Jos olisit miljonääri ja ystäväsi tarvitsisi rahaa lääkkeeseen, auttaisiko?
Itse en. Koska ajattelen niin että tulotasosta riippumatta jokaisen on huolehdittava omat tärkeimmät menonsa. Toki olisi sääli jos joku akuutti tilanne kaverilla tai sukulaisella mutta eihän se minun vikani ole. Korkeintaan omaa lasta voisin avustaa
Kommentit (17)
En koska se rahaa menee kuitenkin keskiolueeseen tai muuhun "lääkkeeseen" ja sen jälkeen "ystävä" alkaisi kinuamaan lisää rahaa. Ystävät ja raha on kaksi eri asia jotkaa kannattaa pitää erillään. Älä ikinä anna yhtäkään senttiä kaverille lainaksi tai ilmaiseksi.
Jos minä tänään voitan loton päävoiton, niin annan rahaa vanhemmilleni matkusteluun ja muuhun kivaan, sisaruksilleni kaikille rahaa niin paljon että maksavat velkansa pois, ja rahaa jää hauskanpitoon heillekin, siskon lapsille pesämunat tilille tulevia ajokorttia, autoa ja opiskelua varten. Omille lapsille rahaa/asunto.
Jos rahaa tulisi enemmän kuin miljoona, puolitoista, jakaisin reilummin rahaa ihan vieraillekin köyhille. Monelle köyhälle tonni olisi jo merkittävä apu, ei tietenkään sitä sossuun tai kelaan kerrottaisi, antaisin käteisenä.
En ymmärrä ap:n kaltaisia ahneita paskiaisia. Mihin ihminen tarvitsee miljoonia jos on velaton asunto, hyvä auto ym.? Rahaa on niin paljon että ruoan hintaa ei tarvi miettiä, voi ottaa täysin rennosti, ja ylimääräiset rahat voi antaa pois ilman että oma elintaso muuttuu miksikään. Kun rahaa on paljon, se on vain numeroita pankkitilillä, ei niillä tee mitään, eikä kuollessakaan mukaansa saa.
En. Se sairaus on hänen kohtalonsa, mikä minä olisin mitään lääkkeitä ostamaan.
Kukin omillaan.
(Jokainen saa tulkita miten tahtoo).
Minä aina maksaisin kaiken. Ravintolassa, kaupassa jne. Lääkkeet tietenkin myös.
Totta kai auttaisin ja pyytäisin muitakin auttamaan (jos kyse olisi sikakalliista lääkkeistä, joita yhteiskunta ei maksa).
Autan nykyisinkin rahallisesti läheisiä jos tarve vaatii, vaikka itse olen työtön kotiäiti.
Niin makaa kuin petaa ja ei ole itseltä pois olla ystävällinen.
Antaisin jos lahjoituksen olisi joku anonyymi tapa. En julkisesti, eikä niin että kaveri tietää lahjoittajan.
Maksan jo nyt tuntemattomienkin lääkkeitä. Ja kaiken lisäksi oikein mielelläni. Hyvinvointivaltio, verot ja silleen.
Tottakai auttaisin, vaikka olisi muu asia kuin lääkkeet enkä olisi miljonääri
Totta kai. Olen maksanut aktivistien ( ystävien ja tuntemattomien) sakkoja, antanut laitapuolen kulkijoille kympin tai kaksi, elättänyt ystävääni puoli vuotta, lahjoittanut eläinsuojelyhdistykselle osan perinnöstäni jne
. Enkä ole mikään multimiljönääri.
Kyllä. Vaikka olen muuten pihi, katson lähtökohtaisesti että ystävä on jotain paljon enemmän kuin vain kaveri tai sukulainen. Minulla on kaksi ystävää: vanhempani. Muuta ovat kavereita, tuttavia tai sukulaisia.
Riippuu siitä, missä maassa oltaisiin. Suomessa en.