Naapurissani asuu tosi hellyttävä kolmevitonen transikäinen mies

Mies on kyllä ihan vastuullinen aviomies, insinööri, älykäs, miellyttävä ja hyvätuloinen, mutta mitä olen hänen vaimonsa kanssa jutellut ohimennen, niin mies kuulemma kokee sisäisesti olevansa ikäristiriitainen ja pyrkii mahdollisuuksien rajoissa elämään osa-aikapikkulapsen elämää.

On jotenkin hellyyttävää, kun aikuinen mies ajaa farmarillaan töistä kerrostalomme parkkipaikalle, astuu autosta siististi pukeutuneena ja salkku kädessä, mutta vähän ajan päästä tulee ulos pukeutuneena valtavan kokoisiin lasten haalareihin, Kuoma-talvisaappaisiin, lumikintaisiin ja lämpimään kauluriin, jossa on söpöt tupsut pään päällä käsissään leluja. Mies on myös tuttu näky taloyhtiömme hiekkalaatikolla leikkimässä leikki-ikäisten lasten kanssa, ja hän on onnistunut ihan oikeastikin integroitumaan näiden lasten joukkoon, osallistuu leikkeihin ihan tasa-arvoisena osallistujana jne.

Erityisen suloista on se, kun mies kesäisin viilettää pitkin jalkakäytäviä pienellä muovisella, kokonsa puolesta max. 5-vuotiaalle tarkoitetulla leikkimopedilla. Vaikka mies näyttää lievästi sanottuna liian isolta sen päälle, viilettää hän sen kanssa yllättävän kovaa haipakkaa. Harjoittelun tulosta varmasti sekin.