Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jonnet ei muista: 1990-luku
30.12.2017 |
Muistoja?
Leffoja jouduttiin odottamaan Suomeen monta kuukautta USA:n ja monen muun maan ensi-iltojen jälkeen. Muistan kun kävin Lontoossa keväällä katsomassa jonkun leffan ja se tuli Suomessa leffateattereihin joskus syksyllä. Joskus ei olisi millään jaksanut odottaa. Tietoa leffoista oli myös saatavilla huonommin kuin nykyään.
Omalla pikkupaikkakunnalla oli leffateatteri, jonka ainoassa salissa kangas oli pienempi kuin keskimääräisessä kotiteatterissa nykyään. Siellä meni aina yksi leffa kerrallaan, pari päivää, joten jos halusi nähdä tietyn leffan, piti vahdata koska se tulee.
Helsingissä oli paljon leffateattereita, ja joka perjantai lehdissä julkaistuiin iso kaavio jossa kerrottiin mitä leffoja meni missäkin. Niitä ei ollut järjestetty loogisesti leffan mukaan, vaan teatterit oli muistaakseni aakkostettu. Ja siinä sitten tiirailtiin että kappas, The Bodyguard menisi Formiassa klo 18.15 ja Maximissa 18.45, kumpaan kannattaisi mennä.
Forumissa (Helsingissä) oli leffateatteri jossa taisi olla useampi sali, mutta suuressa osassa leffateattereita oli vain yksi tai kaksi salia.
VHS-kasetit olivat kalliita, esim. 150 mk oli aika tavallinen hinta yhdestä leffasta (150 mk vuonna 1991 vastaa nykyrahassa 37 euroa). Hinnat laskivat sitten kun VHS alkoi korvautua DVD-levyillä vuosikymmenen loppua kohden. Leffan vuokraaminen maksoi paikallisessa vuokraamossa 30-40 mk/kasetti, ja jos ei muistanut kelata kasettia alkuun tuli sakkomaksu. Joistakin paikoista sai vuokrata myös videonauhureita, mutta se alkoi jo hiipua 90-luvun alussa.
Kommentit (27)
Vuosikymmenen lopussa kohkattiin kamalasti vuodesta 2000, ja pelättiin että kaikki tietokoneet sekoavat. Y2K oli pelottava peikko. Jotkut ihmiset, lähinnä USA:ssa, varautuivat vakavissaan siihen että tulisi suunnilleen maailmanloppu kun kello lyö keskiyötä uudenvuodenaattona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varoiteliin että nettiin ei IKINÄ pidä kirjoittaa omaa nimeä tai laittaa omaa kuvaa. Silloin tapahtuu kamalia (en tiedä mitä).
Vierailija kirjoitti:
Varoiteliin että nettiin ei IKINÄ pidä kirjoittaa omaa nimeä tai laittaa omaa kuvaa. Silloin tapahtuu kamalia (en tiedä mitä).
No ne seuraukset ovat nyt nähtävillä.
Vierailija kirjoitti:
Ruutu- tai kukkakankainen, pitkä Pieni talo preerialla -mekko, sen kanssa maiharit ja iso pörrötukka. Päälle ehkä ylikokoinen neule.
Ribbipoolot.
Ne sellaiset mustat pikku trikoomekkoset, joissa oli spagettiolkaimet. Alla pidettiin lyhythihaista ribbipaitaa. Näitä näkyi yhtenä keväänä/kesänä jokaisen teinitytön päällä (ehkä -94 tai -95?), ja ne olivat aika hurja juttu, koska ennen sitä ei olisi tullut mieleenkään käyttää mekkoa koulussa, ja varsinkin niin lyhyttä. Ennen sitä kaikilla oli farkut, poikkeuksetta.
Tätä en kyllä muista. Kaikilla tytöillä oli joko tiukat vaaleat, kangaspaloilla lahkeista jatketut bootcut farkut tai sellaiset trikookangasta olevat tiukat housut. Hameita ja mekkoja ei käyttänyt kukaan. Näin siis pääkaupunkiseudulla.
Oli paljon vähemmän etnistä värinää kadunkulmissa. Ei tarvinnut pelätä pimeällä liikkumista yksinäisenä naisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli paljon vähemmän etnistä värinää kadunkulmissa. Ei tarvinnut pelätä pimeällä liikkumista yksinäisenä naisena.
Yksinäisiä naisia ahdisteltiin lähinnä huutelemalla, ei lähdetty miesryhmänä perään.
Ribbipooloista puheenollen, mistä hitosta nykyään löytää poolon, joka on täyttä puuvillaa?
Vaatteet olivat vähempi keinokuitua, farkut täyttä puuvillaa naisillakin.
Postimyyntikatalookit ja eri tilauskerhot (musiikki ja kirjat esim.).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli vielä puhelinkioskeja joissa käytettiin Markkaa maksuvälineenä. Harvoilla oli tietokone.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruutu- tai kukkakankainen, pitkä Pieni talo preerialla -mekko, sen kanssa maiharit ja iso pörrötukka. Päälle ehkä ylikokoinen neule.
Ribbipoolot.
Ne sellaiset mustat pikku trikoomekkoset, joissa oli spagettiolkaimet. Alla pidettiin lyhythihaista ribbipaitaa. Näitä näkyi yhtenä keväänä/kesänä jokaisen teinitytön päällä (ehkä -94 tai -95?), ja ne olivat aika hurja juttu, koska ennen sitä ei olisi tullut mieleenkään käyttää mekkoa koulussa, ja varsinkin niin lyhyttä. Ennen sitä kaikilla oli farkut, poikkeuksetta.
Tätä en kyllä muista. Kaikilla tytöillä oli joko tiukat vaaleat, kangaspaloilla lahkeista jatketut bootcut farkut tai sellaiset trikookangasta olevat tiukat housut. Hameita ja mekkoja ei käyttänyt kukaan. Näin siis pääkaupunkiseudulla.
Mistan nuo farkut! Trikoohousuilla tarkoitat varmaan niitä mustia trumpettilahkeisia? Ne taisivat tulla keväällä -93 (Helsinkiin ehkä vähän aikaisemmin? Itse asuin kehyskunnassa). Nämä trikoomekot olivat myöhemmin, muistan sen koska nuo housut tulivat kun olin yläasteella, ja pikkumekot kun olin lukiossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli vielä puhelinkioskeja joissa käytettiin Markkaa maksuvälineenä. Harvoilla oli tietokone.
Puhelinkortit! Niitä keräiltiin.
Vierailija kirjoitti:
Ribbipooloista puheenollen, mistä hitosta nykyään löytää poolon, joka on täyttä puuvillaa?
Vaatteet olivat vähempi keinokuitua, farkut täyttä puuvillaa naisillakin.
Postimyyntikatalookit ja eri tilauskerhot (musiikki ja kirjat esim.).
Oli ihanaa kun alkoi saada stretch-farkkuja! Kestivät huonommin kuin perusfarkut, mutta käyttömukavuus oli uskomattoman paljon parempi. Mulla oli vaikka mitä värejä. Punaiset oli rakkaimmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli vielä puhelinkioskeja joissa käytettiin Markkaa maksuvälineenä. Harvoilla oli tietokone.
Just näin. Asuin Britanniassa ja tulin Suomeen eikä minulla ollut kännykkää, täällä ei ollutkaan puhelinkoppeja, kaikki kulkivat kännykät korvilla. Meni joku aika tottua näkyyn:D
Tietokoneet olivat hitaita ja harvalla oli tosiaan.
Muistan nämä puhelinkopit Oulusta ja Limingasta <3 https://crop.kaleva.fi/P8vh8Q7gFroec6Is24xqdn6d88g=/smart/http%3A//kuva…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankin ensimmäisen kännykkäni -97 kun muutin omilleni. Se oli noin halon kokoinen nokialainen. Olin kaveripiirin toinen joka hankki kännykän. Monessa opiskelijakämpässä oli vielä yhteinen lankapuhelin, jonka käytöstä pidettiin kirjaa.
Nettiä käytin ensimmäisen kerran -97 yliopistolla. Olin kaveripiirin kolmas joka sai sähköpostiosoitteen, kaksi muuta olivat aloittaneet yliopistolla vuotta aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Muistan nämä puhelinkopit Oulusta ja Limingasta <3 https://crop.kaleva.fi/P8vh8Q7gFroec6Is24xqdn6d88g=/smart/http%3A//kuva…
Ainakin kunnantalon edessä oli, ja oliko vielä siinä virastotalon edessäkin puhelinkioski...?
Monet Oulun seudulta kävi Kempeleen kaapelilla töissä ysärin alussa. Kaverini perhe menetti kaiken kun isän firma meni konkkaan ja äiti irtisanottiin tuolta Kempeleestä. Laman jälkeen taas ilmapiiri oli avoin ja toiveikas, työttömät pääsivät takaisin työmarkkinoille paljon helpommin ja nopeammin mitä nykyään. Varsinkin ysärin loppu oli huippua aikaa, Suomi oli tuolloin maailman kehittynein valtio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruutu- tai kukkakankainen, pitkä Pieni talo preerialla -mekko, sen kanssa maiharit ja iso pörrötukka. Päälle ehkä ylikokoinen neule.
Ribbipoolot.
Ne sellaiset mustat pikku trikoomekkoset, joissa oli spagettiolkaimet. Alla pidettiin lyhythihaista ribbipaitaa. Näitä näkyi yhtenä keväänä/kesänä jokaisen teinitytön päällä (ehkä -94 tai -95?), ja ne olivat aika hurja juttu, koska ennen sitä ei olisi tullut mieleenkään käyttää mekkoa koulussa, ja varsinkin niin lyhyttä. Ennen sitä kaikilla oli farkut, poikkeuksetta.
Tätä en kyllä muista. Kaikilla tytöillä oli joko tiukat vaaleat, kangaspaloilla lahkeista jatketut bootcut farkut tai sellaiset trikookangasta olevat tiukat housut. Hameita ja mekkoja ei käyttänyt kukaan. Näin siis pääkaupunkiseudulla.
Mistan nuo farkut! Trikoohousuilla tarkoitat varmaan niitä mustia trumpettilahkeisia? Ne taisivat tulla keväällä -93 (Helsinkiin ehkä vähän aikaisemmin? Itse asuin kehyskunnassa). Nämä trikoomekot olivat myöhemmin, muistan sen koska nuo housut tulivat kun olin yläasteella, ja pikkumekot kun olin lukiossa.
Juuri niitä. Ysärin puolivälin jälkeen tulivat. Sitten oli vielä niitä yleensä raidallisia trikoohousuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli vielä puhelinkioskeja joissa käytettiin Markkaa maksuvälineenä. Harvoilla oli tietokone.
Puhelinkortit! Niitä keräiltiin.
Armeijassa käytettiin 90 vuosikymmenen alussa puhelinkortteja kun soitti kassun varusmiespuhelimella. Näytöstä pystyi seuraamaan kun raha hupeni villiä vauhtia kortilta. Kaukopuhelut avattiin kilpailulle vasta 1994. Kännyköitä varusmiehille ilmestyi vasta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan nämä puhelinkopit Oulusta ja Limingasta <3 https://crop.kaleva.fi/P8vh8Q7gFroec6Is24xqdn6d88g=/smart/http%3A//kuva…
Ainakin kunnantalon edessä oli, ja oliko vielä siinä virastotalon edessäkin puhelinkioski...?
Monet Oulun seudulta kävi Kempeleen kaapelilla töissä ysärin alussa. Kaverini perhe menetti kaiken kun isän firma meni konkkaan ja äiti irtisanottiin tuolta Kempeleestä. Laman jälkeen taas ilmapiiri oli avoin ja toiveikas, työttömät pääsivät takaisin työmarkkinoille paljon helpommin ja nopeammin mitä nykyään. Varsinkin ysärin loppu oli huippua aikaa, Suomi oli tuolloin maailman kehittynein valtio.
Vuodet 1997-2007 oli Suomelle historiallisen voimakasta kasvun aikaa. 90-luvun lamaa edeltänyt "hyvä" taloustilanne siihen verraten vaikutti aika mitättömältä (joka oli itseasiassa 1980 luvun velkakupla) Sitten tuli vuonna 2008 Amerikasta shokki ja loput voitte lukea Wikipediasta.
Neuvostoliiton hajoaminen ja Berliinin muurin murtuminen saivat meidät uskomaan uuteen, yhtenäiseen Eurooppaan.
Jugoslavian sota tuntui käsittämättömältä. Miten Euroopassa saatettiin sotia? Dubrovnik varsinkin oli ollut suosittu lomakohde ja tuttu monille.
Lamavuodet tuntuivat keskiluokkaisen teininkin elämässä. Vaikka omalla perheellä meni ihan hyvin, ei ollut cool käyttää kalliita vaatteita tai esitellä varallisuutta.
Alue: Aihe vapaa
Ruutu- tai kukkakankainen, pitkä Pieni talo preerialla -mekko, sen kanssa maiharit ja iso pörrötukka. Päälle ehkä ylikokoinen neule.
Ribbipoolot.
Ne sellaiset mustat pikku trikoomekkoset, joissa oli spagettiolkaimet. Alla pidettiin lyhythihaista ribbipaitaa. Näitä näkyi yhtenä keväänä/kesänä jokaisen teinitytön päällä (ehkä -94 tai -95?), ja ne olivat aika hurja juttu, koska ennen sitä ei olisi tullut mieleenkään käyttää mekkoa koulussa, ja varsinkin niin lyhyttä. Ennen sitä kaikilla oli farkut, poikkeuksetta.