Kutsutko kylään ihmisiä, jotka eivät koskaan kutsu takaisin?

Kutsun mielelläni. Minusta on kiva järjestää juhlia ja illanistujaisia. Tykkään seurasta. Ymmärrän ettei kaikista ole järjestämään kivoja juhlia, joten on ihan OK tavata meillä. Minulle ei ole iso vaiva laittaa tarjottavia ja meillä on aina suht siistiä.

Mutta jos joku tulisi kylään aina kahta kättä heilutellen eli ei toisi mitään tullessaan, vähentäisin tällaisten ihmisten kutsumista. Tulisi jotenkin tökerö fiilis tarjota aina parastaan, jos toinen ei muista edes kukkakimpulla tai viinipullolla. Onneksi tällaisia on harvassa.

Toinen juttu on se, että jotkut vieraat eivät ikinä jälkeen päin kiitä viimeisestä, ja se tuntuu myös tylyltä. Viesti tai lyhyt soitto riittää, ei tarvita mitään kiitoskorttia.

Mulla on pieni sotkuinen asunto jossa on lapsille vaarallisia virityksiä. En kutsu mielelläni kylään juuri ketään, mutta saatan kutsua kahvilaan tai ravintolaan niin että tarjoan siten vuorollani. Yleensä mulla on myös viemisiä kun vierailen muualla.

Pakko sanoa että jotenkin myös häpeän meidän kotia, koska en tunnu osaavan sisustaa sitä mieleisekseni ja mies hamstraa elektroniikkaa. Täällä on aina jokin tilapäisyyden tuntu, vaikka itse osaan tässä hyvin asua.

Haaveeni onkin että jonain päivänä mulla on koti johon kutsua ihmisiä. Toivottavasti eivät hylkää mua sitä ennen.

Myöhäinen kommentti: Minä olen lopettanut niiden kutsumisen, jotka eivät koskaan kutsu vastavierailulle. Jokainen tietysti päättää nämä asiat itse, halunsa mukaan, mutta jonkinlainen vastavuoroisuus kuuluu mielestäni kaikkiin ihmissuhteisiin. On ollut joskus surkuhupaisaa todeta, miten akateemisesti kouluttautuneet ja yliopistoissa töissä olevat ihmiset ovat hanakoita tulemaan kerta kerran perään kylään mutta eivät itse ymmärrä esittää vastakutsua eivätkä välttämättä edes välitä tuoda mitään tuliaisiakaan. Etsikööt hyväksikäytettävänsä muualta.