Teinilikkani aikoo huomenna parturissa pistää lyhyeksi pitkät hiuksensa. Tulee katumaan, mutta mitään en voi tehdä..

Jos on koko iän tukka roikkunut perseessä asti, onhan se korkea aika kokeilla jo jotain muutakin!

Vierailija kirjoitti:

Hiukset ovat nyt luonnostaan blondit ja luonnon kiharat yli pepun menevät. Mitenköhän kiharat edes lyhyeen malliin sopii? Vai eikö ne näy lyhyessä tukassa? Oletteko oikeasti sitä mieltä, että likka saisi halutessaan pian takaisin nuo entiset hiukset jos alkaakin kaduttaa? Tuskinpa. Noita on kuitenkin koko ikänsä kasvatettu niitä pieniä latvaleikkauksia lukuunottamatta. Olen myös kuullut oman hiusten värinkin muuttuvan, kun niitä alkaa värjäämään. Hiukset eivät yli pepun tule varmasti kasvamaan vuosiin, vuosiin takaisin.

Sitä tässä juuri yritänkin, että likka suostuisi edes vähän pienempään muutokseen, jotta matka entiseen ei olisi halutessaan niin valtava ja pitkä.

AP

3 tässä, monisairas nelikymppinen. Mulla on sytostaattien jälkeinen tukka 2.0, nollapisteestä tähän meni viisi vuotta. En epäile yhtään, etteikö perusterve nuori saisi omaansa kasvatettua muutamassa vuodessa, värjäyksenkin jälkeen. Kiharassa tukassa pituus ei tietysti näy niin nopeasti, mutta maksimipituushan on tyttärelläsi melkoinen, suoristettuna ilmeisesti polvitaipeisiin, joten no worries. Anna hyvänen aika toisen kokeilla, hänen hiuksensahan ne ovat, ja päätös on tuskin syntynyt hetkessä...?

Vierailija kirjoitti:

Jos on koko iän tukka roikkunut perseessä asti, onhan se korkea aika kokeilla jo jotain muutakin!

Näinpä!

Ap:sta tulee mieleen oma äitini. Itselläni oli myös pitkät (peppuun asti ulottuvat) luonnonkiharat hiukset. Mitään ei olisi saanut tehdä koska naisella nyt vain kuuluu olla pitkät hiukset.

Täytin 18 ja painelin saman tien (omilla rahoillani) parturiin ja pätkäisin ns. poikatukan. Ja sellainen mulla on edelleen (ikää 32v.). Niin ja sen lisäksi ( ja äitini kiusaksi) värjäsin hiukseni mustiksi. Tosin väri on tässä vuosien varrella ollut kaikkea sinisen ja vihreän välillä myös. Ja edelleen äitini jaksaa motkottaa että kyllä naisella täytyy olla pitkät hiukset. Noh, ehkä en saakeli halua olla nainen jos aletaan sanella kaikki hiusten pituudesta lähtien.

Tuskin nyt sentään 17-vuotiaan hiuksista mitään lasua tehdään, hyvät hyssykät. Näkeehän noita 12-vuotiaita ja nuorempiakin shokkivärjättyjen sivukaljujen ja poikatukkien kanssa. 17v on kuitenkin jo melkein aikuinen. Likan hiukset ovat minusta todella kauniit, ei sitä käy kieltäminen. Moni niitä on aina kadehdtinut ja kauniiksi huokaillut. Etenkin väriä ei ole millään uskottu omaksi, on niin kaunis blondisävy. Kiharoita on luultu permanentiksi. Tykkäsi likka noista pitkään itsekin, mutta nyt tahtoo kuulemma muutosta. Kyllä minä sen tavallaan ymmärrän. En vaan tahtoisi muutoksen olevan noin iso, jota on mahdoton korjata enää takaisin, kun alkaa kaduttaa.

AP

Kaverin tyttö leikkasi syksyllä tosi pitkän tukkansa poikatukaksi ja toiselta puolen ihan siiliksi. On tykännyt eikä halua kasvattaa takaisin. Äiti oli kauhuissaan, mutta tytön tukastahan kyse ja jokainen päättää tukastaan itse.

No noin pitkiin hiuksiin ei enää saa edes mitään kivoja nutturoita, kun hiusta on valtavasti. Toki lettikampauksia voi tehdä, mutta niitä voi tehdä normaaliin pitkään tukkaan.

Nuo perseen alle hiukset ovat yleensä hienot vain kasvattajansa mielestä (tässä se taitaa olla äiti, kun käyttää "on kasvatetty" ym. Muita sanamuotoja). Aika harvalla noin pitkä, etenkään kihara hius, on enää mikään hyväkuntoinen kaunistus.

Vierailija kirjoitti:

Noita enkelikiharoita on kasvatettu koko ikänsä, vähän vaan lyhennetty aina latvoista. Ovat reippaasti yli pepun. Likka aikoo ottaa ihan pystyn poikatukan ja samalla värjätä vaaleat hiuksensa punaisiksi. Olen asiaa vastaan, mutta kai 17-vuotias saa jo itse päättää hiuksistaan. Harmi vaan, tulee laskemaan tytön kauneutta ja varmasti tulee itsekin katumaan sitä. Äitinä joudun sitten kuuntelemaan sitä kiukuttelua. Vai kuka veikkaa hänen tulevan olemaan lopputulokseen tyytyväinen?

Tässä mietin, tekeekö parturit oikeasti kerralla noin isoja muutoksia nuoren hiuksiin. Tuntuu vastuuttomalta. Vai alkaisiko parturi ensin ehdottaa esim. pelkkää värjäystä tai värjäystä ja vain vähän lyhyempiä hiuksia? En löytänyt netistä vastauksia tähän.

No oletkohan nyt tekemässä kärpäsestä härkäsen? Tuon ikäinen ymmärtää jo täysin mitä on tekemässä ja jos harmittaa lopputulos, niin alkaa kasvattamaan hiuksia takaisin. Kiukuttelua et tietenkään kuuntele, kuten sanoin jo alussa, niin tuon ikäinen ymmärtää jo että leikattuja hiuksia ei huomenna saa takaisin pitkitksi.

Likka.

Voi ei! Nyt sun tyttös ei ikinä PÄÄSE naimisiin kun menee pilaamaan tärkeimmän omaisuutensa!

Lyhyttukkaisten tyttöjen on vaan valittava ura ja keskityttävä opintoihin. Huokaus. Niin menee nuoruus hukkaan nuorissa!

Vierailija kirjoitti:

Hiukset ovat nyt luonnostaan blondit ja luonnon kiharat yli pepun menevät. Mitenköhän kiharat edes lyhyeen malliin sopii? Vai eikö ne näy lyhyessä tukassa? Oletteko oikeasti sitä mieltä, että likka saisi halutessaan pian takaisin nuo entiset hiukset jos alkaakin kaduttaa? Tuskinpa. Noita on kuitenkin koko ikänsä kasvatettu niitä pieniä latvaleikkauksia lukuunottamatta. Olen myös kuullut oman hiusten värinkin muuttuvan, kun niitä alkaa värjäämään. Hiukset eivät yli pepun tule varmasti kasvamaan vuosiin, vuosiin takaisin.

Sitä tässä juuri yritänkin, että likka suostuisi edes vähän pienempään muutokseen, jotta matka entiseen ei olisi halutessaan niin valtava ja pitkä.

AP

Kyllä ne takaisin kasvaa. Itselläni oli tuollaiset takapuoleen saakka pitkät hiukset ja 14-vuotiaana leikkautin polkkatukan. En tykännyt siitä, joten ylioppilaskuvissa minulla oli taas pitkä tukka. Nykyään, nelikymppisenä, huomaan aina hiustenleikkuutarpeen siitä että istahdan vahingossa hiustenlatvojen päälle jos hiukset on auki.

Ihmisen hius voi kasvaa jopa 2 cm kuukaudessa, minulla esim. kasvaa. Se tekee 24 cm vuodessa. Jos hiuksia hoitaa hyvin (eli latvoja ei tarvitse kovin paljon leikata), tukka on likallasi entisessä mitassa kolmessa, neljässä vuodessa.

Eikä niitä hiuksia muuten tarvitse KASVATTAA. Kukaan ei ole "kasvattanut" tukkaansa koko elämäänsä. Ihan itsekseen ne kasvaa siinä missä pillunkarvatkin.

Hyi mikä äiti olet. Olen as-piirteinen, ja pitkät hiukset oli aina tuskaa. Ne oli aina tiellä ja se tunne ihoa vasten oli älllöttävä. Ne painoi. En pystynyt liikuttamaan päätäni kunnolla. Vaan vanhemmat eivät antaneet leikata. Vedin 18v synttäreiden jälkeen siilin, ja tukka on ollut lyhyessä mallissa siitä asti. En ymmärrä miten ihmiset sietää pitkiä hiuksia, en. Ne on aistiyliherkälle helvettiä.

Inhottava tuo ap, kun kutsuu lastaan likaksi. Ei vain yksi ja kaksi kertaa, vaan kaikissa kommenteissa koko ajan. Halventavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on koko iän tukka roikkunut perseessä asti, onhan se korkea aika kokeilla jo jotain muutakin!

Näinpä!

Ap:sta tulee mieleen oma äitini. Itselläni oli myös pitkät (peppuun asti ulottuvat) luonnonkiharat hiukset. Mitään ei olisi saanut tehdä koska naisella nyt vain kuuluu olla pitkät hiukset.

Täytin 18 ja painelin saman tien (omilla rahoillani) parturiin ja pätkäisin ns. poikatukan. Ja sellainen mulla on edelleen (ikää 32v.). Niin ja sen lisäksi ( ja äitini kiusaksi) värjäsin hiukseni mustiksi. Tosin väri on tässä vuosien varrella ollut kaikkea sinisen ja vihreän välillä myös. Ja edelleen äitini jaksaa motkottaa että kyllä naisella täytyy olla pitkät hiukset. Noh, ehkä en saakeli halua olla nainen jos aletaan sanella kaikki hiusten pituudesta lähtien.

Et näköjään halunnut. Sinulla ei ole identiteettiä. Et osannut kantaa naisen hiuksia. Nyt hypit miestukassa väristä toiseen. Hukassa.

Naisen hiukset on ne hiukset, jotka on naisella päässä.

https://hiusextra.fi/hiusten-lahjoitus/

Leikatut hiukset kannattaa lähettää tuonne ohjeen mukaan.

Jos tytöllä on ollut koko ikänsä pitkä tukka , niin totta kai haluaa jo vaihtelua.

Ja 17-vuotias ei enää ole  missään prinsessatukka iässä enää, vaan jo nuori nainen.

Kyllähän tuo jostain kertoo, kun on menossa peräti parturiin eikä kampaajalle. Jokin on vinossa.

Ne on hiukset. Ne kasvaa takaisin aikansa päästä jos tyttö niin haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuo jostain kertoo, kun on menossa peräti parturiin eikä kampaajalle. Jokin on vinossa.

Joissain paikoissa nuo tarkoittaa samaa asiaa. 60v äitinikin on menossa tänään parturiin värjäämään hiuksiaan.

Vierailija kirjoitti:

Noita enkelikiharoita on kasvatettu koko ikänsä, vähän vaan lyhennetty aina latvoista. Ovat reippaasti yli pepun. Likka aikoo ottaa ihan pystyn poikatukan ja samalla värjätä vaaleat hiuksensa punaisiksi. Olen asiaa vastaan, mutta kai 17-vuotias saa jo itse päättää hiuksistaan. Harmi vaan, tulee laskemaan tytön kauneutta ja varmasti tulee itsekin katumaan sitä. Äitinä joudun sitten kuuntelemaan sitä kiukuttelua. Vai kuka veikkaa hänen tulevan olemaan lopputulokseen tyytyväinen?

Tässä mietin, tekeekö parturit oikeasti kerralla noin isoja muutoksia nuoren hiuksiin. Tuntuu vastuuttomalta. Vai alkaisiko parturi ensin ehdottaa esim. pelkkää värjäystä tai värjäystä ja vain vähän lyhyempiä hiuksia? En löytänyt netistä vastauksia tähän.

Kuule, ne hiukset kasvavat muutamassa vuodessa ihan yhtä pitkiksi kuin nyt joten mikä tässä on ongelma? Sinun muutosvastaisuutesi?Herää pahvi!

Vaikutat aivan helvetin rasittavalta äidiltä. Paljon kertoo se että sun vaakakupissasi painaa enemmän se, kuinka ”tuntemattomatkin on niitä kauniiksi huokailleet” kuin se että sun oma lapsesi haluaisi nyt tehdä päätöksen OMAA tukkaansa koskien. Ole välillä sen oman tyttäresi puolella huolimatta siitä minkälaiselta hän näyttää, sen sijaan että mietit mitä muut (=poikaystäväehdokkaat) nyt ajattelee. Teidän pitäisi pitää yhtä, sun ja tyttäresi. Veikkaan myös että aikuistuttuaan ”likka” ei enää ala sulle kertomaan etukäteen tekemistään päätöksistä, kun tietää että äidiltä tulee asialle vain kampitusta.

Hirveitä vastauksia! Kai nyt äiti saa hieman surra hartaasti kasvatettujen hiusten menetystä, kun on vielä melko todennäköistä että tyttö tätä jossain vaiheessa katuu. Eihän hän kuitenkaan ole tyttöä kieltämässä menemästä kampaajalle. 

Kyllä, kokeilu tosiaan kuuluu nuoruteen, mutta jotkut kokeilut todellakin saisivat jäädä  tekemättä. Itselläni myös luonnonkiharat, ja jäätäviä kokemuksia mm. "otsatukasta" (puoleen väliin otsaa ulottuvista lampaansäkkäröistä), vaalennuksesta (luonnostaan tumma tukka paloi vaalennuksessa karrelle ja muistutti röllipeikon pöheikköä), sekä "kerroksittain" leikkaamisesta (lopputulos mallia mullet, miettikää siihen vielä tymäkät kiharat päälle....) Äiti ei näihin puuttunut millään lailla enkä kyllä varmaan olisi kuunnellutkaan, mutta olisin silti toivonut että olisin harkinnut vähän paremmin. Monet itkut näistä väännettiin vaikka vain "karvoja ovatkin". Kiharat myös käyttäytyvät usein aivan eri tavalla mitä itse (tai edes kampaaja) olettaa.