Huomenna töihin, eikä huvita yhtään mennä

Just meinasin laittaa saman aloituksen.

Eli kyllä veetuttaa ja rankasti. Mennä taas sinne kärsimään päivästä toiseen, viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen. Oispa rahaa jäädä vaan himaan. Mutta kun ton firman maksamasta onnettomasta palkasta ei jää senttiäkään säästöön.

Harkitsen vakavasti saikun hakemista huomenna. Itseasiassa selkä ja niska/hartiat ovat kipeet. Ripulikin oli tossa aamulla.

Mikä homma? Mitä pitää osata. Voin tulla sijaistamaan!

Mä meen uuteen työpaikkaan, mutta ei ole minkäänlaista innostusta. Pakosta tuonne, kun edellinen määräaikaisuus päättyi. Kesällä on sitten seuraava, taas uudessa paikassa, eikä sekään juuri kiinnosta. Mietin jopa alanvaihtoa. Jee, alle 3 v tällä alalla, pätkätöissä koko ajan. 

Täällä yksi. En tekisi päivääkään töitä jos ei olisi pakko.

Mullekanstöitä! kirjoitti:

Mikä homma? Mitä pitää osata. Voin tulla sijaistamaan!

Meille ei oteta sijaisia, sorry.

-1

Jää "loiseksi". Tulen tilallesi motivoituneena ja halvemmalla. Enkä inise turhista. T.

työtön.

Sama. Ahdistaa.

3 lisää: Meillä ongelma on se, että työntekijöitä on liian vähän, vastuu liian suuri vähäisellä kokemuksella, työilmapiiriongelmia useinkin, palkka ei vastaa haasteita. Julkinen puoli, naisvaltainen ala, kuinkas muuten. Useampi samoihin aikoihin kanssani valmistunut tuttu on jo ollut työuupumuksen takia sairauslomalla, minullakin ollut lähellä. 

Varmaan pitäisi olla onnellinen töistä, mutta kun tuntuu, että työ vie elämänhalun ja -ilon. 

Ihan neutraalit fiilikset. En nyt riemusta hypi töihin menosta, mutta ei se erityisen vastenmielistäkään ole. Mukava päästä taas arkirytmiin. Minusta tulee aina lomalla ihan saamaton enkä saa mitään aikaiseksi.

Älkää valittako, vaan olkaa onnellisia, että teillä on työpaikka.

T. Eläkeläinen

Vierailija kirjoitti:

Jää "loiseksi". Tulen tilallesi motivoituneena ja halvemmalla. Enkä inise turhista. T.

työtön.

Mulla on onneksi vielä lomaa eikä töitäkään paljoa jäljellä. Olen kohta vuoden odottanut että työsopimus päättyy. Mä niin odotan kun työttömänä ei tarvi nousta aikaisin. Aivan evvk että tulot putoaa aika paljon.

Se että saa olla riittää ainakin puoleksi vuodeksi. Sitten jotain millä mahdollisimman vähällä pitää päivärahat.

Sama ahdistus täällä. Aloitinkin tästä jo keskustelun ja olin juuri tulossa etsimään sitä. Into ja kiinnostus on täysin nollissa. Taas alkaa yksi pätkä näitä määräaikaisuuksia ja pelko irtisanomisesta seuraavassa arvonnassa. Ymmärrän tuskasi. Alan vaihto tai edes työpaikan vaihto on vahvana mielessä. Olen kyllästynyt olemaan kynnysmatto.

Jospa tästä jotenkin selviäisi tästä viikosta. Keksitään kaikki jotain kivaa viikonlopulle. Palkitaan itsemme jollain tavalla.

Mulla on samat fiilikset. Toisaalta hävettää tunnustaa, koska mulla on ihan hyvä työ ja hyvä palkka. Töitä vaan ihan liikaa ja firmassa johtamisongelmia. Tiedostan kyllä, että monella ei ole töitä ja sekään ei ole kiva tilanne.

Olen miettinyt downshiftaamista johonkin yksinkertaisempaan ja helpompana duuniin, jossa vois vaan käydä tekemässä sen mitä ehtii eikä olis sen kummemmin vastuussa muusta kuin omasta tekemisestään. Sekään ei vaan taida olla ihan helppoa. Välillä toivon, et sais potkut niin vois hyvällä omalla tunnolla levätä muutaman kuukauden. Toisaalta pitkän päälle ei ehkä sellainenkaan työ ja huono palkka jaksaisi motivoida. Vaikeeta!

Liityn joukkoon, työmojo hukassa.

Vierailija kirjoitti:

3 lisää: Meillä ongelma on se, että työntekijöitä on liian vähän, vastuu liian suuri vähäisellä kokemuksella, työilmapiiriongelmia useinkin, palkka ei vastaa haasteita. Julkinen puoli, naisvaltainen ala, kuinkas muuten. Useampi samoihin aikoihin kanssani valmistunut tuttu on jo ollut työuupumuksen takia sairauslomalla, minullakin ollut lähellä. 

Varmaan pitäisi olla onnellinen töistä, mutta kun tuntuu, että työ vie elämänhalun ja -ilon. 

Kuulostaa ihan mun ajatuksilta kun työskentelin vielä lastentarhanopettajana. Lopetin työt ja lähdin opiskelemaan lisää.

Sama. Ei kiinnosta pätkääkään. Onneksi huomenna vasta yövuoro joten ajattelin vetää kännit tänään.

Mulla ap ihan sama. Nyt ollut monta vapaata ja äsken melkein itkin kun alkoi vituttaa taas ja rankasti. Koko ajan dilemma, että mitä tässä tekisi. Ei jaksais aloittaa hakuprosesseja ja vaikea saadakaan uutta työtä ( keski-ikäinen). Tiedän kuitenkin, että se on aloitettava, en jaksa tätäkään enää. Haitat alkaa ylittää hyödyt ja vitutuskäyrä on liian korkealla. Olen kallistunut siihen vaihtoehtoon, että koetan jotenkin tän kevään kestää ja aloitan keväällä aktiivisen haun töihin, jotka alkaa alkusyksystä. Muuten palaa taas kaikki kesän lomatkin eikä sekään innosta. Mutta eihän sekään ois mahdotonta, jos sattuis saamaan jonkun kivan työn. Useimmissa paikoissa antavat pitää 1-2 viikkoa palkatontakin....

Mua taas harmittaa iha törkeesti, että oon kuumeessa, enkä voi lähtee huomenna töihi :(

Ihanaa jäädä pitkälle vapaalle kun on pyhät raatanut!

Juu ahdistaa. Hain loppuvuonna muutamaa paikkaa (juujuu ikäloppumerkonomi) ja koin aikamoisen nöyryytyksen yhdessä niistä. Täytin paikan ehdot, yli 20v siitä työstä kokemusta ja kuitenkin palkattiin siihen nuori, jolla ei päivääkään alan työkokemusta. Tupla-ahdistus. Ilmeisesti musta kysytty puolihullulta esimieheltäni, joka ilkeyksissään keksinyt jotain ikävää.