Kutsutko kylään ihmisiä, jotka eivät koskaan kutsu takaisin?
Vastakutsu ei puutu rahan, tilan, sairauden, työkiireiden tai muun "ymmärrettävän" syyn takia.
Kommentit (23)
Itse en kutsu koskaan ketään kylään, mutta käyn mielläni kyläilemässä. Mikäli tämä tarkoittaa, ettei ihminen halua minua enää kutsua kylään, asia on minulle aivan sama.
En kutsu.
Jos ei ymmärrä että vastakutsu kuuluu asiaan, ei tule toista kutsua minulta.
Meillä taas just toisinpäin kuin nr 2 kommentoijalla. Tykätään enemmän että ihmiset tulee meille, mennään vain hyvin harvoin meidän kavereille. On tullut ikäänkuin perinteeksi että kaikki illanistujaiset ym. järkätään meillä, meillä on kaveripiirin isoin olohuone. Jouluaattoakin vietettiin meillä.
Ja ei tosiaankaan odoteta että vieraat tuo jotain mukanaan - usein kyllä tuovat.
En ymmärrä tuota vastakutsu periaatetta. Toiset vilpittömästi tykkää kestitellä vieraitaan, eikä se vaadi vastakutsua. Sama juttu kuin lahjojen antamisessa. Lahja annetaan antamisen ilosta, ei vastalahjan toivosta.
Eli mä kutsun paljonkin kotiin vieraita ja kestitän rakkaudella kaikki pyöriääksi. Mutten mielelläni käy kylässä. Toki ns. pakolliset synttärit, mutta illanistujaisissa en, mutta meille saa tulla kaikki. Nekin jotka ei itse pidä juhlia ollenkaan.
Ihan kauhean tarkkaan en jaksa laskea, mutta kyllä sitä jossain kohtaa havahtuu siihen, että saa olla aina itse kutsumassa.
Pitkäaikaisen ystävän kanssa voin hyvin olla aina kestitsemässä, uudelta tuttavuudelta tuskin kestäisi samaa.
Ihan kauhean tarkkaan en jaksa laskea, mutta kyllä sitä jossain kohtaa havahtuu siihen, että saa olla aina itse kutsumassa.
Pitkäaikaisen ystävän kanssa voin hyvin olla aina kestitsemässä, uudelta tuttavuudelta tuskin kestäisi samaa.
En, mutta jotkut kehtaavat silti tunkea, kun ’meillä on niin mukava tavata’ ja meidän isompia lapsia käskeä hoitamaan heidän lapsiaan.
Joillakin ihmisillä vaan ei ole mitään kykyä ottaa toisia huomioon.
En. Sama pätee lasten kavereihin, jos ei tule vastavuoroisesti kutsua leikkimään, niin ei tarvi kaverinkaan toiste tulla meille.
En ole kutsunut varmaan kymmeneen vuoteen ketään kylään. Minulle koti on rauhoittumista varten. Jos haluan kahvitella tai ruokailla jonkun kanssa, teemme treffit keskustaan. Se on helppoa, ei tule siivousta kotona eikö vieraat jää nurkkiin maleksimaan.
Nyt alkaa olla lopussa sellaisten ihmisten kutsuminen, jotka eivät koskaan kutsu heille. Olen kutsunut ihmisiä vuosikymmeniä, mutta nyt alkaa nyppiä. Tulevat kyllä, syövät ja juovat ja sitten odottelevat ja kyselevät että koska tulee taas kutsu.
Minäkin kyllä olen mieluummin kotona (kätevää lasten kanssa, parempaa ruokaa ja riittävästi viiniä ym.), mutta olisi kohteliasta vieraiden joskus esittää vastakutsu.
Yksikin perhe on käynyt meillä nyt uuden talon valmistumisen jälkeen 4 kertaa, ja jokin aika sitten rouva sanoi että olisipa kiva nähdä taas, mutta "ei ole kutsua teille kuulunut". No ei ole.
Kutsun tottakai. Tosin voi tänne tulla kutsumattakin, yleensä taitaakin mennä niinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Itse en kutsu koskaan ketään kylään, mutta käyn mielläni kyläilemässä. Mikäli tämä tarkoittaa, ettei ihminen halua minua enää kutsua kylään, asia on minulle aivan sama.
Jos sinulle on "aivan sama" tapaatko ystäviä vai et, niin olet juuri sellainen "ystävä" joka halutaan karsia pois tuttavapiiristä sillä ettei yksipuolisia kutsuja toistella kovin montaa kertaa. Miksi haluaisin meillekään käymään jonkun, jolle olen "aivan sama"?
Yksinasuvana minun on helpompi mennä perheellisten luo, kuin että perheelliset pakkaavat 2-3 lastaan autoonsa tai muuhun kulkuneuvoon ja tulisivat minun pikku kaksiooni vierailulle.
Vierailija kirjoitti:
En. Sama pätee lasten kavereihin, jos ei tule vastavuoroisesti kutsua leikkimään, niin ei tarvi kaverinkaan toiste tulla meille.
Tää kaverijuttu on vähän kaksipiippuinen juttu. Mä en halua edes päästää lapsiani erääseen perheeseen leikkimään. Siellä ravaa epämääräistä porukkaa ja niillä on kolme isoa kouluttamatonta koiraa.
Ne lapset ovat ihan kivoja, joten kyllä meille saa aina tulla.
Vierailija kirjoitti:
Yksinasuvana minun on helpompi mennä perheellisten luo, kuin että perheelliset pakkaavat 2-3 lastaan autoonsa tai muuhun kulkuneuvoon ja tulisivat minun pikku kaksiooni vierailulle.
Ja miksi ystäväsi ei voi jättää lapsiaan niiden toisen vanhemman hoiviin, ja tulla kyläilemään yksin?
Harvoin ketään kutsutaan, mutta ei myöskään pidetä lukua niistä kutsuista. Meille siivoaminen on iso ponnistus ja siksi harvoin kutsutaan. Toiset tekee niin päin, että kutsuu vieraita, että saisivat siivottua. Meillä on käynyt sellaisia, joiden luona me ei olla käyty, mutta toisaalta me on käyty sellaisten luona, jotka ei ole käyneet meidän luona.
Ollaan introverttejä erakoita ja viihdytään hyvin omissa oloissamme. Emme me tänne ketään vieraita kaipaa. Emme myöskään kaipaa toisten luokse kylään, joten homma on ihan balanssissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinasuvana minun on helpompi mennä perheellisten luo, kuin että perheelliset pakkaavat 2-3 lastaan autoonsa tai muuhun kulkuneuvoon ja tulisivat minun pikku kaksiooni vierailulle.
Ja miksi ystäväsi ei voi jättää lapsiaan niiden toisen vanhemman hoiviin, ja tulla kyläilemään yksin?
Koska olen koko perheen ystävä.
Kutsun. Minusta on mukavaa kutsua ihmisiä kylään ja viihdyn paremmin omassa kodissani kuin muiden kodeissa. Järjestely sopii mulle erinomaisesti.
En pidä kirjaa vastakutsuista, vastalahjoista tai vastakorteista. Kullekin on ollut syynsä.
Sellaisen huomion olen tehnyt, että kotinsa siistinä pitävät ja kätevät kokkaajat kutsuvat herkemmin ihmisiä kotiinsa, kuin ne joilla on yleensä melkoinen sotku ja tarjoiltavista tulee stressi ja homma muuttuu työlääksi ja kalliiksi.
Itse en tykkää vierailla lapsiperheissä illanistujaisissa, koska lapset aiheuttavat jatkuvia häiriöitä. Varsinkin kun omille on hommattu kotiin hoitaja, niin ei sitten ole mitään järkeä mennä toiseen vastaavanlaiseen pyöritykseen "rentoutumaan" ja keskustelemaan aikuisten kesken, niin mistäpä muusta kuin näistä lapsista.
Tasan kerran.