siihen, että "just pärjätään ihan ok". Se varmaan periytyy vanhemmilta ja isovanhemmilta, jotka ovat eläneet sota- ja pula-aikoja. Pettuleipää ja kaarnakahvia. Suomen korkeiden verojen ja helvetin kalliin hintatason jälkeen ostovoima on eurooppalaisen keskitason alapuolella ja mun mielestä tästä asiasta saa ja pitää vähän kitistä. Itseäni vitutti aikoinaan niin paljon, että lähdin 18 vuotta sitten kiitämään ulkomaille töihin ja asumaan. Teet jumalauta töitä niska limassa ja joudut miettimään mihin rahat riittävät. Monella keskituloisella perheellä jää laskujen jälkeen parisataa euroa viikossa ruokaan ja hararstuksiin, usein jopa vähemmän.

Kyllä se tuntuu nyt hyvältä syödä ulkona lähes joka päivä ja rahaa jää helposti tonneja säästöön kuukaudessa ulkomaanmatkoja ja vastaavia varten. Eikä 10kk vuodesta ole sade-räntä-loska-paskakeliä (ja usein ne "kesäkuukaudetkin" kylmiä ja sateisia), eikö sisäänpäinkääntyneitä murjottavia ja kyräileviä kanssaihmisiä kaduilla Alepa -kassit kourassa. Miten ihmisistä on ookoo maksaa ihan tavallisessa kapakassa viinilasillisesta 8-10 euroa ja kaljastakin 6-8? Käydään lomalla jossain paskassa halpakohteessa Mallorcalla. Seurataan joka päivä lehdestä Prisman tarjoukset. Lototaan lauantaisin, että "jos tärppäisi".

Meillä on vain yksi elämä. Onko se jotenkin hienoa, että se kuluu säästömentaliteetissa kärvistellessä. Monelle tuntuu suorastaan olevan ylpeyden aiheena kun selvitään vaatimattomasti.

En todellakaan tarkoita, että typerä kultus olisi jotenkin ylevää tai järkevää, mutta on se kärvistelykin tosi perseestä.

Niin totta, ostovoima on erittäin alhainen ja palkat huonoja. Keski-Euroopassa saa helposti 10.000 euroa netto / kk. Toki pitää olla kokemusta ja yliopistotutkinto mutta siitä jää säästöönkin ihan mukavasti...

Summa on tietenkin sama riippumatta asuuko perheellisenä Ullanlinnassa vai yksin maaseudulla mummonmökissä.Asiaan eivät vaikuta myöskään kulutustottumukset.

Ansaitsemme puolison kanssa yhteensä sen, mitä yksi palkkakuopastaan huutava lastentarhan opettaja tienaa yksin, eli yhteiset ansiomme ovat noin 1800 netto/kk. Mies on di ja itse olen sairaanhoitaja, mutta teemme vain hyvin vähän työtunteja kumpikin, koska hyppäsimme oravanpyörästä muutama vuosi sitten. Olemme 40+. Asumme omassa talossa maalla, asumiskulut ovat 150 euroa kuukaudessa. Pärjäämme oikein hyvin, meillä on kaksi autoa (vanhaa kylläkin, jotka pidetään itse kunnossa) ja matkustelemme omatoimimatkailu tyylillä pari kertaa vuodessa 2-3 viikon reissuja. Talousmenomme ovat noin 300 kuukaudessa, syömme terveellisesti ja osin itse kasvatettua ruokaa. Emme ole köyhiä, meillä jää rahaa säästöönkin ja nautimme elämästä paljon enemmän kuin silloin, kun olimme kokoaikaisessa työssä.

Itse koen tulevani toimeen kohtuullisresti. Meillä on tällä hetkellä kokonaisnettotulot reilut 4400 e/kk ja perhekoko 2+2 (lapset koululaisia). Pienen perinnön turvin on suht tilava (30m2/hlö) asunto Uudellamaailla siten että puole asunnon arvosta on velkaa. Asumiskulut kokonaisuudessaan n. 1000 e/kk. 1 Auto, muutaman vuoden vanha, siitä ei velkaa. Lasten harrastuskulut kohtuullisia (50 e/kk max). En ole ikinä ollut materian perään joten ei ole merkkilaukkuja eikä vaatteita. Rahaa kuluu lähinnä satunnaisesti sisustukseen ja pihan laittoon jonkun verran. Ruuassa olen hintatietoinen , käyn Lidlissä pääostokset ja muualta tarjouksia ja täydennystä. Se mihin meillä eniten menee rahaa on matkustelu, pystyisin säästämään paljon enemmän kuin nyt säästetään mutta haluamme elämyksiä ja muistoja yhdessä perheen kanssa tehdyistä matkoista joten niihin panostetaan ja yritämme tehdä 2-3 ulkomaan matkaa/v.

Mirva43 kirjoitti:

Ansaitsemme puolison kanssa yhteensä sen, mitä yksi palkkakuopastaan huutava lastentarhan opettaja tienaa yksin, eli yhteiset ansiomme ovat noin 1800 netto/kk. Mies on di ja itse olen sairaanhoitaja, mutta teemme vain hyvin vähän työtunteja kumpikin, koska hyppäsimme oravanpyörästä muutama vuosi sitten. Olemme 40+. Asumme omassa talossa maalla, asumiskulut ovat 150 euroa kuukaudessa. Pärjäämme oikein hyvin, meillä on kaksi autoa (vanhaa kylläkin, jotka pidetään itse kunnossa) ja matkustelemme omatoimimatkailu tyylillä pari kertaa vuodessa 2-3 viikon reissuja. Talousmenomme ovat noin 300 kuukaudessa, syömme terveellisesti ja osin itse kasvatettua ruokaa. Emme ole köyhiä, meillä jää rahaa säästöönkin ja nautimme elämästä paljon enemmän kuin silloin, kun olimme kokoaikaisessa työssä.

Asumiskulut 150 e kuussa?

Vierailija kirjoitti:

Itse koen tulevani toimeen kohtuullisresti. Meillä on tällä hetkellä kokonaisnettotulot reilut 4400 e/kk ja perhekoko 2+2 (lapset koululaisia). Pienen perinnön turvin on suht tilava (30m2/hlö) asunto Uudellamaailla siten että puole asunnon arvosta on velkaa. Asumiskulut kokonaisuudessaan n. 1000 e/kk. 1 Auto, muutaman vuoden vanha, siitä ei velkaa. Lasten harrastuskulut kohtuullisia (50 e/kk max). En ole ikinä ollut materian perään joten ei ole merkkilaukkuja eikä vaatteita. Rahaa kuluu lähinnä satunnaisesti sisustukseen ja pihan laittoon jonkun verran. Ruuassa olen hintatietoinen , käyn Lidlissä pääostokset ja muualta tarjouksia ja täydennystä. Se mihin meillä eniten menee rahaa on matkustelu, pystyisin säästämään paljon enemmän kuin nyt säästetään mutta haluamme elämyksiä ja muistoja yhdessä perheen kanssa tehdyistä matkoista joten niihin panostetaan ja yritämme tehdä 2-3 ulkomaan matkaa/v.

1000e / kk ei saa yksiötä vuokralle

Meillä lyhennetään lainaa 2000 e/ kk ja lisäksi tulee lämmitys, tonttivuokra, roskiskulut, ym. Ja vain 4h+k omakotitalo Vantaalla syrjässä. 25v laina. Mutta joo, ei ole perintöjä..

Vierailija kirjoitti:

Mirva43 kirjoitti:

Ansaitsemme puolison kanssa yhteensä sen, mitä yksi palkkakuopastaan huutava lastentarhan opettaja tienaa yksin, eli yhteiset ansiomme ovat noin 1800 netto/kk. Mies on di ja itse olen sairaanhoitaja, mutta teemme vain hyvin vähän työtunteja kumpikin, koska hyppäsimme oravanpyörästä muutama vuosi sitten. Olemme 40+. Asumme omassa talossa maalla, asumiskulut ovat 150 euroa kuukaudessa. Pärjäämme oikein hyvin, meillä on kaksi autoa (vanhaa kylläkin, jotka pidetään itse kunnossa) ja matkustelemme omatoimimatkailu tyylillä pari kertaa vuodessa 2-3 viikon reissuja. Talousmenomme ovat noin 300 kuukaudessa, syömme terveellisesti ja osin itse kasvatettua ruokaa. Emme ole köyhiä, meillä jää rahaa säästöönkin ja nautimme elämästä paljon enemmän kuin silloin, kun olimme kokoaikaisessa työssä.

Asumiskulut 150 e kuussa?

On tuo maalla mahdollista. Velaton talo, sähkölaitteita ei käytetä kovin paljoa, puulämmitys ja puut omasta metsästä. Tietenkään tuo ei sisällä mitään isoja remonttikuluja, mutta niitäkään ei tule paljon, jos on itse käsistään kätevä ja osaa metsästää tarvikkeet tarjouksista.

Itse tulisin toimeen aika vähälläkin, koska en osta vaatteita kovin paljon ja uusi vasta rikkinäisen, lähes käyttökelvottomaksi kuluneen tilalle. Mutta ei sitäkään, jos näyttää siltä, että kaapissa on entisiä tarpeeksi. Käsilaukkuja on kaksi eri käyttöä varten, pienempi vähän juhlavampi ja isoon mahtuu a4-paperit tarvittaessa. Uusi sitten kun menee rikki. Kenkiin sama sääntö, mulla on muutamat kesäkengät, parit talvikengät ja lenkkarit sekä talvi- että kesäkäyttöön ja kahdet jumppakengät. Uudet rikkinäisten tilalle. Kun tekee mieli jotain tavaraa, mietin tarkkaan, että tarvitsenko tätä oikeasti ja lopputulema on useimmiten se, että en tarvitse. Ruoka mahdollisimman alusta asti itse, ei valmiseineksiä kuin hätätapauksissa.

Ravintolassa syödään kyllä aika useinkin ja kotimaan matkoja tehdään, useimmiten niin että käydään moikkaamassa sukulaisia ja yövytään hotellissa. Näistä luovutaan, jos rahapula iskee. Toisesta autosta luovuttiin jo, kun en enää työmatkan sitä tarvitse. Toisestakin voidaan luopua, koska molemmilla on nyt töihin kävelymatka ja rautatie- sekä bussiasemalle myös. Täältä pääsee pendolinollakin reissuun ja lentoasemakin paikkakunnalta löytyy, sinne pääsee bussilla.

Mies on meillä se tuhlaavaisempi osapuoli, mutta on oppinut säästämään. Edelleen saattaa ostaa kyllä harrastustarvikkeita, vaikka tili olisi lähellä tyhjää. Onneksi mun tilillä on aina ruokarahaa.

Melkein jää käteen noin 2400 nettona ja pärjään hyvin. Asuminen vie isoimman siivun, noin 800/kk (lainanlyhennys, yhtiövastike, vesi + sähkö). Autoa ei ole, alle kilsan työmatka menee kävellen ja tarvittaessa lainaan autoa muutaman kilsan päässä asuvilta vanhemmiltani.

Rakastan matkustelua ja siihen menee muutama tonni vuodessa. Talvella olin pari viikkoa Vietnamissa, nyt toukokuussa Kreetalle ja jo marraskuulle on varattu lennot Gambiaan.

Sinkkunainen 35

Vierailija kirjoitti:

Joillakin ihmisillä tuntuu olevan se käsitys, että jos saa kulutettua mahdollisimman paljon, niin se vasta on hyvää elämää ja nautinnollista elämää. Viittaan kirjoittajaan pari sivua sitten.

Veikkaan, että se nainen, jonka kolmen vuoden jätteet mahtuvat hillopurkkiin on ihan yhtä onnellinen tai jopa onnellisempi kuin se joka käyttää vaatteisiin 500e/ kuussa.

Koko tuo kuluttamisen ihanuus pitäisi saada muutettua tässä tilanteessa, jossa koko maailma hukkuu roskaan.

Vila/vero moda tyyppisissä liikkeissä uusitaan vaatemallistot joka kuukausi ja mitä ei saada myytyä siinä ajassa, se menee polttoon. Ja lisää tilalle. Mitä haaskausta ja vielä ihan turhan takia. Ei ihminen ihan oikeasti tarvitse uusia laukkuja joka ikinen vuosi, jos on ostanut muutaman laadukkaan. Ei tarvitse uusia talvikenkiä ja takkeja joka vuosi, jos on ostanut laadukkaat, jotka kestää.

Elämän ilo pitäisi löytyä muualta kuin sivettikissan tuottamasta kahvista tai kymppitonnin laukusta.

Miksi tyytyminen on jotain niin kamalaa? Jos kerran on tyytyväinen eikä kadu?

Jos kerran saan hanasta hyvää juomavettä, miksi pitäisi ostaa mikromuovi-eviania, siksi että sen korkeasta hinnasta tulisi jotenkin hyvä mieli? Että on rahaa käyttää tähänkin eikä tartte miettiä? Mikä järki siinäkin on? 

Meidän nimenomaan pitäisi miettiä, että miten kulutetaan ja mitä kulutetaan.

Minä olin se kirjoittaja muutama sivu sitten. 500 euroa oli kuuden ihmisen vaatteet kuussa, sis. myös harrastuksiin tarvittavat vaatteet. Aikuisille 50/kk ja lapsille 100/kk. Ei toki aina mene välttämättä noin paljoa, mutta joskus menee enemmän per lapsi. Jos esim. teini tarvitsee samassa kuussa takin ja nappikset. Emme ostele mitään turhaa, mutta neljä kasvavaa lasta ei pärjää montaa vuotta samoilla vaatteilla. Ja toki jos olisin esim. kotihoidontuella, voisin kierrellä kirppiksiä. Nyt kierrätämme vaatteita perheen kesken ja ostamme uutta tarvittaessa.

Yhtään turhaa vaatetta tai tavaraa emme halua ostaa.

Halusin vain havainnollistaa sitä, että vaikka tulot ovat hyvät, kuuden ihmisen elämiseen menee välttämättä rahaa. Toki voisimme jättää harrastukset ja matkat pois ja elää jossain syrjässä, mutta meidän elämämme on nyt tälläistä.

Takuueläkkeellä + eläkkeensaajan asumistuella (~1100e/kk) pärjään kivasti, vaikka asun vuokralla kaksiossa kissan kanssa. Kaupassa en laske senttejä, turhia en ostele, enkä harrasta nykyään niin muodikasta matkustelua. Autoa ei ole, enkä käytä julkista. Kissa saa parasta eläinkaupan sapuskaa ja hiekkaa. Säästöönkin jää kuukausittain useampi satanen. Ja samoilla tuilla joudun elämään jatkossakin, ellei ihmeparantumista tapahdu.

t:nuori eläkeläinen

Me miehen kanssa tienataan kumpikin noin 4500 e/kk. Siis yhteensä 9000. Käteen jää noin 5500 ja asumiseen menee 2500 (laina 2000 ja lämmitys ym. päälle). Kolme tonnia autoihin, asumiseen ja muuhun. Lapsia kaksi. Pärjätään juuri ja juuri.