Eroaisinko reservistä?

Miehistöön kuuluva yli 35-vuotias kutsutaan sodan lähestyessä korkeintaan mottitalkoisiin. Jos olet innokas aktiivi ja kuulut maakuntakomppaniaan niin pääset vartioimaan jotain varaston ovea. Upseerit on asia erikseen. Toki sissisodankäyntiin kelpaa kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroa, jos siltä tuntuu. Ei kai siinä sen kummempaa, käyt vaan sen viisipäiväisen täydennyskoulutuksen, ja homma on siinä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettäkö vapautuisit maanpuolustusvelvollisuudesta, joten sinut voidaan yhä määrätä aseisiin tarpeen vaatiessa. Rauhan aikana et kertaamaan joudu, sen siinä voittaa.

Lähetä puolustusvoimien alueosastoon reservinkieltäytymislomake, ja vuoden aikana saat kutsun 5vrk täydennyskoulutukseen, joka suoritetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa. Tämän käytyäsi yhdelläkään sotilashenkilöllä ei ole sinuun enää valtaa, eikä sinua voida enää määrätä aseelliseen palvelukseen. Sinä olet siviilipalvelusmies, eikä siviilipalvelusmiestä voida lain mukaan määrätä aseisiin. Minä itse olen kieltäytynyt reservistä, ja käynyt täydennyspalveluksen. Itse Lapinjärven kurssi on huuhaa hommia, luentoja aseistakieltäytymisen historiasta, ensiapua ja paloturvallisuusasioita. Luennoilla on nimenhuudot, joten paikalla on syytä olla, mutta kokeita ja kyselyitä ei ole mistään, joten kuunteleminen onkin sitten kuulijan omalla vastuulla. Kirjoja, läppäri, tabletti ym. ajanvietettä mukaan, niin kyllä siitä selviää. Majoitus tapahtuu useamman miehen huoneessa, tai sitten hyvällä tuurilla jaat huoneesi yhden kämppiksen kanssa. Parhaassa tapauksessa saat kahden hengen huoneen omaan käyttöösi. Suosittelen lämpimästi, sillä kuka on niin tyhmä että sotaan lähtee, oli syy mikä tahansa, kun sen kerran voi näin yksinkertaisesti välttää. Ajalta saat siviilipalveluspalkkaa, joten rahalliset syytkään eivät ole esteenä.

Entäpä jos kieltäytyy täydennyskoulutuksesta? Mielipidevangiksi?

Itsekin olen miettinyt eroamista reservistä koska sotimaan en lähde. Toistaiseksi en ole vielä vaivautunut eroamaan käytännössä. Jos sota tulisi niin saisivat ampua, viedä vankilaan tai päästää menemään. Autan mieluummin itselleni rakkaita henkilöitä suoraan kuin sodin yhdenkään herran vuoksi.

Onko herra Putin sinulle rakas henkilö ?

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroa, jos siltä tuntuu. Ei kai siinä sen kummempaa, käyt vaan sen viisipäiväisen täydennyskoulutuksen, ja homma on siinä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettäkö vapautuisit maanpuolustusvelvollisuudesta, joten sinut voidaan yhä määrätä aseisiin tarpeen vaatiessa. Rauhan aikana et kertaamaan joudu, sen siinä voittaa.

Lähetä puolustusvoimien alueosastoon reservinkieltäytymislomake, ja vuoden aikana saat kutsun 5vrk täydennyskoulutukseen, joka suoritetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa. Tämän käytyäsi yhdelläkään sotilashenkilöllä ei ole sinuun enää valtaa, eikä sinua voida enää määrätä aseelliseen palvelukseen. Sinä olet siviilipalvelusmies, eikä siviilipalvelusmiestä voida lain mukaan määrätä aseisiin. Minä itse olen kieltäytynyt reservistä, ja käynyt täydennyspalveluksen. Itse Lapinjärven kurssi on huuhaa hommia, luentoja aseistakieltäytymisen historiasta, ensiapua ja paloturvallisuusasioita. Luennoilla on nimenhuudot, joten paikalla on syytä olla, mutta kokeita ja kyselyitä ei ole mistään, joten kuunteleminen onkin sitten kuulijan omalla vastuulla. Kirjoja, läppäri, tabletti ym. ajanvietettä mukaan, niin kyllä siitä selviää. Majoitus tapahtuu useamman miehen huoneessa, tai sitten hyvällä tuurilla jaat huoneesi yhden kämppiksen kanssa. Parhaassa tapauksessa saat kahden hengen huoneen omaan käyttöösi. Suosittelen lämpimästi, sillä kuka on niin tyhmä että sotaan lähtee, oli syy mikä tahansa, kun sen kerran voi näin yksinkertaisesti välttää. Ajalta saat siviilipalveluspalkkaa, joten rahalliset syytkään eivät ole esteenä.

Entäpä jos kieltäytyy täydennyskoulutuksesta? Mielipidevangiksi?

Itsekin olen miettinyt eroamista reservistä koska sotimaan en lähde. Toistaiseksi en ole vielä vaivautunut eroamaan käytännössä. Jos sota tulisi niin saisivat ampua, viedä vankilaan tai päästää menemään. Autan mieluummin itselleni rakkaita henkilöitä suoraan kuin sodin yhdenkään herran vuoksi.

Olet viisas mies, oikein harvinaista lajia! Onneksi olkoon, on mukavaa tavata sellainen, joka on todella kasvanut elämässään! Armeija ei tee pojista miehiä, vaan miehistä poikia! Se on hyvin merkittävän kasvun merkki kun armeijan aivopesemästä pojasta kasvaa omilla aivoillaan ajatteleva moraalinen MIES! Näiltä "herroilta" ei kannata odottaa mitään hyvää. He eivät mitään vihaa niin paljon kuin poikia, jotka kasvavat miehiksi ja katkovat "herrojen" kahleet käsistään sekä jaloistaan. Kannattaa varautua pahimpaan, mutta se pahin ei ole edes puoleksikaan niin paha kuin olla näiden "herrojen" orjana, ja sotakoirana.

Kertausharjoitus tulisi nähdä omana etuna . Sodan suttyessä 90% vapautetuista joutuu joka tapauksessa aseisiin.

Mieluummin edes jotain osaavana.

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin armeijassa kevyessä ilmatorjunnassa 2003. En ole joutunut kertaakaan käymään kertausharjoituksissa ja käsittääkseni yli 35 vuotiaita ei enää edes kutsuta kertaamaan ellei sota uhkaa. Yksi vuosi siis pitäisi pelätä kertauskutsua. :D

Tietenkin jos kouluttauduit armeijassa johonkin tärkeään tehtävään taikka sait natsoja takkiisi niin sitten voi olla kannattavaa erota reservistä jollei halua kertaamaan.

Missä näin on sanottu? Ihan aidosti oon kiinnostunut, ku mulla on muutama vuos 35 ikärajaan.

Sodan ajan joukot on n. 280k miehen vahvuiset, ja ikäluokasta n. 20k suorittaa asepalveluksen. Eli 19-20-vuotiaista eteenpäin n. 14 ikäluokkaa tarvitaan kattamaan tuo tarve. Aliupseerit ja etenkin upseerit otetaan vanhempinakin mukaan, koska johtajia tarvitaan. Kenttäkelpoisuus on tässä se avainsana, ja ikä on yksinkertaisin tapa määrittää taistelijan kenttäkelpoisuus, koska mitään erillisiä testejä ei tarvitse järjestää. Iän näkee papereista.

Enpä tiedä mikä tuon 280 tuhannen miehen ikäjakauma on, mutta arvaan että tuohon joukkoon ei valita ikäluokasta kaikki, vaan esimerkiksi puolet, jolloin se tarkoittaakin noin 30 ikäluokkaa, eli noin 20-50 vuotiata valioyksilöitä. Itse olen 46 ja tuossa porukassa mukana ja säännöllisesti kertausharjoituksissa ja sotilasarvo on jääkäri.

Armeijan näkövinkkelistä yli 30 vuotiaat alkavat olla riski. Poikkeuksia lukuunottamatta suurella osalla kunto on nykysuomessa sodankäyntiin heikko, ja perhe sekä lapset saattavat laittaa ajattelemaan muutakin kuin rohkeaa taistelua rintamalla. Yli 40 vuotiaissa mainitsemiasi valioyksilöitä alkaa olemaan jo todella vähän, eikä tästä ikäluokasta oteta missään tapauksessa puolta, jollei ole jo todellinen hätätilanne. 50 vuotiaat tulevat rintamalla kysymykseen vasta kun laarin pohjatkin on jo kaavittu, vaikka kyseessä olisikin liikuntaa harrastava aktiivi, mutta ikä pitää jo huolen, että riittävää taistelukuntoa nykyaikaiselle taistelutantereelle on hyvin vaikea saavuttaa tuon ikäisenä. Lisäksi yli 50 vuotiailla on iän myötä heikentynyt lähinäkö jo siinämäärin, että silmän on vaikea tarkentaa rautatähtäimien kolmeen pisteeseen, taka tähtäimeen, etu tähtäimeen ja maaliin samaan aikaan.

Lisäksi vanhemmat miehet ymmärtävät että kuolema on täysin mahdollinen asia tässä maailmassa, tämä asia harvemmin pälkähtää 18-19 vuotiaana teini-ikäisen mieleen. Sen tähden viime sodissa ilmavoimat esim. Englannissa olivat kiinnostuneita mahdollisimman nuorista miehistä, sillä kesken ilmataistelun heillä ei pälkähtänyt päähän että tässä voi käydä itsellekin huonosti.  Nuoret miehet on paljon helpompi aivopestä sodan mielettömyyteen kuin vanhemmat miehet, toki kyllä näitä sotahulluja vanhemmastakin väestä löytyy, mielestäni valitettavasti. Paljon parempi olisi kuin istuttisiin vain yhdessä alas pitämään rauhan puolta, kuin että valmistauduttaisiin sotaan.

Potaskaa. Liikuntaa harrastava viiskymppinen ukko on paremmassa kunnossa kuin 25 vuotiaat lökäpöksyt joilla urheilu tarkoitta änärin pelaamista pleikalla.

Vierailija kirjoitti:

Kertausharjoitus tulisi nähdä omana etuna . Sodan suttyessä 90% vapautetuista joutuu joka tapauksessa aseisiin.

Mieluummin edes jotain osaavana.

Kertausharjotus on vähän niin kuin pääsisi lomalle ja tosiaan jos tositoimiin joutuisi, niin mielummin kerrannena kuin kylmiltään. En näe sodan uhkaa realistesena ja iänkin puolesta olisin jo vähän helpommissa tehtävissä.

Autan mieluummin itselleni rakkaita henkilöitä suoraan kuin sodin yhdenkään herran vuoksi.

Muiden "etu" on aina selitys suurimmille perseilijöille, oli sitten kyseessä sota tai perhe-elämä. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroa, jos siltä tuntuu. Ei kai siinä sen kummempaa, käyt vaan sen viisipäiväisen täydennyskoulutuksen, ja homma on siinä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettäkö vapautuisit maanpuolustusvelvollisuudesta, joten sinut voidaan yhä määrätä aseisiin tarpeen vaatiessa. Rauhan aikana et kertaamaan joudu, sen siinä voittaa.

Lähetä puolustusvoimien alueosastoon reservinkieltäytymislomake, ja vuoden aikana saat kutsun 5vrk täydennyskoulutukseen, joka suoritetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa. Tämän käytyäsi yhdelläkään sotilashenkilöllä ei ole sinuun enää valtaa, eikä sinua voida enää määrätä aseelliseen palvelukseen. Sinä olet siviilipalvelusmies, eikä siviilipalvelusmiestä voida lain mukaan määrätä aseisiin. Minä itse olen kieltäytynyt reservistä, ja käynyt täydennyspalveluksen. Itse Lapinjärven kurssi on huuhaa hommia, luentoja aseistakieltäytymisen historiasta, ensiapua ja paloturvallisuusasioita. Luennoilla on nimenhuudot, joten paikalla on syytä olla, mutta kokeita ja kyselyitä ei ole mistään, joten kuunteleminen onkin sitten kuulijan omalla vastuulla. Kirjoja, läppäri, tabletti ym. ajanvietettä mukaan, niin kyllä siitä selviää. Majoitus tapahtuu useamman miehen huoneessa, tai sitten hyvällä tuurilla jaat huoneesi yhden kämppiksen kanssa. Parhaassa tapauksessa saat kahden hengen huoneen omaan käyttöösi. Suosittelen lämpimästi, sillä kuka on niin tyhmä että sotaan lähtee, oli syy mikä tahansa, kun sen kerran voi näin yksinkertaisesti välttää. Ajalta saat siviilipalveluspalkkaa, joten rahalliset syytkään eivät ole esteenä.

Entäpä jos kieltäytyy täydennyskoulutuksesta? Mielipidevangiksi?

Itsekin olen miettinyt eroamista reservistä koska sotimaan en lähde. Toistaiseksi en ole vielä vaivautunut eroamaan käytännössä. Jos sota tulisi niin saisivat ampua, viedä vankilaan tai päästää menemään. Autan mieluummin itselleni rakkaita henkilöitä suoraan kuin sodin yhdenkään herran vuoksi.

Onko herra Putin sinulle rakas henkilö ?

Jos kahdesta pitäisi valita niin ennemmin Putin kuin Sipilä.

Vierailija kirjoitti:

Mies77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin armeijassa kevyessä ilmatorjunnassa 2003. En ole joutunut kertaakaan käymään kertausharjoituksissa ja käsittääkseni yli 35 vuotiaita ei enää edes kutsuta kertaamaan ellei sota uhkaa. Yksi vuosi siis pitäisi pelätä kertauskutsua. :D

Tietenkin jos kouluttauduit armeijassa johonkin tärkeään tehtävään taikka sait natsoja takkiisi niin sitten voi olla kannattavaa erota reservistä jollei halua kertaamaan.

Missä näin on sanottu? Ihan aidosti oon kiinnostunut, ku mulla on muutama vuos 35 ikärajaan.

Sodan ajan joukot on n. 280k miehen vahvuiset, ja ikäluokasta n. 20k suorittaa asepalveluksen. Eli 19-20-vuotiaista eteenpäin n. 14 ikäluokkaa tarvitaan kattamaan tuo tarve. Aliupseerit ja etenkin upseerit otetaan vanhempinakin mukaan, koska johtajia tarvitaan. Kenttäkelpoisuus on tässä se avainsana, ja ikä on yksinkertaisin tapa määrittää taistelijan kenttäkelpoisuus, koska mitään erillisiä testejä ei tarvitse järjestää. Iän näkee papereista.

Enpä tiedä mikä tuon 280 tuhannen miehen ikäjakauma on, mutta arvaan että tuohon joukkoon ei valita ikäluokasta kaikki, vaan esimerkiksi puolet, jolloin se tarkoittaakin noin 30 ikäluokkaa, eli noin 20-50 vuotiata valioyksilöitä. Itse olen 46 ja tuossa porukassa mukana ja säännöllisesti kertausharjoituksissa ja sotilasarvo on jääkäri.

Armeijan näkövinkkelistä yli 30 vuotiaat alkavat olla riski. Poikkeuksia lukuunottamatta suurella osalla kunto on nykysuomessa sodankäyntiin heikko, ja perhe sekä lapset saattavat laittaa ajattelemaan muutakin kuin rohkeaa taistelua rintamalla. Yli 40 vuotiaissa mainitsemiasi valioyksilöitä alkaa olemaan jo todella vähän, eikä tästä ikäluokasta oteta missään tapauksessa puolta, jollei ole jo todellinen hätätilanne. 50 vuotiaat tulevat rintamalla kysymykseen vasta kun laarin pohjatkin on jo kaavittu, vaikka kyseessä olisikin liikuntaa harrastava aktiivi, mutta ikä pitää jo huolen, että riittävää taistelukuntoa nykyaikaiselle taistelutantereelle on hyvin vaikea saavuttaa tuon ikäisenä. Lisäksi yli 50 vuotiailla on iän myötä heikentynyt lähinäkö jo siinämäärin, että silmän on vaikea tarkentaa rautatähtäimien kolmeen pisteeseen, taka tähtäimeen, etu tähtäimeen ja maaliin samaan aikaan.

Lisäksi vanhemmat miehet ymmärtävät että kuolema on täysin mahdollinen asia tässä maailmassa, tämä asia harvemmin pälkähtää 18-19 vuotiaana teini-ikäisen mieleen. Sen tähden viime sodissa ilmavoimat esim. Englannissa olivat kiinnostuneita mahdollisimman nuorista miehistä, sillä kesken ilmataistelun heillä ei pälkähtänyt päähän että tässä voi käydä itsellekin huonosti.  Nuoret miehet on paljon helpompi aivopestä sodan mielettömyyteen kuin vanhemmat miehet, toki kyllä näitä sotahulluja vanhemmastakin väestä löytyy, mielestäni valitettavasti. Paljon parempi olisi kuin istuttisiin vain yhdessä alas pitämään rauhan puolta, kuin että valmistauduttaisiin sotaan.

Potaskaa. Liikuntaa harrastava viiskymppinen ukko on paremmassa kunnossa kuin 25 vuotiaat lökäpöksyt joilla urheilu tarkoitta änärin pelaamista pleikalla.

Armeijaa ajatellen hyväkuntoiset 50 vuotiaat ovat harvinaisuus, ja kuten mainitsin näkö on kaikilla ainakin jonkun asteinen ongelma. Lisäksi edessä on myös toisenlainen ongelma. 25 vuotias lökäpöksyn kunto kasvaa nopeasti, ja vaikka hän ei olisi liikuntaa harrastanutkaan, hän palautuu rasituksesta puolet nopeammin kuin 50 vuotias ukko, hyväkuntoisesta 25 vuotiaasta puhumattakaan. 50 vuotias aktiivisesti liikuntaa harrastanut mies kyllä selviää 20km täspakkausmarssista taistelukuntonsa säilyttäen, mutta mitäs sitten tehdään kun sama pitäisi tehdä seuraavana päivänä, ja sitä seuraavana uudestaan? Kärjistetysti sanottuna sodassa ei armeija voi antaa viikkoa lepoa, yhtä taistelupäivää kohti. Tästä syystä 50 vuotiaan eivätkä edes 40 vuotiaat ole enää hyvää ainesta armeijan käyttöön taistelutehtävissä. Itse olen liikunnallinen 40 vuotias mies, ja huomaan jo nyt valtavan eron palautumisessa verrattuna itseeni 20 vuotta sitten. Vertailu on todella helppoa tehdä, sillä olen yli 20 vuotta katkeamattomasti harrastanut liikuntaa. Voimaa ja kuntoa löytyy, mutta hidastunut aineenvaihdunta pitää huolen että ei palaudu enää kuten ennen, eikä jaksa enää samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten.

Ei tuo mikään huono uudenvuodenpäätös mielestäni olisi ja kannatan kyllä, kysyipä kuka tahansa armeijan käynyt sitä. 

kannattaa

ihmisen pitää elämässä luottaa oman sisäisen ajatuksen ja vaiston kertomaan.ei voi toinen tietää, mikä on paras päätös. huonoin päätös on toisen painostamiseen suostuminen,sitä katuu aina.

Vierailija kirjoitti:

Mä kuulun mielelläni reserviin. Odotan sitä päivää innolla että pääsen lamauttamaan tai jopa tuhoamaan isänmaata uhkaavan aakakkosen.

Tuhoat meidän poliitikot? Hyvä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertausharjoitus tulisi nähdä omana etuna . Sodan suttyessä 90% vapautetuista joutuu joka tapauksessa aseisiin.

Mieluummin edes jotain osaavana.

Kertausharjotus on vähän niin kuin pääsisi lomalle ja tosiaan jos tositoimiin joutuisi, niin mielummin kerrannena kuin kylmiltään. En näe sodan uhkaa realistesena ja iänkin puolesta olisin jo vähän helpommissa tehtävissä.

Kertausharjoituskutsu olisi jokseenkin kämpän pakkomyynnistä ilmoittavaan kirjeeseen vertautuva asia. Minulla on parempaakin tekemistä kuin hyppiä metsissä jonkun käskemänä.

Toiseksi, jos menen metsään aseen kanssa, se on lipastettu aina kovilla. Näin pitkän linjan metsästäjänå suorastaan pitäisin outona että joutuisin käsitellä maastossa asetta, jolla ei ole tarkoituskaan ampua. Saati katsella niitä joille ase on ruokailuvälinettä oudompi asia ja käsittely sen mukaista.