Lue keskustelun säännöt.
Muistaako kukaan 70-luvun lapsi niitä karvahäntälakkeja?
28.12.2017 |
Ne oli ihania. Kumpa niitä tulisi vielä. Sitten huopatossut oli tietenkin. Nykyajan lapset ei huopatossuja käytä.
Kommentit (26)
No joo. Ennen oli muutenkin karvahattuja hännällä tai ilman. Ei Karpo ainut ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu muistan. Olin niin onnellinen, kun sain häntähatun joululahjaksi!
Hyi, joo, mullakin on jäljellä. Aitoa turkista.
Mulla oli sellainen vaalean värinen.
Mä en lapsena tajunnut että se on oikeasta ketusta :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu muistan. Olin niin onnellinen, kun sain häntähatun joululahjaksi!
Mäkin rakastin omaani! Ja äidillä oli muuten kettupuuhka :) Siinä oli pää mukana. En mä ainkaan jaksa itkeä niitä eläimiä, olivat varmaan eläneet ihan hyvän elämän, tai elleivät, niin jokaisella on osansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on valokuva karvalakki päässä ja huopatossutkin omistin. Meillä päin ne oli vinkkelit.
Vierailija kirjoitti:
Mä en lapsena tajunnut että se on oikeasta ketusta :(
Sillon se oli ihan normaalia. Tekoturkis olis ollut pannassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä laitoin sen hännän usein hatun etupuolelle ja leikin, että olen hevonen, jonka otsahrjaa se on :D kun se oli siinä silmien edessä/yläpuolella :D
Muistan, meillä oli omillakin lapsilla jotkut feikkiturkis lakit ihan muutama vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep.
Myös valokuvat löytyy. Oli lämmin.
Eivät toimisi enää etelä-suomen loskamoskatalvina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis oli se sellainen oikea häntähattu. Mutta vähän myöhemmin oli sellainen punaista kangasta oleva, jossa oli (teko?)karvainen valkoinen reunus ja valkoinen töpö/häntä päässä.
Mulla oli susilakki ja huopatossut ja ulkona leikittiin vaikka millä pakkasella. Ei sitä enää semmoista suvaita ainakaan sen susilakin osalta.
Minulla oli sellainen ihanan pehmä vaaleanharmaa häntälakki ja punaiset huopatossut :)
Lakissa oli neppari leuan alla niin se pysyi rankemmassakin möyryämisessä mukana ja korvat lämpiminä.
Muistelin joku päivä huopikkaita, että jostain pitäisi sellaiset hankkia. Tepsuttelisin niillä pakkassäällä kaupungissa.
Muistan. Oma kettulakki oli ihanan lämmin ja se on vieläkin tallessa.