Aktiivimalli, lompakko ja periaatteet

Kuinka ratkotte otsikossa mainittua yhtälöä? Itse tiedän, että ilmaistöihin en mene, en edes karenssin uhalla. Mutta entä nuo pilipalikurssit?

Jos kurssi on lyhyt, eikä ihan pupujussin elämänhallinta -tasoa, voisi tietysti ajatella, että tuhlaa elämäänsä joitakin päiviä, jotta ei tule n. kahdeksankympin vajetta tuloihin.

Olen kuitenkin aika suoraselkäinen, periaatteellinen ihminen, ja minusta vääryyttä on yhteiskunnassa vastustettava, vaikka se maksaisi itselle. Jos menisin kurssille, olisin osaltani työntämässä verorahoja konsulttifirmoille, kuten hallitus halusi. Vastuuton ratkaisu. Kai se säästölinja omassa lompakossa pitää pään paremmin pystyssä.

Kuinkas muut?