Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kun ei kelpaa puolison perheelle

Vierailija
29.12.2017 |

Nyt riitti. Vuosia asuttu yhdessä, yhteinen lapsikin, mutta edelleenkään en kelpaa. En jaksa enää yrittää. Olen vain se tyttöystävä, en puoliso. Kakkosena kutsuvieraissa, koska ex pitää jostain syystä edelleen kutsua perhejuhliin.

Miten muut vastaavassa tilanteessa olleet olette järjestäneet esim. juhlat?

- Väsynyt miniä

Kommentit (19)

Vierailija
1/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka suhteenne alkoi? Oliko miehesi silloin vielä naimisissa eksänsä kanssa? Onko hänellä lapsia ensimmäisestä liitostaan? Oletteko te naimisissa vai pelkästään "asutte yhdessä"?

Miksi luulet appivanhempien karsastavan sinua? Johtuuko se siitä, että mies jätti edellisen vaimonsa, johon he olivat kiintyneitä? Vai onko sinussa itsessäsi jokin piirre, josta he eivät jostakin syystä pidä?

Onko lapsenne appivanhemmille rakas? Kuinka miehesi suhtautuu viileisiin väleihinne?

Vierailija
2/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies otti etäisyyttä perheeseen, ei jaksanut sitä etten kelpaa heille. Appivanhempia ei pääsääntöisesti kutsuta meille, ja jos heillä on jotain juhlia niin mies käy pikaisesti yksin tai laitetaan vain kortti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Veljen eka vaimo on ihana ihminen, mutta hän ei jaksanut veljenäni, joka kieltämättä on hieman hankala ihminen. Äitini mielestä veljen exä on todella mukava ja onhan hän lastenlasten äiti, joten sukujuhlin menee kutsu myös ensimmäiselle miniälle. Veljen nykyinen avovaimo ei voi tätä juttua sietää ja on tehnyt selväksi, että "sitä naista ei tänne kutsuta". Äitini on nyt ryhtynyt systemaattisesti jättämään tämän avovaimon kutsutta, koska mieluummin sitä ympäröi itsensä mukavilla eikä hankalilla ihmisillä.

Vierailija
4/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kuinka suhteenne alkoi? Oliko miehesi silloin vielä naimisissa eksänsä kanssa? Onko hänellä lapsia ensimmäisestä liitostaan? Oletteko te naimisissa vai pelkästään "asutte yhdessä"?

Miksi luulet appivanhempien karsastavan sinua? Johtuuko se siitä, että mies jätti edellisen vaimonsa, johon he olivat kiintyneitä? Vai onko sinussa itsessäsi jokin piirre, josta he eivät jostakin syystä pidä?

Onko lapsenne appivanhemmille rakas? Kuinka miehesi suhtautuu viileisiin väleihinne?

Vastasit vain viimeiseen kysymykseen. Olisi hyvä saada vastaukset myös noihin muihin kysymyksiin, niin olisi helpompi arvioida tilannettanne.

Vierailija
5/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ollaan hoidettu homma niin, etten ole missään tekemisissä appivanhempien kanssa.

Anoppi päätti heti alkuun, että minä vein mieheni exältäni ja rikoin kahden pienen lapsen kodin. Todellisuudessa tavattiin miehen kanssa vuosi hänen eronsa jälkeen, ero oli tullut silloisen vaimon aloitteesta.

Minä en osallistu miehen puolen sukujuhliin tai muihin tapahtumiin. Minua tämä ei haittaa. Ainoa surku on se, että anoppi ei suostu kyläilemään meillä vaikka minä lähtisin varta vasten pois kotoa. Anopille oli kova paikka, kun mies lapsineen muutti omistamaani omakotitaloon. Lapsia vaan harmittaa kun mummo ei tule koskaan kylään :(

Vierailija
6/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ollaan hoidettu homma niin, etten ole missään tekemisissä appivanhempien kanssa.

Anoppi päätti heti alkuun, että minä vein mieheni exältäni ja rikoin kahden pienen lapsen kodin. Todellisuudessa tavattiin miehen kanssa vuosi hänen eronsa jälkeen, ero oli tullut silloisen vaimon aloitteesta.

Minä en osallistu miehen puolen sukujuhliin tai muihin tapahtumiin. Minua tämä ei haittaa. Ainoa surku on se, että anoppi ei suostu kyläilemään meillä vaikka minä lähtisin varta vasten pois kotoa. Anopille oli kova paikka, kun mies lapsineen muutti omistamaani omakotitaloon. Lapsia vaan harmittaa kun mummo ei tule koskaan kylään :(

Tämä ei ilmeisesti ollut ap?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ette kerran ole naimisissa, et ole myöskään miniä. 

Vierailija
8/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan hoidettu homma niin, etten ole missään tekemisissä appivanhempien kanssa.

Anoppi päätti heti alkuun, että minä vein mieheni exältäni ja rikoin kahden pienen lapsen kodin. Todellisuudessa tavattiin miehen kanssa vuosi hänen eronsa jälkeen, ero oli tullut silloisen vaimon aloitteesta.

Minä en osallistu miehen puolen sukujuhliin tai muihin tapahtumiin. Minua tämä ei haittaa. Ainoa surku on se, että anoppi ei suostu kyläilemään meillä vaikka minä lähtisin varta vasten pois kotoa. Anopille oli kova paikka, kun mies lapsineen muutti omistamaani omakotitaloon. Lapsia vaan harmittaa kun mummo ei tule koskaan kylään :(

Tämä ei ilmeisesti ollut ap?

Joo, en, ihan vaan "kokemusasiantuntija" ☺

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap vastaa:

- tavattiin monta vuotta miehen ja eksänsä eron jälkeen

- miehellä oli yksi lapsi ennestään

- appivanhemmat pitävät molemmista lapsenlapsista yhtä paljon

- eksästä ei loppupeleissä pitänyt oikein kukaan, hänet kutsutaan lapsen mukana ja ”tavan vuoksi”

- en osaa sanoa, miksei minusta pidetä. Olen mielestäni ihan tavallinen.

- mies ei tunnista ongelmaani, hänestä kaikki on ihan hyvin.

Vierailija
10/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis oikeasti kutsuvat miehen ex-naisen sukujuhliin ja nainen vielä tulee paikalle? Huh, mitä porukkaa.. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap jatkaa: ei olla naimisissa eikä tätä menoa mennäkään, jos mies ei ala pitää puoliani.

Vierailija
12/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap vastaa:

- tavattiin monta vuotta miehen ja eksänsä eron jälkeen

- miehellä oli yksi lapsi ennestään

- appivanhemmat pitävät molemmista lapsenlapsista yhtä paljon

- eksästä ei loppupeleissä pitänyt oikein kukaan, hänet kutsutaan lapsen mukana ja ”tavan vuoksi”

- en osaa sanoa, miksei minusta pidetä. Olen mielestäni ihan tavallinen.

- mies ei tunnista ongelmaani, hänestä kaikki on ihan hyvin.

No mielestäni tuota appivanhempien käytöstä suurempi ongelma on se, että miehesi ei ymmärrä että tuossa on ongelma eikä pidä puoliasi. Ei kaikki todellakaan ole hyvin, jos pojan uusi puoliso ei ole vuosienkaan jälkeen tervetullut perheeseen - siis ilman mitään hyvää syytä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti kutsuvat miehen ex-naisen sukujuhliin ja nainen vielä tulee paikalle? Huh, mitä porukkaa.. 

Kyllä. Juhliin, mökille, jouluna käymään... Minä olen se, joka sukkuloin, kun en halua asettaa itseäni mielestäni ihan tolkuttoman kiusalliseen tilanteeseen. Mies menee juhliin lasten takia. Minä jään melkein aina kotiin.

Vierailija
14/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alat elämään elämääsi anopistasi välittämättä. Äitini veti herneen nenään, kun vuonna 1978 vain 17-vuotiaana jätin silloisen lukioaikaisen poikaystäväni, joka oli äidilleni unelmien vävy. Ei ole sen koommin hyväksynyt yhtäkään miesystävääni. En ole antanut äitini haitata elämääni tai parisuhteitani. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ap jatkaa: ei olla naimisissa eikä tätä menoa mennäkään, jos mies ei ala pitää puoliani.

Oikea asenne. Kyllähän se on niin, että perhe on tärkeä, mutta siinä vaiheessa kun kasvetaan aikuiseksi ja aletaan perustaa omaa perhettä ja elämää, se oma puoliso ja perhe pitäisi tulla ensimmäisenä. Jos mies on tuollainen vässykkä joka ei näe tuossa ongelmaa - tai vaikka näkisi ja silti ei pidä puoliasi - on parempi että sinä lähdet. 

Vierailija
16/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti kutsuvat miehen ex-naisen sukujuhliin ja nainen vielä tulee paikalle? Huh, mitä porukkaa.. 

Kyllä. Juhliin, mökille, jouluna käymään... Minä olen se, joka sukkuloin, kun en halua asettaa itseäni mielestäni ihan tolkuttoman kiusalliseen tilanteeseen. Mies menee juhliin lasten takia. Minä jään melkein aina kotiin.

Tuohan on ihan kamala ja naurettava tilanne. Ei sun pidä tuollaista sietää. Ei ollenkaan. 

Vierailija
17/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti kutsuvat miehen ex-naisen sukujuhliin ja nainen vielä tulee paikalle? Huh, mitä porukkaa.. 

Tässä ei ole kysymyksessä mikään satunnainen "ex-nainen" vaan appivanhempien entinen miniä ja lapsenlapsen äiti. Ymmärrän, että hänet kutsutaan juhliin siinä missä se lapsenlapsikin.

Niin minunkin ex-appivanhempani lähettävät yhä kutsun sekä minulle että lapsilleni. Ja menen paikalle, kun kerran kutsutaan.

Eksä tulee perhejuhliin nykyisen vaimonsa kanssa ja ihan hyvin tulemme keskenämme toimeen, aikuisia ihmisiä tässä ollaan. Enkä minä ole appivanhemmista eronnut, mukavia ihmisiä he ovat. Vastavuoroisesti kyllä he käyvät yhä minun ja lasten luona kylässä.

Vierailija
18/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä menee täysin yli ymmärryksen tuo eksän kutsuminen sukujuhliin. Sinä olet nyt miehen puoliso ja teidän perheenne pitäisi tuntea olo tervetulleeksi suvun tapaamisissa. Ymmärrän toki että appivanhemmat haluaa eksään eli lapsenlapsensa äitiin pitää välit kunnossa, mutta niitä voi hoitaa ihan muulloin, eikä miehen uuden puolison silmien alla. Tuo on kiusantekoa ja loukkaavaa sinua kohtaan.

Vierailija
19/19 |
29.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yhden anopin mielipide tässä. Mun pojallani on aina ollut naisia. Ensimmäiset jo 14-vuotiaana. Komea, sosiaalinen ja hauska mies. Ensimmäinen nainen, jonka kanssa poikani päätti tehdä lapsia, on ja tulee aina olemaan ykkösminiäni. Ihan sama, monenko naisen kanssa hän sen jälkeen on ollut ja monenko kanssa tehnyt lapsia. Jos uudet miniäni haluavat jotain syyttää, kannattaa osoittaa se syyttävä sormensa poikaani eikä minuun.