Siis hei..naapurin mamma työnsi tänään ulkona

Seison usein hississä ihmettelemässä miksi se ei liiku, enkä yleensä heti tajua että se liikkuisi paremmin, jos painaisin jotain nappia. Lähden myös useimmiten hissistä heti kun se ovi aukeaa. Joskus se tarkoittaa sitä, että poistun samassa kerroksessa josta juuri olen hissiin noussut kun joku tilaa hissin samassa kerroksessa jossa minä edelleen seison ihmettelemässä miksi hissi ei liiku. Ennen minua nolotti niin, että menin sitten portaita pitkin, nykyään painelen takaisin hissiin anteeksipyyntöjen kera. Aika harvoin pääsen hissillä heti ensimmäisellä kerralla alas tai ylös asti.

Jokunen vuosi sitten tapailin erittäin komeaa ja itsestään ja ulkonäöstään hyvin tarkkaa miestä (suhde lopahti myöhemmin kyseisiin seikkoihin, alkoi todella ärsyttää kun herralla meni ulos laittautuessa kauemmin kuin minulla, eikä sunnuntai aaamuisin voinut kulkea pyjamassa ja tukka sekaisin puoleen päivään saamatta paheksuntaa)



Olimme sopineet treffit irkkupubiin jahka pääsen iltavuorosta töistä, ja hirmuisella kiireellä ja perhosia vatsassa kiiruhdin sinne töiden jälkeen. Mies ystävineen odotteli jo siellä minua, ja ovesta sisään päästyäni mies nappasi minut syliin ja nosti melkoisen korkealle ilmaan.

Hupskekkaa multa lensi toinen kenkä johonkin tiskin alle, sillä olin unohtanut vaihtaa " oikeat" kengät jalkaan ja olin saapunut paikalle iki ihanissa terveys sandaaleissa, joita käytän työkenkinä. Ja ulkona tosiaan se -20 pakkasta.



En tiedä kumpaa hävetti enemmän, minua vai miestä, kun sitä kenkää sitten porukalla etsittiin.

Ja olen kävellyt hammaslääkärin muovipussit jaloissakin.



Ajatella sentään.

nappia. Ei hissiä kuulunut joten ajattelin että rikki se on. Kiipesin sitten portaat ylös ja pomolle valittelin kun on hissi rikki.

Vähän ajan päästä taas sama juttu, ei hissi tullut vaikka nappia painoin. Tällä kertaa kokeilin kuitenkin ovea ja kas vain, hissi oli jo siinä kerroksessa minne sitä yritin tilata..

Heathrow' lla turvatarkastukseen vai mikä sen nimi on kun tavarat laitetaan läpivalaisuun yms. Siellä on ne sellaset pylväät, jotka erottelee sitä jonoa pienemmäksi, vai mikä nimitys niille nyt sitten sopiikaan. Eniveis. Mulla oli matkalukeminen kädessä, laitoin sen sellasen tolpan päälle ja aloin kaivamaan passia ja lippua käsimatkatavaralaukustani. Se kirjahan tietty jäi siihen tolpan päälle ja tajusin sen vasta, kun olin jo siellä lentopuolella... :-/ Noh, se kirja meni sit ihan uutena jollekin toiselle...



Kerran unohdin työkengät keikkatyöpaikalle.

Olen kanssa lähtenyt kauppaan sisätossut jalassa, vaunuja työntäen räntäsateessa.



Kerran äitiyslomalla keitin itselleni kupin kahvia. Tuli vähän laihaa, kun unohdin purut. Hymähtelin itselleni ja laitoin uudet kahvit tulemaan... Ja unohdin purut edelleen. Tuli sitten juotua teetä sillä kertaa.

Mä olen aamukiireissäni unohtanut pyjaman housut jalkaan.. oli kiire ja piti äkkiä lähteä, lapset puin, itseäni en =/



Mä oon keittänyt monesti kahvia, mut unohtanut laittaa vettä!



Tutit ja pullot oletn keittänyt pohjaan, huomannut asian vasta kun muovin käry on leijaillut kämpässä..



Ja pahin: olen unohtanut vauvan pankkiautomaatille, kävelin jo pitkän matkan päässä kun joku huusi perääni että ONKO TÄÄ SUN VAUVA TÄÄLLÄ VAUNUISSA??

Sama tapahtui kaupassa, pakkasin ostokset, otin ne käsiini ja kävelin pois. Myyjä huusi perääni että HEI SUN VAUNUT JÄI KASSALLE!!!

Nää siis kävi kolmannelle vauvalle.. Olin väsynyt kun kolmas lapsi oli paha koliikkivauva, mies 3 - vuorotyössä ja kaikki kolme lasta vuoden ikäeroilla..



Mullakin on monesti kulkenut roskikset rattaiden alla koko kaupunkireissun..

Kerran pesin kuorintavoiteella hampaani..

Ja kerran truuttasin Fairin käsitiskiainetta tiskikoneeseen.. sitä vaahtoa oli koko keittiö täynnä! Tai siis lattia.. Meni monta tuntia minulla ja miehellä siivotessa..



Nyt on pahimmat töppäilyt jo takana kun saan unta jo riittävästi.

Mutta kyllä väsymys on ihan hirveä seuralainen!

että auta muo,kun luulin jonkun juoksevan perässäni ja tekevän minulle jotain.