Pakkasimme tänä jouluna lasten paketit "liian hyviin" pakkauksiin - todella hauska lopputulos!

Näistä on youtubessa paljon videoita. Ahneet lapset pettyvät ja rääkyvät.

No lähinnä tuli opetus vanhempien sadistisuudesta.

Toki tämä oli provo.

Erittäin hyvä.

Ei kannata sitten ihmetellä, jos lapsenne laittavat aikanaan teidät vanhemmat halvimpaan mahdolliseen vanhainkotiin tai muuhun hoitopaikkaan, kun te ette enää pysty huolehtimaan itsestänne.

Av-mammojen mielestä lapsille pitää antaa kymmeniä huippukalliita lahjoja, käyttännössä kaikki mitä kavereillakin on ja vielä enemmän...

Minulla on omasta lapsuudestani todella ikäviä muistoja tuollaisesta, että joululahjasta paljastui jonkun kalliin ja usein myös kauan odotetun lelun paketti, minä olin todella innoissani koska luulin saavani sen toivomani lelun, mutta pakkauksesta paljastuikin joku paljon halvempi, ei-toivottu lahja. Erityisen pahalta tuntui, kun aikuiset alkoivat nauramaan nähdessään pettymykseni ja sitten minua rangaistiin siitä, kun suutuin tai aloin itkemään, kun en saanutkaan sitä haluamaani lelua vaan esim. muutaman sukkaparin ja housut eli se käännettiin minun viakseni, että minulle tahdottiin sillä tavalla tavallaan vittuilla, että näytettiin oikein, että en ollut sen toivomani lahjan arvoinen ja oli väärin pettyä. Ihan kuin ei olisi saanut olla pettynyt, kun paketista ilmestyi Nintendo-pelikoneen pakkaus, mutta siellä olikin sisällä vain joku villapaita. Mitäköhän olisi vaikka äiti ajatellut, jos olisi luullut hetken saavansa isän paketista vaikka toivomansa minkkiturkin, mutta siellä olisikin ollut sisällä vaikka imuri tai isä olisi vastaavasti luullut saavansa vaikka suosikkikirjailijansa uusimman kirjan, mutta olisikin saanut jonkun runokirjan ja hän ei pitänyt runoista yhtään.

Veljeni kosti myöhemmin isäpuolelle uudestaan ja uudestaan tuollaisen joululahjan. Veljen kanssa oli sovittu, että jos hän säästää puolet, niin joulupukki tuo pleikkarin. Veli säästi, antoi rahat isäpuolelle ja odotti joulua kuin kuuta nousevaksi. Odotettu paketti tuli, mutta siellä pahvilaatikossa oli pleikkarin sijaan joku halpakaupan muutaman euron konsolipeli. Isäpuoli nauroi, veli itki. Rahojaan hän ei saanut takaisin.

Siitä lähtien veli teki kaikessa mahdollisessa saman. Lainasi isäpuolen autoa, ei palauttanut ajoissa, vaikka tiesi, että toinen myöhästyy töistä. Täytti viinapullot vedellä. Väitti hiekoittaneensa pihan, mitä ei tehnyt, isäpuoli kaatui ja mursi lonkkansa. Veli väitti soittaneensa ambulanssin, mutta antoi toisen maata pihalla aikansa, ennen kuin otti puhelimen käteen. Myöhemmin haki reseptilääkkeitä apteekista, vaihtoi ne kalkkitabletteihin jne. Kyllä me nuoremmat näimme, mitä tapahtui, mutta kukaan ei puuttunut asiaan. Kärsikööt.

mielipuolia, jotka tekee noin. Ei tuossa ole mitään hauskaa. Jos on itse jäänyt lapsen tasolle, kasvattamistehtävä on ylivoimainen. Lapsiparat! 

Ja ei, ei tarvi saada uusinta ipadia tai Pleikkaa, mutta arvostusta ihmisenä pitää lasten(kin) saada! 

Provo tai ei, tunnen kyllä oikeassa elämässä näitä "kasvattajia", jotka itselleen ostavat uusimmat pelit ja vehkeet, juovat kalleimmat viinit jne. mutta lapsille kasvatusmielessä tehdään jäynää, ja evätään joku 10€ puuhapuisto tai 40€ synttärilahjatoive, nauretaan räkäistä naurua vielä päälle, että "saat sitten kun itse tienaat, höhöö". Siinä onkin mielenterveys ja hyvät perhesuhteet taattu. 

Hehheh. Heh... nevermind.

Ohis. Mistäs niitä pakkauksia sit oikein saa?

Jos ei aio antaa kalliita lahjoja sen kun on antamatta, ei se oo mikään lasten perusoikeus saada kaikkea mitä haluaa ja mitä kavereilla on. Vinkumiseen voi sanoa, että jos ei äänensävy muutu ne pleikkarit yms. ei jatkossakaan tule edes harkinnan tasolle. Todella kusipäistä vanhemmuutta alkaa näpäytellä omia lapsiaan.

Vierailija kirjoitti:

Veljeni kosti myöhemmin isäpuolelle uudestaan ja uudestaan tuollaisen joululahjan. Veljen kanssa oli sovittu, että jos hän säästää puolet, niin joulupukki tuo pleikkarin. Veli säästi, antoi rahat isäpuolelle ja odotti joulua kuin kuuta nousevaksi. Odotettu paketti tuli, mutta siellä pahvilaatikossa oli pleikkarin sijaan joku halpakaupan muutaman euron konsolipeli. Isäpuoli nauroi, veli itki. Rahojaan hän ei saanut takaisin.

Siitä lähtien veli teki kaikessa mahdollisessa saman. Lainasi isäpuolen autoa, ei palauttanut ajoissa, vaikka tiesi, että toinen myöhästyy töistä. Täytti viinapullot vedellä. Väitti hiekoittaneensa pihan, mitä ei tehnyt, isäpuoli kaatui ja mursi lonkkansa. Veli väitti soittaneensa ambulanssin, mutta antoi toisen maata pihalla aikansa, ennen kuin otti puhelimen käteen. Myöhemmin haki reseptilääkkeitä apteekista, vaihtoi ne kalkkitabletteihin jne. Kyllä me nuoremmat näimme, mitä tapahtui, mutta kukaan ei puuttunut asiaan. Kärsikööt.

Veljesihän on ihan päästään vialla oleva sadisti! Rahallinen ja pieni materialistinen menetys ei mitenkään oikeuta isän saamiin varoituksiin töissä, eikä etenkään hänen terveyttä ja henkeä uhkaamaan. Uskomaton kakara!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljeni kosti myöhemmin isäpuolelle uudestaan ja uudestaan tuollaisen joululahjan. Veljen kanssa oli sovittu, että jos hän säästää puolet, niin joulupukki tuo pleikkarin. Veli säästi, antoi rahat isäpuolelle ja odotti joulua kuin kuuta nousevaksi. Odotettu paketti tuli, mutta siellä pahvilaatikossa oli pleikkarin sijaan joku halpakaupan muutaman euron konsolipeli. Isäpuoli nauroi, veli itki. Rahojaan hän ei saanut takaisin.

Siitä lähtien veli teki kaikessa mahdollisessa saman. Lainasi isäpuolen autoa, ei palauttanut ajoissa, vaikka tiesi, että toinen myöhästyy töistä. Täytti viinapullot vedellä. Väitti hiekoittaneensa pihan, mitä ei tehnyt, isäpuoli kaatui ja mursi lonkkansa. Veli väitti soittaneensa ambulanssin, mutta antoi toisen maata pihalla aikansa, ennen kuin otti puhelimen käteen. Myöhemmin haki reseptilääkkeitä apteekista, vaihtoi ne kalkkitabletteihin jne. Kyllä me nuoremmat näimme, mitä tapahtui, mutta kukaan ei puuttunut asiaan. Kärsikööt.

Veljesihän on ihan päästään vialla oleva sadisti! Rahallinen ja pieni materialistinen menetys ei mitenkään oikeuta isän saamiin varoituksiin töissä, eikä etenkään hänen terveyttä ja henkeä uhkaamaan. Uskomaton kakara!

Mielestäni ihan oikeutettua toimintaa. Sitä saa, mitä tilaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veljeni kosti myöhemmin isäpuolelle uudestaan ja uudestaan tuollaisen joululahjan. Veljen kanssa oli sovittu, että jos hän säästää puolet, niin joulupukki tuo pleikkarin. Veli säästi, antoi rahat isäpuolelle ja odotti joulua kuin kuuta nousevaksi. Odotettu paketti tuli, mutta siellä pahvilaatikossa oli pleikkarin sijaan joku halpakaupan muutaman euron konsolipeli. Isäpuoli nauroi, veli itki. Rahojaan hän ei saanut takaisin.

Siitä lähtien veli teki kaikessa mahdollisessa saman. Lainasi isäpuolen autoa, ei palauttanut ajoissa, vaikka tiesi, että toinen myöhästyy töistä. Täytti viinapullot vedellä. Väitti hiekoittaneensa pihan, mitä ei tehnyt, isäpuoli kaatui ja mursi lonkkansa. Veli väitti soittaneensa ambulanssin, mutta antoi toisen maata pihalla aikansa, ennen kuin otti puhelimen käteen. Myöhemmin haki reseptilääkkeitä apteekista, vaihtoi ne kalkkitabletteihin jne. Kyllä me nuoremmat näimme, mitä tapahtui, mutta kukaan ei puuttunut asiaan. Kärsikööt.

Veljesihän on ihan päästään vialla oleva sadisti! Rahallinen ja pieni materialistinen menetys ei mitenkään oikeuta isän saamiin varoituksiin töissä, eikä etenkään hänen terveyttä ja henkeä uhkaamaan. Uskomaton kakara!

Mielestäni ihan oikeutettua toimintaa. Sitä saa, mitä tilaa!

En yleensä kannata kostamista, mutta tässä tapauksessa oikeus tapahtui. Sai tosiaan mitä tilasi. Ei varmasti ollut ainoa vittuilu isäpuolelta.